mullittaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]mullittaminen (38)
- teonnimi verbistä mullittaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mullittaminen | mullittamiset |
| genetiivi | mullittamisen | mullittamisten mullittamisien |
| partitiivi | mullittamista | mullittamisia |
| akkusatiivi | mullittaminen; mullittamisen |
mullittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mullittamisessa | mullittamisissa |
| elatiivi | mullittamisesta | mullittamisista |
| illatiivi | mullittamiseen | mullittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mullittamisella | mullittamisilla |
| ablatiivi | mullittamiselta | mullittamisilta |
| allatiivi | mullittamiselle | mullittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mullittamisena (mullittamisna) |
mullittamisina |
| translatiivi | mullittamiseksi | mullittamisiksi |
| abessiivi | mullittamisetta | mullittamisitta |
| instruktiivi | – | mullittamisin |
| komitatiivi | – | mullittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mullittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mullittamis- | |