poikamies

Suomi

Substantiivi

poikamies

1. nuorehko mieshenkilö, joka ei ole koskaan ollut naimisissa

Ääntäminen

• IPA: /ˈpoi̯kɑˌmie̯s/
• tavutus: poi‧ka‧mies

Etymologia

yhdyssana sanoista poika ja mies

Käännökset

1. poikamies

englanti: bachelor italia: scapolo m. puola: kawaler

saksa: Junggeselle m. turkki: bekâr unkari: agglegény

Liittyvät sanat

• naimaton
• naimattomuus
• nuorukainen
• sinkku
• vanhapoika

Yhdyssanat

poikamiesasunto, poikamiesboksi, poikamieselämä, poikamiespäivät, poikamiestyttö

Aiheesta muualla

• poikamies Kielitoimiston sanakirjassa