vankkuri
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]vankkuri (6) (monikko vankkurit)
- yl. eläimen vetämät nelipyöräiset vaunut
- (slangia) auton ja perävaunun yhdistelmä
- Keväisin karavaanarien matkailuautot ja vankkurit täyttävät tien.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vankkuri | vankkurit |
| genetiivi | vankkurin | vankkurien vankkureiden vankkureitten |
| partitiivi | vankkuria | vankkureita vankkureja |
| akkusatiivi | vankkuri; vankkurin |
vankkurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vankkurissa | vankkureissa |
| elatiivi | vankkurista | vankkureista |
| illatiivi | vankkuriin | vankkureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vankkurilla | vankkureilla |
| ablatiivi | vankkurilta | vankkureilta |
| allatiivi | vankkurille | vankkureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vankkurina | vankkureina |
| translatiivi | vankkuriksi | vankkureiksi |
| abessiivi | vankkuritta | vankkureitta |
| instruktiivi | – | vankkurein |
| komitatiivi | – | vankkureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vankkuri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Huomautukset
[muokkaa]- Yleensä sanaa käytetään monikollisena yksiköllisessä merkityksessä. Kielitoimistonsanakirjassa se esitellään vain monikollisena.
Käännökset
[muokkaa]1. yl. eläinvetoiset nelipyöräiset vaunut, joskus sellaisten yhdistelmä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hevosvankkuri, härkävankkuri, vankkurieläin, vankkuriteltta
Aiheesta muualla
[muokkaa]- vankkurit Kielitoimiston sanakirjassa