Johannes Parkkonen

YhdessäMielin-hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa tutkittua tietoa toimivista mielenterveys- ja päihdetyön malleista päättäjille. Hanke toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, asiantuntijahaastatteluina, väestökyselynä ja kokemusasiantuntijoiden fokusryhmätyöskentelynä. Luonnos mielenterveys-ja päihdetyön toimivista malleista oli avoimesti kommentoitavissa Ota kantaa -sivustolla.

Keskeisenä näkökulmana korostui näyttöön perustuvien tai hyviksi käytännöiksi todettujen hoitomallien painottaminen. Päähavaintona nousee myös esille uusien ihmislähtöisten, osallisuutta ja vertaisuutta tukevien toimintamallien luomat mahdollisuudet uudistaa mielenterveys- ja päihdepalveluja.
Tutkimusnäyttö puoltaa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraatiota perusterveydenhuoltoon. Monitoimijaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut rakentuvat julkisia palveluja täydentävien järjestöjen palveluja hyödyntäen.

Selvityksen mukaan mielenterveyspalveluihin ja mielenterveyden edistämiseen investoimalla on mahdollista vähentää mielenterveysongelmien epäsuoria kustannuksia – kuten tuottavuuskustannuksia – merkittävästi.


The objective of the MindsTogether project has been to provide decision makers with evidencebased
information about effective models for mental health and addiction services. The project
consisted of a literature review, expert interviews, general public survey, and focus group work
with experts by experience. A draft of the effective mental health and substance abuse service
models was openly available for comments on the Ota kantaa public participation portal.
Emphasising service models that are evidence-based or established good practices is highlighted
as a key perspective in the report. The opportunities to reform mental health and substance abuse
services that new operating models, which are person-centred and support inclusion and peer experience,
have created also emerges as a main finding. Existing evidence supports integration of
basic mental health and substance use services with primary care. A multi-stakeholder approach,
which includes complementary services provided by the third sector, is recommended. According
to the analysis, investing in mental health services and mental health promotion enables a significant
reduction of indirect costs, like production costs, caused by mental health problems.

To review psychosocial and policy interventions which mitigate the effects of poverty and inequality on mental health. Systematic reviews, controlled trials and realist evaluations of the last 10 years are reviewed, without age or geographical restrictions. Effective psychosocial interventions on individual and family level, such as parenting support programmes, exist. The evidence for mental health impact of broader community-based interventions, e.g. community outreach workers, or service-based interventions, e.g. social prescribing and debt advice is scarce. Likewise, the availability of evidence for the mental health impact of policy level interventions, such as poverty alleviation or youth guarantee, is quite restricted. The social, economic, and physical environments in which people live shape mental health and many common mental disorders. There are effective early interventions to promote mental health in vulnerable groups, but it is necessary to both initiate and facilitate...

Suomalaisten mielenterveydessä ei ole havaittavissa samanlaista myönteistä trendiä kuin fyysisessä terveydessä. Mielenterveyden edistämisen tulee siksi olla terveyden edistämisen keskiössä. Mielenterveyden edistäminen perustuu mielen voimavarojen vahvistamiseen, ja se tukee laajasti hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään. Terveydenhuollolla on tärkeä rooli erityisesti varhaislapsuudessa mielenterveyden perustan luomisen tukemisessa mutta myös koko lapsuuden ja nuoruuden ajan ongelmien
ylisukupolvisuuden ehkäisyssä. Väestön mielenterveyden edistäminen edellyttää toimintaa yhteiskunnan eri sektoreilla ja hyvinvointilähtöistä yhteiskuntapolitiikkaa. Yksilötasollakin jokainen voi valmentaa omia mielenterveystaitojaan. Varhainen mielenterveyden edistäminen on erittäin kustannusvaikuttavaa, mutta tutkimusten osoittamat mielenterveyden edistämisen hyödyt eivät ole johtaneet
niiden täysimittaiseen käyttöön ottoon. Terveyspolitiikassa on syytä nykyistä paremmin huomioida mielenterveyden edistämisen mahdollisuudet.

[English abstract at end] YhdessäMielin-hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa tutkittua tietoa toimivista mielenterveys- ja päihdetyön malleista päättäjille. Hanke toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, asiantuntijahaastatteluina, väestökyselynä ja kokemusasiantuntijoiden fokusryhmätyöskentelynä. Luonnos mielenterveys-ja päihdetyön toimivista malleista oli avoimesti kommentoitavissa Ota kantaa -sivustolla.
Keskeisenä näkökulmana korostui näyttöön perustuvien tai hyviksi käytännöiksi todettujen hoitomal-lien painottaminen. Päähavaintona nousee myös esille uusien ihmislähtöisten, osallisuutta ja vertaisuutta tukevien toimintamallien luomat mahdollisuudet uudistaa mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tutkimusnäyttö puoltaa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraatiota perustervey-denhuoltoon. Monitoimijaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut rakentuvat julkisia palveluja täydentävien järjestöjen palveluja hyödyntäen. Selvityksen mukaan mielenterveyspalveluihin ja mielenter-veyden edistämiseen investoimalla on mahdollista vähentää mielenterveysongelmien epäsuoria kustannuksia – kuten tuottavuuskustannuksia – merkittävästi.

English abstract:
The objective of the MindsTogether project has been to provide decision makers with evidence-based information about effective models for mental health and addiction services. The project consisted of a literature review, expert interviews, general public survey, and focus group work with experts by experience. A draft of the effective mental health and substance abuse service models was openly available for comments on the Ota kantaa public participation portal.
Emphasising service models that are evidence-based or established good practices is high-lighted as a key perspective in the report. The opportunities to reform mental health and sub-stance abuse services that new operating models, which are person-centred and support inclu-sion and peer experience, have created also emerges as a main finding. Existing evidence supports integration of basic mental health and substance use services with primary care. A multi-stakeholder approach, which includes complementary services provided by the third sector, is recommended. According to the analysis, investing in mental health services and mental health promotion enables a significant reduction of indirect costs, like production costs, caused by mental health problems.

Mielenterveys-ja päihdetyötä voidaan tehostaa ottamalla käyttöön uusia toimivia malleja. YhdessäMielin-hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa tutkittua tietoa toimivista malleista päätösten tueksi. Hanke osallisti myös kansalaiset, palveluiden käyttäjät ja heidän omaisensa selvitystyöhön. Keskeinen näkökulma on uusien ihmislähtöisten toimintamallien mahdolli-suuksissa uudistaa mielenterveys-ja päihdepalveluja. Tutkimusnäyttö puoltaa perustason mielenterveys-ja päihdepalveluiden integraatiota perusterveydenhuoltoon. Mielenterveys-ja päihdepalvelut tavoittavat ihmisiä parhaiten, kun julkisia palveluja täydennetään palveluiden käyttäjien kokemusasiantuntemuksella ja järjestöjen toiminnalla. Palveluihin hakeutuminen tulee tehdä helpoksi, koska päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyy edelleen paljon häpeäleimaa. Tämä estää ongelmista kärsiviä hakemasta ajoissa apua. Palvelujärjestelmän on muututtava asiakaslähtöisempään suuntaan Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat vuositasolla noin 6 miljardia. Niihin liittyvät sairauspäivärahakaudet pienentävät BKT:ta 0,3-0,4 prosenttia. Mikäli mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentyisi 10-15 prosenttia, BKT vahvistuisi 0,3-0,5 prosentilla. Selvityksen mukaan mielenterveyspalveluihin ja mielenterveyden edistämiseen investoimalla on mahdollista saada säästöjä sosiaali-ja terveydenhuollossa sekä vähentää mielenterveysongelmien epäsuoria kustannuksia – kuten tuottavuuskustannuksia – merkittävästi.

Purpose: To review psychosocial and policy interventions which mitigate the effects of poverty and inequality on mental health.
Methods: Systematic reviews, controlled trials and realist evaluations of the last 10 years are reviewed, without age or geographical restrictions.
Results: Effective psychosocial interventions on individual and family level, such as parenting support programmes, exist. The evidence for mental health impact of broader community-based interventions, e.g. community outreach workers, or service-based interventions, e.g. social prescribing and debt advice is scarce. Likewise, the availability of evidence for the mental health impact of policy level
interventions, such as poverty alleviation or youth guarantee, is quite restricted.
Conclusions: The social, economic, and physical environments in which people live shape mental health and many common mental disorders. There are effective early interventions to promote mental health in vulnerable groups, but
it is necessary to both initiate and facilitate a cross-sectoral approach, and to form partnerships between different government departments, civic society organisations and other stakeholders. This approach is referred to as Mental Health in All Policies and it can be applied to all public policy levels from local policies to supranational.