pohtia

Suomi

Verbi

pohtia (61-F) (taivutus[luo])

1. arvioida jotain asiaa eri puolilta, ajatella
2. (vanhentunut) puhdistaa pohtimella

   Härjät ja varsat, jotka peltos kyntävät, syövät sekoitettuja ohria, jotka viskimellä ja pohtimella ovat pohditut. (v. 1776 Raamattu Jesaija 30:24)

Ääntäminen

• IPA: /ˈpoht̪iɑˣ/
• tavutus: poh‧ti‧a

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: pohdinta, pohtiminen
• verbit: pohdiskella

Aiheesta muualla

• pohtia Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 543, 933, 1006 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa