stel
Hollanti
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]stel
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä stellen
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä stellen
- (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä stellen
Ruotsi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]stel
| Taivutus | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Positiivi | |||||
| predikatiivinen | adjektiivinen | ||||
| epämääräinen | määräinen | ||||
| yl. | stel | yl. | stel | m. | stele[luo] |
| yl. | stela | ||||
| n. | stelt [luo] | n. | stelt [luo] | n. | |
| mon. | stela [luo] | mon. | stela [luo] | mon. | |
| Komparatiivi | |||||
| stelare [luo] | |||||
| Superlatiivi | |||||
| predikatiivinen | adjektiivinen | ||||
| stelast [luo] | yl./m.den stelaste [luo] n.det stelaste mon. de stelaste | ||||