tuuma
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tuuma (10)
- mittayksikkö, nykyisin käytetty brittiläinen tuuma on kahdestoistaosa jalasta eli 2,54 senttimetriä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪uːmɑ/
- tavutus: tuu‧ma
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuuma | tuumat |
genetiivi | tuuman | tuumien (tuumain) |
partitiivi | tuumaa | tuumia |
akkusatiivi | tuuma; tuuman |
tuumat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuumassa | tuumissa |
elatiivi | tuumasta | tuumista |
illatiivi | tuumaan | tuumiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuumalla | tuumilla |
ablatiivi | tuumalta | tuumilta |
allatiivi | tuumalle | tuumille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuumana | tuumina |
translatiivi | tuumaksi | tuumiksi |
abessiivi | tuumatta | tuumitta |
instruktiivi | – | tuumin |
komitatiivi | – | tuumine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuuma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]skandinaavinen laina, vrt. nykyruotsin tum, muinaisruotsin þum < ’paksua, turvonnutta’ merkinneestä kantaindoeuroopan sanasta, josta myös nykysaksan Daumen, englannin thumb[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: tuumainen
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- tuuma Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]tuuma (10)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪uːmɑ/
- tavutus: tuu‧ma
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuuma | tuumat |
genetiivi | tuuman | tuumien (tuumain) |
partitiivi | tuumaa | tuumia |
akkusatiivi | tuuma; tuuman |
tuumat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuumassa | tuumissa |
elatiivi | tuumasta | tuumista |
illatiivi | tuumaan | tuumiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuumalla | tuumilla |
ablatiivi | tuumalta | tuumilta |
allatiivi | tuumalle | tuumille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuumana | tuumina |
translatiivi | tuumaksi | tuumiksi |
abessiivi | tuumatta | tuumitta |
instruktiivi | – | tuumin |
komitatiivi | – | tuumine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuuma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]venäjän sanasta дума (dúma), думать (dúmat)[2]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: tuumailla, tuumata, tuumia, tuumiskella
Idiomit
[muokkaa]- yksissä tuumin
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tuuma Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 933 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. Hakusana tuuma2.
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. Hakusana tuuma1.