Säplig
Säplig 'Microtus oeconomus (Pallas, 1776) |
|
---|---|
Tile | LC (eellimvuáimálâš) |
Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
Kodde | Elleekodde Animalia |
Uáiviráiđu | Savosuonasiih Chordata |
Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
Luokka | Njomâtteijeeh Mammalia |
Lahko | Jursseeh Rodentia |
Vyelilahko | Säpliglágáneh jursseeh Myomorpha |
Hiäimu | Cricetidae |
Vyelihiäimu | Muoldâgeh Arvicolinae |
Suuhâ | Muldesäplig Microtus |
Šlaajâ | oeconomus |
Säplig (Microtus oeconomus) lii Tave-Euroopist já Aasiast sehe Tave-Amerik taveviestâroosijn (meid Alaska já Taveviestâr-Kanada) tiättojeijee muldesäpligšlaajâ.
Tobdomeerhah
[mute | mute käldee]Säplig rummâš kukkodâh lii suulân 11–22 cm já tot tiäddá 25–80 g. Euroopist vyelišlaajah láá ucebeh ko Amerikist. Toh populaatioh, moh tiättojeh alebijn kobdodâhkiärduin, láá stuárráábeh mutâ tain lii ucceeb seibi. Taat sáttá leđe kiddâ kolmâ šooŋâst. Oráseh láá suulân 30 % stuárráábeh ko niŋálâsah. Säpligij ivne puáhtá mulsâšud tevkis ruškâdist já ránásist kuovgis ivnijd tâi ruopsisruškâdân. Puoh säpligijn láá čapis soksâmeh seelgist. Puáris säpligijn seibi lii vuoluubeln českâd já paajaabeln čappâd.[2]
Lavdâm
[mute | mute käldee]Säplig tiättoo Suomâst taveoosijn. Lavdâm maadârääji jotá suulân Ruávinjaargâ puotâ. Ton lasseen Suomâst lii kavnum uccâ sierâ nääli Merâpoođâluovtâ suolluin.
Euroopist šlaajâ já ton vyelišlaajâi lavdâmkuávlu lii Koskâ-Euroop räi já juátkoo tast nuortâs, ain Beringčuálmi paijeel Alaskan já Kanadan.
Eellimvyevih
[mute | mute käldee]Säplig tiättoo jeegijn, kost láá lavŋepoovnah, moid puáhtá kuáivudâttâđ eromâšávt tälviv. Raavijeegijn säpligeh láá ennuv eidu talle, ko čäcirääji vuállán já lii eenâb raavâd. Valjaamusâht säpligeh tiättojeh pakkeetpiälduin, main sättih leđe joba 200–300 ohtâgâssâd hehtaarist. Säpligeh tovâtteh mecihiävuid voošijn já meccilum piälduin.
Raavâd
[mute | mute käldee]Säplig porá keessiv luhteešadoi, vooljij já suoinij ruánáá oosijd. Tälviravâdin láá siämmái šadoi eennâmvuálááh uásih. Tot puáhtá kuáivuđ laavŋan muádi meetter kukkosijd jođáttuvâid. Säplig kuáivudât enâmân pyerebeht ko muldesäplig. Muorâi párkku lii säpligân laseraavâd, mon tot porá tälviv.
Lasanem
[mute | mute käldee]Säplig lassaan pehtilávt. Keessiv niŋálâsâst puáhtá leđe joba 3–4 čivgâčuurâd, main láá suulân 6–7 čivgâd. Säplignäälih mulsâšudeh 4–5 ive poojijn. Nääli lassaan távjá tälviv, jis raavvâdtile muottuu vyelni lii pyeri.
Käldeeh
[mute | mute käldee]Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Säplig. |
- ↑ Thomas Lilley: Säplig – Microtus oeconomus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ Animal Diversity Web Čujottum 1.10.2021 (eŋgâlâskielân)