säle
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- pitkänomainen, ohut, yl. tasavahva ja jäykkä, puusta tai muusta materiaalista valmistettu kaistale tai suikaile
- Riu'ut halkaistiin kahdeksi ja ja vahvemmat rungot useammaksi säleeksi kun rakennettiin säleaitaa.
- On muodikasta korvata sälekaihtimien peltiset säleet puisilla.
- Yksipuisista suksista on siirrytty erimateriaalisista säleistä liimattuihin.
- (puhekieltä) toisinaan sälö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsæleˣ/
- tavutus: sä‧le
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säle | säleet |
| genetiivi | säleen | säleiden säleitten |
| partitiivi | sälettä | säleitä |
| akkusatiivi | säle; säleen |
säleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säleessä | säleissä |
| elatiivi | säleestä | säleistä |
| illatiivi | säleeseen | säleisiin säleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säleellä | säleillä |
| ablatiivi | säleeltä | säleiltä |
| allatiivi | säleelle | säleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säleenä | säleinä |
| translatiivi | säleeksi | säleiksi |
| abessiivi | säleettä | säleittä |
| instruktiivi | – | sälein |
| komitatiivi | – | säleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sälee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sälet- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]metallisäle, puusäle, säleaita, sälekaihdin, sälekatiska, sälesuksi, säleverho
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48