metsänraja

Suomi

Metsänraja

Substantiivi

metsänraja (9)

1. (biologia) luonnonvyöhykkeiden välinen linja, johon yhtenäinen metsäalue päättyy vuoristoissa ja subarktisilla alueilla

Ääntäminen

• IPA: /ˈmet̪sænˌrɑjɑ/
• tavutus: met‧sän‧ra‧ja

Etymologia

• yhdyssana osista metsä (genetiivi) ja raja

Käännökset

1. luonnonvyöhykkeiden välinen linja

englanti: timberline ranska: limite de la forêt f.

ruotsi: skogsgräns

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• lumiraja
• puuraja

Aiheesta muualla

• metsänraja Kielitoimiston sanakirjassa