piiru
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]piiru (1)
- kulman yksikkö, merenkulussa 1/32 ympyrästä, tykistössä 1/6000 ympyrää
- poikkileikkaukseltaan pyöreä rakenteiden tukipuu
- kattopiirut
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpiː.ru/
- tavutus: pii‧ru
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piiru | piirut |
| genetiivi | piirun | piirujen |
| partitiivi | piirua | piiruja |
| akkusatiivi | piiru; piirun |
piirut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piirussa | piiruissa |
| elatiivi | piirusta | piiruista |
| illatiivi | piiruun | piiruihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piirulla | piiruilla |
| ablatiivi | piirulta | piiruilta |
| allatiivi | piirulle | piiruille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piiruna | piiruina |
| translatiivi | piiruksi | piiruiksi |
| abessiivi | piirutta | piiruitta |
| instruktiivi | – | piiruin |
| komitatiivi | – | piiruine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piiru- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adverbit: piirullaan
- verbit: piirustaa
Idiomit
[muokkaa]- piirua vaille
- melkein, lähes
- piirun verran
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 337. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.