In recent years, social robots have emerged as a new teaching aid in foreign language (FL) classr... more In recent years, social robots have emerged as a new teaching aid in foreign language (FL) classrooms. Interaction in FL classrooms usually takes place between teachers and learners or among learners. However, this constellation of interactions changes when a robot enters the classroom. The robot's role in the classroom has been studied previously, however, in this article we examine how initial encounters between a social robot and learners occur, focusing on the teacher's role during these encounters. Additionally, we examine how children seek help or assurance from their teacher when interacting with the robot. Research data consists of video recorded in FL classrooms in primary schools in Finland in 2019. The primary school learners (N = 22) who participated in this study ranged in age from 10 to 13 years. The results show that during the robot-assisted language learning (RALL) interaction, the teacher had several roles: she validated children's contributions, guided or mediated the discussion, encouraged the children to speak with the robot, and provided technical support. The results also suggest that the teacher's role in RALL classrooms, while not necessarily central, is essential to ensure smooth interactions between the robot and learners.
In both the school environment and teacher education, sustainable development is usually linked t... more In both the school environment and teacher education, sustainable development is usually linked to the natural and social sciences and is rarely incorporated into language education or encouraged as part of language teacher education. As more research is needed on the practical implementation of sustainable development in language teaching and language teacher education, this study elucidates Finnish pre-service language teachers’ perceptions of sustainability dimensions (i.e. ecological, economic, social, and cultural) and their role in language teaching. We used a questionnaire comprising open-ended and Likert-scale questions to examine pre-service language teachers’ perceptions of and attitudes towards themes under all sustainability dimensions, and their feeling about their ability to integrate them into their teaching. Pre-service teachers ( n = 26) recognized the importance of the social and cultural dimensions in language teaching and felt more capable of addressing personal ...
Le present numero met l’accent sur le fait que l’ecriture, comme toute activite de production ver... more Le present numero met l’accent sur le fait que l’ecriture, comme toute activite de production verbale, tire ses ressources des experiences langagieres vecues par le sujet. Il a paru interessant de s’interesser a ce phenomene sous l’angle de l’appropriation et de la transformation par le scripteur d’un substrat initial, qu’il mobilise de lui-meme ou qui lui est fourni, et d’examiner cela pour affiner la comprehension que nous avons des mecanismes de production d’ecrit et d’acquisition des competences scripturales.Une telle thematique ouvre la voie a des approches tres diverses, marquees par l’empreinte de conceptions differentes de la competence scripturale et de son acquisition. Aussi, les dix-neuf articles de ce numero, qui s’interessent tous au substrat preexistant a l’ecriture – le deja-la – et a son traitement l’envisagent-ils de deux points de vue differents, selon qu’ils se focalisent preferentiellement sur la transformation operee par le scripteur lorsqu’il mobilise un substrat langagier pour produire son propre discours, ou qu’ils s’interrogent sur la maniere dont ce substrat est mis a disposition du scripteur. La confrontation de ces points de vue, si elle genere de nouveaux questionnements, a aussi vocation a nourrir la reflexion de tous les professionnels s’interessant a l’apprentissage de l’ecriture.
EKKO-hankkeessa pohditaan, miten eettisyys ja kestävä kehitys voidaan ottaa huomioon kieltenopetu... more EKKO-hankkeessa pohditaan, miten eettisyys ja kestävä kehitys voidaan ottaa huomioon kieltenopetuksessa.nonPeerReviewe
Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen uudessa tutkimushankkeessa Eettisesti kestä... more Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen uudessa tutkimushankkeessa Eettisesti kestävä kielten opetus (EKKO) (2021–2024) tutkitaan, miten suomea ja muita Suomessa opiskeltavia kieliä voidaan opettaa eettisesti ja kestävästi. Artikkelissa pohditaan eettisyyteen ja kestävään kehitykseen liittyviä käsitteitä ja niiden merkitystä kielten opettamisessa, oppimisessa ja tutkimuksessa.nonPeerReviewe
We studied 1) how pre-service language teachers reacted to the assumption that they should acknow... more We studied 1) how pre-service language teachers reacted to the assumption that they should acknowledge sustainable development in language teaching, 2) what considerations they gave to sorting sustainability themes based on their importance, and 3) what themes they considered easy, hard, familiar or unfamiliar to integrate into language teaching and why. We analyzed two questions from a sustainability themed questionnaire considering all dimensions of sustainable development and the group reflections of the pre-service language teachers directly after they had answered the questionnaire. The pre-service language teachers considered sustainable development to be of high importance but were concerned about whether they are qualified to include it in their teaching, and whether they have enough time for it. Based on our results, pre-service language teachers would benefit from schooling in sustainability education, and handling global and local issues separately could help them to bett...
In recent years, social robots have emerged as a new teaching aid in foreign language (FL) classr... more In recent years, social robots have emerged as a new teaching aid in foreign language (FL) classrooms. Interaction in FL classrooms usually takes place between teachers and learners or among learners. However, this constellation of interactions changes when a robot enters the classroom. The robot's role in the classroom has been studied previously, however, in this article we examine how initial encounters between a social robot and learners occur, focusing on the teacher's role during these encounters. Additionally, we examine how children seek help or assurance from their teacher when interacting with the robot. Research data consists of video recorded in FL classrooms in primary schools in Finland in 2019. The primary school learners (N = 22) who participated in this study ranged in age from 10 to 13 years. The results show that during the robot-assisted language learning (RALL) interaction, the teacher had several roles: she validated children's contributions, guided or mediated the discussion, encouraged the children to speak with the robot, and provided technical support. The results also suggest that the teacher's role in RALL classrooms, while not necessarily central, is essential to ensure smooth interactions between the robot and learners.
In both the school environment and teacher education, sustainable development is usually linked t... more In both the school environment and teacher education, sustainable development is usually linked to the natural and social sciences and is rarely incorporated into language education or encouraged as part of language teacher education. As more research is needed on the practical implementation of sustainable development in language teaching and language teacher education, this study elucidates Finnish pre-service language teachers’ perceptions of sustainability dimensions (i.e. ecological, economic, social, and cultural) and their role in language teaching. We used a questionnaire comprising open-ended and Likert-scale questions to examine pre-service language teachers’ perceptions of and attitudes towards themes under all sustainability dimensions, and their feeling about their ability to integrate them into their teaching. Pre-service teachers ( n = 26) recognized the importance of the social and cultural dimensions in language teaching and felt more capable of addressing personal ...
Le present numero met l’accent sur le fait que l’ecriture, comme toute activite de production ver... more Le present numero met l’accent sur le fait que l’ecriture, comme toute activite de production verbale, tire ses ressources des experiences langagieres vecues par le sujet. Il a paru interessant de s’interesser a ce phenomene sous l’angle de l’appropriation et de la transformation par le scripteur d’un substrat initial, qu’il mobilise de lui-meme ou qui lui est fourni, et d’examiner cela pour affiner la comprehension que nous avons des mecanismes de production d’ecrit et d’acquisition des competences scripturales.Une telle thematique ouvre la voie a des approches tres diverses, marquees par l’empreinte de conceptions differentes de la competence scripturale et de son acquisition. Aussi, les dix-neuf articles de ce numero, qui s’interessent tous au substrat preexistant a l’ecriture – le deja-la – et a son traitement l’envisagent-ils de deux points de vue differents, selon qu’ils se focalisent preferentiellement sur la transformation operee par le scripteur lorsqu’il mobilise un substrat langagier pour produire son propre discours, ou qu’ils s’interrogent sur la maniere dont ce substrat est mis a disposition du scripteur. La confrontation de ces points de vue, si elle genere de nouveaux questionnements, a aussi vocation a nourrir la reflexion de tous les professionnels s’interessant a l’apprentissage de l’ecriture.
EKKO-hankkeessa pohditaan, miten eettisyys ja kestävä kehitys voidaan ottaa huomioon kieltenopetu... more EKKO-hankkeessa pohditaan, miten eettisyys ja kestävä kehitys voidaan ottaa huomioon kieltenopetuksessa.nonPeerReviewe
Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen uudessa tutkimushankkeessa Eettisesti kestä... more Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen uudessa tutkimushankkeessa Eettisesti kestävä kielten opetus (EKKO) (2021–2024) tutkitaan, miten suomea ja muita Suomessa opiskeltavia kieliä voidaan opettaa eettisesti ja kestävästi. Artikkelissa pohditaan eettisyyteen ja kestävään kehitykseen liittyviä käsitteitä ja niiden merkitystä kielten opettamisessa, oppimisessa ja tutkimuksessa.nonPeerReviewe
We studied 1) how pre-service language teachers reacted to the assumption that they should acknow... more We studied 1) how pre-service language teachers reacted to the assumption that they should acknowledge sustainable development in language teaching, 2) what considerations they gave to sorting sustainability themes based on their importance, and 3) what themes they considered easy, hard, familiar or unfamiliar to integrate into language teaching and why. We analyzed two questions from a sustainability themed questionnaire considering all dimensions of sustainable development and the group reflections of the pre-service language teachers directly after they had answered the questionnaire. The pre-service language teachers considered sustainable development to be of high importance but were concerned about whether they are qualified to include it in their teaching, and whether they have enough time for it. Based on our results, pre-service language teachers would benefit from schooling in sustainability education, and handling global and local issues separately could help them to bett...
Kielten opettajien sekä kouluttajien suoritusta tai menestystä arvioidaan pääsääntöisesti oppijoi... more Kielten opettajien sekä kouluttajien suoritusta tai menestystä arvioidaan pääsääntöisesti oppijoita testaamalla (mitä he ovat oppineet) tai tyytyväisyyskyselyillä, joissa arvioidaan sitä, miten tyytyväisiä he ovat oppimiskokemukseen. Vaikka em. palaute on arvokasta, se jättää joitakin merkittäviä avoimia kysymyksiä. Oppijoiden suoritukset tai heidän tyytyväisyytensä eivät voi antaa todellista tai tarkkaa kuvaa kouluttajan asenteen ja menetelmällisten tapojen erityisistä vahvuuksista ja heikkouksista. Kouluttaja tarvitsee tätä tietoa voidakseen arvostaa sitä, missä hän on hyvä, ja pystyäkseen kehittämään muita puoliaan. http://www.lali-project.eu/finnish/#focusfi
Blog Channel View Publications and Multilingual Matters, 2019
This month we published Fluency in L2 Learning and Use edited by Pekka Lintunen, Maarit Mutta and... more This month we published Fluency in L2 Learning and Use edited by Pekka Lintunen, Maarit Mutta and Pauliina Peltonen. In this post the editors explain what inspired them to put the book together.
We proudly announce that our edited volume Fluency in L2 Learning and Use has now been published! The volume has been on our minds for a few years, and it is now very exciting to see it in its final form. The idea for the volume came from our shared interests in second language fluency.
Suomen ja Ranskan kielen ja kulttuurin edistämiseen tähtäävän yliopistotasoisen yhteistyön histor... more Suomen ja Ranskan kielen ja kulttuurin edistämiseen tähtäävän yliopistotasoisen yhteistyön historia on pitkä. Turussa luettiin ranskaa jo 1600-luvulla Turun akatemiassa, vaikkakin ensimmäinen romaanisen filologian professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon 1908. Ranskassa suomalais-ugrilaisten kielten opinnot alkoivat Pariisissa INALCOssa (l’Institut national des langues et civilisations orientales) kielitieteilijä Aurélien Sauvageot’n ansiosta 1931.
Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos osallistuu kansainväliseen ERASMUS+ -projektii... more Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos osallistuu kansainväliseen ERASMUS+ -projektiin Language and Literacy Learning through Art. LALI-projektin tavoitteena on opettaa paikalliskieltä aikuisille maahanmuuttajille uudenlaisella menetelmällä, jossa luku- ja kirjoitustaitoa sekä kieltä ja kulttuuria opetetaan taiteen avulla.
LALI fi Metodologinen ja teoreettinen viitekehys., 2018
Jälkiteollisissa yhteiskunnissa työllisyystilanne ja sosiaalinen osallisuus riippuvat ratkaisevas... more Jälkiteollisissa yhteiskunnissa työllisyystilanne ja sosiaalinen osallisuus riippuvat ratkaisevasti perustaitojen ja ns. pehmeiden taitojen osaamisesta, joihin kuuluvat koti- ja/tai paikalliskielen luku- ja kirjoitustaidot, kulttuurienvälisen viestinnän taidot ja sosiaaliset taidot. Tutkimukset osoittavat, että vähemmän koulutetut ja heikompitaitoiset aikuiset ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti väliinputoajien asemassa; he työllistyvät matalapalkkaisille aloille, samaan aikaan kun heidän heikot luku- ja kirjoitustaitonsa vaikuttavat madaltavasti heidän omanarvontuntoonsa. Makrotalouden tasolla heikosti lukevien ja kirjoittavien suuri määrä laskee maan bruttokansantuotetta (BKT) (taloudellinen yhteistyö- ja kehittämisjärjestö [OECD]/Kanadan tilastokeskus Statistics Canada, 2000). Esimerkiksi vuonna 2011 Ranskassa toteutettu kyselytutkimus osoitti, että 16–65-vuotiaista aikuisista vain 7,7 % saavutti korkeimman luku- ja kirjoitustaidon tason verrattuna 11,8 % keskiarvoon muissa tutkimukseen osallistuneissa OECD-maissa (OECD, 2011). Lisäksi heikoimman luku- ja kirjoitustaitotuloksen saaneiden aikuisten prosenttimäärä on korkeampi Ranskassa (21,6 %) kuin muissa OECD-maissa, joissa keskiarvo on 15,5 % (OECD, 2011). Siksi on ratkaisevan tärkeää kehittää uusia pedagogisia työkaluja, joilla parannetaan vähemmän koulutettujen aikuisten perustaitoja ja pehmeitä taitoja sekä opetetaan maahanmuuttajille isäntämaan kieltä ja kulttuuria sekä henkilökohtaisella (henkilökohtainen kasvu) että sosiaalisilla tasoilla (reilumpi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta).
Kielen ja luku- ja kirjoitustaidon opetus taiteen avulla (Language and literacy learning through art – LALI) -projekti sisällyttää kielen ja luku- ja kirjoitustaidon oppimisen kulttuuriopetukseen liittämällä mukaan tehtäviä museossa ja luokkahuoneessa. Luokkahuoneen lisäksi oppimista siirretään tosielämän ympäristöön, erityisesti museoihin, mikä luo stimuloivia olosuhteita vertaisoppimiselle. Taiteesta (eli kulttuurin keskeisestä osasta) tulee siten ratkaiseva resurssi sosiaalisen ja kielellisen integraation edistämisessä. Tämä opas on osa erilaisten ammattilaisille suunnattujen tuotteiden ja työkalupakkien sarjaa, joka on saatavilla LALI:n luoman verkkoresurssikeskuksen kautta (http://www.lali-project.eu/materials/). Lisäksi LALI on kehittänyt mobiilisovelluksen nimeltä Art App, joka tukee ja vahvistaa museoissa tapahtuvaa oppimista. Pääasiallisesti Art App auttaa opettajia valmistelemaan paikan päällä tapahtuvia tehtäviä, helpottaa kielitaidon ja luku- ja kirjoitustaidon kehittämistä ja harjoittelemista sekä tarjoaa osallistujille mahdollisuuden harjoittaa myös heidän digitaalista osaamistaan. LALI tarjoaa opettajille myös videopohjaisen arviointityökalun ja työkalupakin, joilla opettajat voivat kohentaa pedagogisia taitojaan sekä arvioida ja mukauttaa omia lähestymistapojaan ja metodejaan ryhmäkohtaisesti työpajojen välissä. Videotallenteet auttavat opettajia alati muokkaamaan omaa opetustaan, mikä auttaa heitä kommunikoimaan tehokkaammin osallistujien kanssa projektin aikana. Videotallenteet museotyöpajoista ja opettajien valitsemien jaksojen katseleminen auttavat osallistujia parantamaan suoritustaan ja kehittävät heidän vieraan kielen ja kulttuurisanaston perusosaamistaan. Tämä lähestymistapa sallii myös yksilöllisen seurannan oppimispolkujen luomisen (Eloranta & Jalkanen, 2015).
Preface
In post-industrial societies, employment and social inclusion crucially depend on the ac... more Preface
In post-industrial societies, employment and social inclusion crucially depend on the acquisition of basic and soft skills, including home and/or local language literacy, intercultural communication and social abilities. Research shows that less qualified and less skilled adults are economically and socially marginalised; they hold low-wage jobs while their low literacy competence contributes to low self-esteem, and at a macro-economic level, a high percentage of people with low literacy levels reduces the country’s gross domestic product (GDP) (Organisation for Economic Co-operation and Development [OECD]/Statistics Canada, 2000). For instance, a 2011 survey in France showed that only 7.7% of adults aged 16–65 attained the highest levels of literacy compared with the average of 11.8% in other participating OECD countries (OECD, 2011). Furthermore, the percentage of adults with the lowest literacy scores is higher in France (21.6%) than in other OECD countries, with an average of 15.5% (OECD, 2011). Therefore, the development of new pedagogical tools aiming at promoting basic and soft skills amongst less qualified adults and instructing migrants in the host country’s language and culture are crucial at both individual (personal growth) and social levels (a fairer and more equal society).
The Language and literacy learning through art (LALI) project embeds language and literacy learning in cultural education by articulating tasks in museums and classrooms. Thus, in addition to classrooms, learning is transferred into a real-world environment, specifically, to a museum that creates stimulating conditions for peer learning. Art (i.e., a central component of culture) therefore becomes a vital resource for fostering social and linguistic integration. This manual is part of the set of different products and kits for professionals that is available through an online resource centre created by LALI (http://www.lali-project.eu/materials/). Additionally, LALI has developed a mobile application called Art App to support and reinforce the learning that occurs in museums. Specifically, the Art App helps teachers prepare the in situ tasks, facilitates language and literacy retention and practice, as well as creates an opportunity for the participants to practise their digital skills. LALI also offers teachers a video-based assessment tool and a toolkit that allow them to improve their pedagogical skills and to evaluate and adapt their approaches and methods to the participants’ specificities between workshops. The video recordings help the teachers to continuously adjust their teaching, allowing them to optimise communication with the participants during the project. The video recordings of the museum workshops and watching the episodes selected by the teachers will help the participants to improve their performance and enhance their basic foreign language and culture vocabulary. This approach also permits individualised follow-ups and the creation of individual learning paths (Eloranta & Jalkanen, 2015).
This manual provides the theoretical background and the curriculum of the LALI approach. The LALI members who have collaborated on this manual hope that the readers find it inspiring and that it will contribute to facilitating beginning learners’ integration to society.
Ajatusten tie mielestä tekstiksi: näppäilyntallennusohjelmat opettajien ja tutkijoiden apuna
Jul... more Ajatusten tie mielestä tekstiksi: näppäilyntallennusohjelmat opettajien ja tutkijoiden apuna
Julkaistu: 10.4.2018 | Kirjoittanut: Maarit Mutta ja Mari Mäkilä
Näppäilyntallennusohjelmia voidaan hyödyntää sekä kirjoittamisen opetuksessa että tutkimuksessa. Kieli- ja käännöstieteiden laitokselta (KKL) löytyy vahvaa yhteistä mielenkiintoa kirjoitusprosessien tutkimiseen.
Yhteistyötä on tehty myös muiden kotimaisten (mm. Jyväskylän ja Oulun yliopisto) ja ulkomaisten yliopistojen (mm. Lundin ja Tukholman yliopisto) kanssa. Keväällä 2017 ScriptLog-nimisen ohjelman kehittämisen parissa työskennellyt dosentti Victoria Johansson vieraili kieli- ja käännöstieteiden laitoksella kertomassa ohjelman soveltamismahdollisuuksista.
Näppäilyntallennusohjelmat ovat oivallinen työkalu kirjallisen tuotoksen tarkasteluun sekä ensikielisessä kontekstissa että vieraalla kielellä kirjoitettaessa. Ohjelma mahdollistaa työn eri versioiden tarkastelun ja tuo esiin koko kirjoitusprosessin. Lopullinen tuotos on usein ainoa jälki oppilaan kirjallisesta tuotoksesta, mutta ohjelman avulla opettaja ja oppilas voivat yhdessä katsoa tallenteelta tuotosprosessia. Tällöin voi pysähtyä tarkastelemaan ongelmakohtia, jotka muuten jäisivät huomiotta sekä keskustella siitä, mikä oppilaalle tuottaa vaikeuksia.
Ohjelmien avulla voidaan tutkia kirjoitusprosessia sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti niin, ettei kirjoittajan tarkkaavaisuus prosessin aikana häiriinny. Ohjelmaa on käytetty kielitaidon ja kirjallisen ilmaisun kehityksen tutkimuksessa sekä käännöstutkimuksissa. Tällä hetkellä käynnissä on muun muassa professori Sinikka Lahtisen johtama hanke, jossa kartoitetaan analysoimattomina kokonaisuuksina opitun kieliaineksen esiintymistä oppijankielessä, sekä väitöskirjatutkimuksia, joissa tutkitaan muun muassa kielten oppijoiden tuottamia syntaktisia rakenteita ja konnektorien käyttöä. Vastaavanlaisia ohjelmia on muitakin, kuten kääntämisen tutkimuksessa käytetty Translog. Tutkimuksen tavoitteista riippuen muita menetelmiä voidaan hyödyntää näppäilyntallennusohjelman rinnalla; retrospektiivisiä haastatteluja, think aloud -menetelmää ja silmänliikekameroita käytetään usein apuna kirjoitusprosessin tutkimisessa.
KKL:ssä vietettiin 16. helmikuuta 2018 tutkimuspäivää, jossa kartoitettiin eri oppiaineissa tehtävää tutkimusta. Kirjoittamisen tutkimuksen erilaiset lähestymistavat herättivät paljon keskustelua ja antoivat idean syksyllä pidettävään kirjoittamisen teemaseminaarin järjestämiseen jo olemassa olevien ideoiden jakamiseksi ja uusien avauksien luomiseksi. Mukana on opettajia ja tutkijoita englannin, pohjoismaisten kielten, ranskan ja suomen oppiaineista.
Tutkimuksen aiheena on sanaston käyttö yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamissa ranskankielisissä ... more Tutkimuksen aiheena on sanaston käyttö yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamissa ranskankielisissä aineissa. Korpus koostuu 106:sta (2x53) kahdessa eri vaiheessa kootusta aineesta, ja 50:stä (2x25) kontrolliryhmän aineesta. Ensimmäisen vaiheen materiaali on koottu ennen koehenkilöiden osallistumista opiskelija-vaihtoon, joka ajoittuu vuosiin 1987-1993 ja oli lukukauden tai -vuoden mittainen. Kontrolliryhmän jäsenet eivät ole osallistuneet vaihtoon, mutta ovat suorittaneet muulla tavoin pakollisen ranskankielisessä maassa suoritettavan kieliharjoittelun. Toisen vaiheen materiaali on koottu samoin perustein oleskelun jälkeen. Tutkimus kuuluu soveltavan kielitieteen, tarkemmin interlingvatutkimuksen alaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ulkomaisessa yliopistossa oleskelu vaikuttaa sanaston oppimiseen ja miten tätä tietoa voidaan käyttää pedagogisesti hyväksi. Työ on luonteeltaan pääasiallisesti kvantitatiivinen, mutta kvalitatiivinen analyysi (mm. virheanalyysi) täydentää käytettyä menetelmää. Työn perushypoteeseinä ovat seuraavat olettamukset: 1) opiskelijavaihtoon perustuva oleskelu ulkomailla parantaa leksikaalisia kykyjä paremmin kuin muu oleskelu ulkomailla, 2) kirjallinen esitys tulee luonnollisemmksi mm. siksi, että ns. pragmaattisten organisaattoreiden käyttö lisääntyy ja 3) puhekielelle ominaiset piirteet ilmestyvät kirjoitettuun tekstiin. Tutkimuksen teoriaosassa kartoitettiin interlingvaan eli välikieleen liittyviä olennaisia piirteitä sekä niiden suhdetta vieraan kielen opettamisen problematiikkaan. Tutkimuksessa keskityttiin virheiden, kommunikatiivisen ja metakommunikatiivisen kompetenssin sekä kehitystutkimuksen merkitykseen vieraan kielen oppimisessa ja opettamisessa. Lisäksi pohdittiin kirjoitetun ja suullisen kielen eroja, sillä viestikanavan valinta vaikuttaa olennaisesti viestin tuottamisprosessiin. Kvantitatiivista analyysiä varten määriteltiin keskeinen käsite sana ortografisen määritelmän mukaisesti, vaikka pedagogisesti ottaen olennaista on puhua leksikaalisesta yksiköstä. Materiaalianalyysissä apuna käytetty tietokoneohjelma WordCruncher vaikutti osaltaan sanan määrittelyyn. Lisäksi määriteltiin pragmaattiset organisaattorit, jotka vaikuttavat tekstin koherenssiin: tekstin segmentointi kappalejaon ja välimerkkien avulla sekä kielellisten ja tekstuaalisten merkkien käyttö. Materiaalin analyysi perustui pääasiallisesti Moira Linnarudin käyttämään metodiin teoksessa Lexis in composition (1986), mutta sitä sovellettiin työn tarpeiden mukaisesti. Tutkitut kielellis-kvantitatiiviset tekijät olivat: sanojen määrä ainetta kohti, leksikaalinen variaatio, tiheys, yksilöllisyys ja vaikeusaste. Sanojen frekvenssejä tarkasteltiin verrattuna Dictionnaire des fréquences ja Français fondamental teoksiin. Tilastollisesti tutkimustuloksia tarkkailtiin Pearsonin tulomomenttikertoimen, Spearmanin ja Kendallin järjestyskorrelaatioiden avulla, sekä t-testin ja ANOVA-testin avulla; laskelmissa käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa. Tutkimustulokset osoittavat, että ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa sanastoon liittyvissä kvantitatiivisissa laskelmissa, mutta kvalitatiivisessa analyysissä löytyy eroa koeryhmän hyväksi, mm. siten, että näiden opiskelijoiden käyttämien pragmaattisten organisaattoreiden valikoima on laajempi. Puhekielisiä piirteitä ilmestyy tekstiin, varsinkin niillä opiskelijoilla, jotka opiskelivat pidempään ulkomaisessa yliopistossa tai oleskelivat muuten pidempään ulkomailla. Erityisesti oleskelu ulkomailla paransi niiden opiskelijoiden sanaston tuntemusta, joiden lähtökielitaito oli alhaisempi. Yksilölliset erot ovat kylläkin merkittäviä. Yleisesti ottaen tekstuaaliset kyvyt paranevat ulkomailla oleskelun jälkeen. Koeryhmän opiskelijat osaavat käyttää myös kommunikatiivisia strategioita sanaston ja pragmaattisten organisaattoreiden valinnoissa saadakseen viestinsä perille. Sanaston ja tekstuaalisten kykyjen parantamiseksi opiskelijoita voidaan rohkaista lukemaan erilaisia tekstejä mielekkäällä tavalla, rohkaista käyttämään kommunikatiivisia strategioita ongelmatilanteissa sekä rohkaista opiskelijoita lähtemään opiskelijavaihtoon, jotta he saisivat hyvän kielipohjan tuleville opinnoille.
Asiasanat: interlingva; vieraan kielen oppiminen; ranskan kieli; sanasto; kirjoitettu kieli
Révision en temps réel : attitude métacognitive épistémique et conscience métapragmatique des app... more Révision en temps réel : attitude métacognitive épistémique et conscience métapragmatique des apprenants universitaires. In E. Ahlstedt, K. Benson, E. Bladh, I. Söhrman & U. Åkerström (éds.) Actes du XVIIIe congrès des romanistes scandinaves/Actas del XVIII congreso de romanistas escandinavos. Romanica Gothoburguensia 69. Göteborg : Acta Universitatis Gothoburgensis, pp. 527-542
This article deals with multilingual students’ metalinguistic awareness in French L3 at the unive... more This article deals with multilingual students’ metalinguistic awareness in French L3 at the university level. The aim of the article is to study how the students’ multilingualism influences their lexical strategies in a meaning construction task and to answer the following research questions: What type of crosslinguistic influence can be observed in an oral meaning construction task of L1-L2-L3 cognate words? What kind of metalinguistic strategies do the multilingual learners adopt in this test? The corpus consists of 12 first year students’ productions; students were divided into three different proficiency levels (evaluated with a DIALANG test). The results show that the deliberate activation of L3, L2s and L1 by cognate words had a great impact on the meaning construction of the L3 words. Nevertheless, well learned common words seemed to resist this (combined) crosslinguistic influence. The analysis also revealed that in meaning construction, the participants had recourse to several form- and/or meaning-based strategies which, however, were not always successful.
Keywords: crosslinguistic influence, meaning construction, metalinguistic awareness, multilingual learners
Résumé
Notre article souligne la pertinence de l’enseignement-apprentissage de la phonétique sur... more Résumé
Notre article souligne la pertinence de l’enseignement-apprentissage de la phonétique surtout au niveau universitaire. Nous avons effectué une expérimentation pour analyser l’influence de différents évaluateurs sur la façon de noter les productions de prononciation de quatre étudiants finnophones au niveau universitaire. Les résultats indiquent une tendance selon laquelle les évaluateurs non natifs sont en moyenne légèrement plus sévères que les natifs. Les non natifs commentent ainsi davantage les déviations dans le système vocalique. Quant à la prosodie et au rythme, il semble que les non natifs soient moins sévères que les natifs. Par ailleurs, certaines variations phonétiques donnent un accent étranger (par exemple le r roulé) mais n’attirent pas de commentaires de la part des évaluateurs natifs alors que c'est le cas chez les évaluateurs non natifs de langue finnoise. Evaluation of French pronunciation by native and non-native evaluators
This article deals with the importance of the learning and teaching of phonetics especially at the university level. The corpus consisted of six native and six non-native evaluators’ evaluations and comments on pronunciation of four French language learners. The results indicated that the non-native evaluators were on average slightly stricter than the natives. The non-native commented more on deviations in the vowel system. As for the prosodic aspects, the non-natives seemed to be less severe than the natives. However, native evaluators did not comment on some phonetic variations producing a foreign accent (for instance le r roulé) which was commented by non-native evaluators. Yliopisto-opiskelijoiden ranskan ääntämisen arvioiminen : kaksi näkökulmaa
Tutkimuskohteena olivat neljän opiskelijan tuotokset kurssikokeessa. Arvioitavat tuotokset valittiin sillä perusteella, että näiden opiskelijoiden kyky tuottaa yksittäisiä äänteitä ja lukea tekstiä luonnollisesti eli prosodisesti oikein (rytmijaksot ja intonaatio) poikkesivat suuresti toisistaan. Lisäksi opiskelijoilta kerättiin metalingvistista tietoa heidän ääntämisestään kurssin aikana. Kuusi ranskalaista sekä kuusi suomalaista henkilöä osallistui arviointiin. Ranskalaisista kolme oli opettamiseen erikoistuneita, kolme eivät. Suomalaisista arvioijista kaksi oli opintojensa alussa olevia opettajaksi erikoistuvia ranskan opiskelijoita, neljä opintonsa päättäneitä valmista opettajaa ja tutkijaa.
Tulokset osoittavat, että arviointiryhmien välillä ei ollut suurta eroa, mutta ei-natiivit arvioitsijat olivat keskimäärin jonkin verran ankarampia kuin natiivit ja kommentoivat enemmän vokaaleihin liittyvää epätarkkuutta. Toisaalta, rytmijaksojen ja intonaation osalta he antoivat parempia arvosanoja kuin natiivit. Lisäksi suomalaiset arvioijat kommentoivat yhden oppilaan suomalaisittain ääntämää r-äännettä, jota ranskalaiset eivät kommentoineet ollenkaan, koska tämä ei aiheuta ymmärtämisvaikeuksia.
Yliopistopedagogiikka - Journal of University Pedagogy, 2017
Kielen oppimisen ja opettamisen teknologiat -kurssilla katse kohti tulevaa Turun yliopiston kieli... more Kielen oppimisen ja opettamisen teknologiat -kurssilla katse kohti tulevaa Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa on järjestetty neljä kertaa kielen oppimisen ja opettamisen teknologioita käsittelevä kurssi. Kurssin tavoitteena on valmentaa tulevia kieltenopettajia työelämän digihaasteisiin. Kurssilla tutustutaan teknologiavälitteiseen kielen oppimiseen ja opettamiseen teorian, käytännön ja jaetun asiantuntijuuden näkökulmista. Kurssi koostuu luennoista ja ryhmä- ja yksilötehtävistä sekä jonkin opetuskäyttöön sopivan teknologiasovelluksen esittelystä. Jaetun asiantuntijuuden periaatteesta kumpuavan kurssin on todettu vastaavan tulevien kieltenopettajien tarpeita erinomaisesti, ja se kiinnostaa laajemmalti myös muita opiskelijoita. Kysyntää tämän kaltaisiin työelämärelevanssia lisääviin kursseihin on selvästi tarjontaa enemmän.
Hybrid language learning, combining formal and informal contexts, is nowadays common and natural.... more Hybrid language learning, combining formal and informal contexts, is nowadays common and natural. The use of various everyday technologies offers extracurricular or extramural support for language learning. We focused on two groups of university students, language and political science majors, and compared informal pre-university learning contexts, the perceived importance of language skills and attitudes towards technology-enhanced language learning with a Webropol-based questionnaire. In their responses, the groups were very similar. They were aware of and had benefitted from many informal learning contexts. Both groups found knowing foreign languages very important and had generally positive attitudes towards technology-enhanced language learning. Awareness of informal language learning affordances can enhance the diversity of foreign languages and act as a balancing force against possible inequality of education.
This article discusses formal and informal foreign language learning before university level. The... more This article discusses formal and informal foreign language learning before university level. The focus is on beginning university students' perceptions of their earlier learning experiences, especially in digital contexts. Language learners' digital competence is a part of their everyday lives, but its relationship to learning in and outside educational settings is still relatively seldom studied. The article discusses learning in formal and informal (i.e., hybrid) contexts and digital learning profiles −that is, a learner's own personalized style in acquiring language competence by creating affordances in personalized digital or mobile learning environments− in primary and secondary education identified in a language learning survey. The results are based on an online survey sent to all beginning university students majoring in languages at a Finnish university (N= 87/192), which was complemented by a short narrative task (N=47) a few months later focusing on earlier education and the use of language learning technologies. The results suggest that the use of technologies seems to differ between extramural and in-school language learning. The learners were well aware of various possibilities to create affordances for learning, and their own involvement increased with age. Most participants had positive attitudes towards the use of technologies to enhance language learning, but critical views emphasized the importance of inspiring contact teaching. Three different digital learning profiles were identified: a digiage learner, a hybrid learner, and an in-school learner. These can be useful when planning differentiated foreign language instruction.
Evaluating the impacts of trainings in educational settings is a permanent preoccupation for rese... more Evaluating the impacts of trainings in educational settings is a permanent preoccupation for researchers in education, as well as for professional facilitators and teachers. We address this preoccupation by proposing an empirical methodology based on video-recordings - the VIA methodology (for Video-based Interactional Assessment Methodology). It will allow the researchers/ professionals to develop a deep understanding of the social interactions that occurred between the learners and the facilitators during their workshops and/or pedagogical activities. By working with VIA, professionals will be able to identify the good, the problematic, the unexpected practices, and therefore to adjust continually the organization of their workshops in cultural mediation as well as in language learning activities, in classroom or in museums. The VIA methodology is presented in this manual through video-recordings collected during a workshop we led in Vienna as part of LALI project.
Hellström, S. Mutta, M. & Peltonen, P. (2020)
Kielten opettajien sekä kouluttajien suoritusta ta... more Hellström, S. Mutta, M. & Peltonen, P. (2020) Kielten opettajien sekä kouluttajien suoritusta tai menestystä arvioidaan pääsääntöisesti oppijoita testaamalla (mitä he ovat oppineet) tai tyytyväisyyskyselyillä, joissa arvioidaan sitä, miten tyytyväisiä he ovat oppimiskokemukseen. Vaikka em. palaute on arvokasta, se jättää joitakin merkittäviä avoimia kysymyksiä. Oppijoiden suoritukset tai heidän tyytyväisyytensä eivät voi antaa todellista tai tarkkaa kuvaa kouluttajan asenteen ja menetelmällisten tapojen erityisistä vahvuuksista ja heikkouksista. Kouluttaja tarvitsee tätä tietoa voidakseen arvostaa sitä, missä hän on hyvä, ja pystyäkseen kehittämään muita puoliaan.
Taiteen välittäminen kielen opetuksessa - Menetelmä -ja aktiviteettikokoelma, 2019
Tämä käsikirja on toteutettu LALI-projektin (Language and Literacy Learning through Art) puitteis... more Tämä käsikirja on toteutettu LALI-projektin (Language and Literacy Learning through Art) puitteissa, ja sen tekemiseen on osallistunut neljästä Euroopan maasta koostuva monialainen työryhmä. Projektin tavoitteena on ollut luoda pedagoginen työkalupakki, joka edistää perustaitoja, ja näin parantaa vähemmän koulutettujen tai maahanmuuttajataustaisten sosiaalista osallisuutta. Lähestymistapamme innovatiivinen osa on hybridi opetusmetodi, jossa hyödynnetään taidehistoriasta systemaattisesti valittuja visuaalisia resursseja kielen ja luku- ja kirjoitustaidon oppimisen tukena. Tästä käsikirjasta löydät kokoelman aktiviteetteja, joita voidaan käyttää museoympäristössä ja/tai luokkahuoneessa museokäynteihin valmistautumiseen. Taideteokset tarjoavat erinomaisen lähtökohdan monitasoiseen keskusteluun ja/tai vuorovaikutukseen osallistujien välillä. Keskustelut voivat liittyä taideteoksiin sinänsä tai erilaisiin kulttuuriperinteisiin isäntämaassa ja osallistujien kotimaissa. Kouluttajan työkalupakkia pilotoitiin sarjassa työpajoja, joiden osallistujat edustivat kahta profiilia: vastikään saapuneille maahanmuuttajille opetettiin kohdemaan paikalliskieltä, kun taas sujuvammin kohdemaan kieltä puhuville henkilöille, joilla oli puutteelliset kirjoitus- ja lukutaidot, opetettiin myös luku- ja kirjoitustaitoa. Näissä aikuisille suunnitelluissa tehtävissä painotetaan non-formaaleja ja osallistavia lähestymistapoja oppimiseen; useimmissa harjoituksissa ehdotetaan pari- tai pienryhmätyöskentelyä dialogin, vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen edistämiseksi. Suosittelemme käsikirjaa kielten opettajille, jotka haluavat viedä opetusryhmiään luokkahuoneen ulkopuolelle ja muuttaa oppimiskontekstia hiukan tavallista enemmän taidetta ja leikkimielisyyttä sisältäväksi. Huomionarvioista on, että osallistujat arvostivat eniten melko itsenäistä taideteoksiin tutustumista ja epäsuoraa ohjausta keskustelujen aloittamiseksi. Saimme myös positiivista palautetta hetkistä, jolloin osallistujat löysivät linkkejä oman kulttuuritaustansa ja näyttelyiden esittämän maailman väliltä, kuten samankaltaisuudet japanilaisten ja syyrialaisten myyttien välillä sekä kuvaukset maailman läntisissä ja itäisissä maissa tapahtuneiden sisällissotien jälkivaikutuksista.
Art Mediation for Language Learning - Compendium of Activities, 2019
Designed as part of the LALI (Language and Literacy Learning through Art) project, this compendiu... more Designed as part of the LALI (Language and Literacy Learning through Art) project, this compendium has benefited from an interdisciplinary team with specialists from four European countries. The goal of this project has been to come up with a pedagogical kit in order to foster basic skills, and thus to improve social inclusion of underprivileged people or those from immigrant/non-native backgrounds. The innovative component of our approach is a hybrid methodology which uses visual resources, systematically chosen from art history, in language/literacy learning. In this resource book, you will find a corpus of activities to be used in museum settings and/or in classrooms to prepare museum visits. The artworks provide excellent means to initiate discussions and/or interactions at different levels between the participants, based around the artworks themselves and the different cultural heritages of the host country and their home countries. A series of pilot workshops took place where we tested this facilitator’s pack with participants from two learning groups. In the first, the local language of the host country was taught to newly arrived immigrants; in the second, literacy was taught to participants who were fluent in the host country’s language but lacking writing and reading skills. These activities, designed for an adult public, emphasise non-formal and participatory approaches during the learning tasks; most exercises suggest working in pairs or in small groups in order to foster dialogue, interaction and peer-learning. We recommend this compendium to language teachers looking to take their groups out of the classroom and adapt the frame of their learning to include more art or playful modes of learning. It is worth mentioning that the semi-autonomous approach to studying artworks and the indirect guidance from facilitators to initiate discussion were the aspects most appreciated by participants. Likewise, we received very positive feedback on moments when the attendees discovered links between their own cultural background and the universe conveyed by the visited exhibition: similarities between Japanese and Syrian myths, for example, or the representation of the aftermath of civil wars in the Western and Eastern World.
Uploads
Papers by Maarit Mutta
http://www.lali-project.eu/finnish/#focusfi
We proudly announce that our edited volume Fluency in L2 Learning and Use has now been published! The volume has been on our minds for a few years, and it is now very exciting to see it in its final form. The idea for the volume came from our shared interests in second language fluency.
Kielen ja luku- ja kirjoitustaidon opetus taiteen avulla (Language and literacy learning through art – LALI) -projekti sisällyttää kielen ja luku- ja kirjoitustaidon oppimisen kulttuuriopetukseen liittämällä mukaan tehtäviä museossa ja luokkahuoneessa. Luokkahuoneen lisäksi oppimista siirretään tosielämän ympäristöön, erityisesti museoihin, mikä luo stimuloivia olosuhteita vertaisoppimiselle. Taiteesta (eli kulttuurin keskeisestä osasta) tulee siten ratkaiseva resurssi sosiaalisen ja kielellisen integraation edistämisessä. Tämä opas on osa erilaisten ammattilaisille suunnattujen tuotteiden ja työkalupakkien sarjaa, joka on saatavilla LALI:n luoman verkkoresurssikeskuksen kautta (http://www.lali-project.eu/materials/). Lisäksi LALI on kehittänyt mobiilisovelluksen nimeltä Art App, joka tukee ja vahvistaa museoissa tapahtuvaa oppimista. Pääasiallisesti Art App auttaa opettajia valmistelemaan paikan päällä tapahtuvia tehtäviä, helpottaa kielitaidon ja luku- ja kirjoitustaidon kehittämistä ja harjoittelemista sekä tarjoaa osallistujille mahdollisuuden harjoittaa myös heidän digitaalista osaamistaan. LALI tarjoaa opettajille myös videopohjaisen arviointityökalun ja työkalupakin, joilla opettajat voivat kohentaa pedagogisia taitojaan sekä arvioida ja mukauttaa omia lähestymistapojaan ja metodejaan ryhmäkohtaisesti työpajojen välissä. Videotallenteet auttavat opettajia alati muokkaamaan omaa opetustaan, mikä auttaa heitä kommunikoimaan tehokkaammin osallistujien kanssa projektin aikana. Videotallenteet museotyöpajoista ja opettajien valitsemien jaksojen katseleminen auttavat osallistujia parantamaan suoritustaan ja kehittävät heidän vieraan kielen ja kulttuurisanaston perusosaamistaan. Tämä lähestymistapa sallii myös yksilöllisen seurannan oppimispolkujen luomisen (Eloranta & Jalkanen, 2015).
In post-industrial societies, employment and social inclusion crucially depend on the acquisition of basic and soft skills, including home and/or local language literacy, intercultural communication and social abilities. Research shows that less qualified and less skilled adults are economically and socially marginalised; they hold low-wage jobs while their low literacy competence contributes to low self-esteem, and at a macro-economic level, a high percentage of people with low literacy levels reduces the country’s gross domestic product (GDP) (Organisation for Economic Co-operation and Development [OECD]/Statistics Canada, 2000). For instance, a 2011 survey in France showed that only 7.7% of adults aged 16–65 attained the highest levels of literacy compared with the average of 11.8% in other participating OECD countries (OECD, 2011). Furthermore, the percentage of adults with the lowest literacy scores is higher in France (21.6%) than in other OECD countries, with an average of 15.5% (OECD, 2011). Therefore, the development of new pedagogical tools aiming at promoting basic and soft skills amongst less qualified adults and instructing migrants in the host country’s language and culture are crucial at both individual (personal growth) and social levels (a fairer and more equal society).
The Language and literacy learning through art (LALI) project embeds language and literacy learning in cultural education by articulating tasks in museums and classrooms. Thus, in addition to classrooms, learning is transferred into a real-world environment, specifically, to a museum that creates stimulating conditions for peer learning. Art (i.e., a central component of culture) therefore becomes a vital resource for fostering social and linguistic integration. This manual is part of the set of different products and kits for professionals that is available through an online resource centre created by LALI (http://www.lali-project.eu/materials/). Additionally, LALI has developed a mobile application called Art App to support and reinforce the learning that occurs in museums. Specifically, the Art App helps teachers prepare the in situ tasks, facilitates language and literacy retention and practice, as well as creates an opportunity for the participants to practise their digital skills. LALI also offers teachers a video-based assessment tool and a toolkit that allow them to improve their pedagogical skills and to evaluate and adapt their approaches and methods to the participants’ specificities between workshops. The video recordings help the teachers to continuously adjust their teaching, allowing them to optimise communication with the participants during the project. The video recordings of the museum workshops and watching the episodes selected by the teachers will help the participants to improve their performance and enhance their basic foreign language and culture vocabulary. This approach also permits individualised follow-ups and the creation of individual learning paths (Eloranta & Jalkanen, 2015).
This manual provides the theoretical background and the curriculum of the LALI approach. The LALI members who have collaborated on this manual hope that the readers find it inspiring and that it will contribute to facilitating beginning learners’ integration to society.
Julkaistu: 10.4.2018 | Kirjoittanut: Maarit Mutta ja Mari Mäkilä
Näppäilyntallennusohjelmia voidaan hyödyntää sekä kirjoittamisen opetuksessa että tutkimuksessa. Kieli- ja käännöstieteiden laitokselta (KKL) löytyy vahvaa yhteistä mielenkiintoa kirjoitusprosessien tutkimiseen.
Yhteistyötä on tehty myös muiden kotimaisten (mm. Jyväskylän ja Oulun yliopisto) ja ulkomaisten yliopistojen (mm. Lundin ja Tukholman yliopisto) kanssa. Keväällä 2017 ScriptLog-nimisen ohjelman kehittämisen parissa työskennellyt dosentti Victoria Johansson vieraili kieli- ja käännöstieteiden laitoksella kertomassa ohjelman soveltamismahdollisuuksista.
Näppäilyntallennusohjelmat ovat oivallinen työkalu kirjallisen tuotoksen tarkasteluun sekä ensikielisessä kontekstissa että vieraalla kielellä kirjoitettaessa. Ohjelma mahdollistaa työn eri versioiden tarkastelun ja tuo esiin koko kirjoitusprosessin. Lopullinen tuotos on usein ainoa jälki oppilaan kirjallisesta tuotoksesta, mutta ohjelman avulla opettaja ja oppilas voivat yhdessä katsoa tallenteelta tuotosprosessia. Tällöin voi pysähtyä tarkastelemaan ongelmakohtia, jotka muuten jäisivät huomiotta sekä keskustella siitä, mikä oppilaalle tuottaa vaikeuksia.
Ohjelmien avulla voidaan tutkia kirjoitusprosessia sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti niin, ettei kirjoittajan tarkkaavaisuus prosessin aikana häiriinny. Ohjelmaa on käytetty kielitaidon ja kirjallisen ilmaisun kehityksen tutkimuksessa sekä käännöstutkimuksissa. Tällä hetkellä käynnissä on muun muassa professori Sinikka Lahtisen johtama hanke, jossa kartoitetaan analysoimattomina kokonaisuuksina opitun kieliaineksen esiintymistä oppijankielessä, sekä väitöskirjatutkimuksia, joissa tutkitaan muun muassa kielten oppijoiden tuottamia syntaktisia rakenteita ja konnektorien käyttöä. Vastaavanlaisia ohjelmia on muitakin, kuten kääntämisen tutkimuksessa käytetty Translog. Tutkimuksen tavoitteista riippuen muita menetelmiä voidaan hyödyntää näppäilyntallennusohjelman rinnalla; retrospektiivisiä haastatteluja, think aloud -menetelmää ja silmänliikekameroita käytetään usein apuna kirjoitusprosessin tutkimisessa.
KKL:ssä vietettiin 16. helmikuuta 2018 tutkimuspäivää, jossa kartoitettiin eri oppiaineissa tehtävää tutkimusta. Kirjoittamisen tutkimuksen erilaiset lähestymistavat herättivät paljon keskustelua ja antoivat idean syksyllä pidettävään kirjoittamisen teemaseminaarin järjestämiseen jo olemassa olevien ideoiden jakamiseksi ja uusien avauksien luomiseksi. Mukana on opettajia ja tutkijoita englannin, pohjoismaisten kielten, ranskan ja suomen oppiaineista.
(Trade journal article, short text)
Tutkimuksen teoriaosassa kartoitettiin interlingvaan eli välikieleen liittyviä olennaisia piirteitä sekä niiden suhdetta vieraan kielen opettamisen problematiikkaan. Tutkimuksessa keskityttiin virheiden, kommunikatiivisen ja metakommunikatiivisen kompetenssin sekä kehitystutkimuksen merkitykseen vieraan kielen oppimisessa ja opettamisessa. Lisäksi pohdittiin kirjoitetun ja suullisen kielen eroja, sillä viestikanavan valinta vaikuttaa olennaisesti viestin tuottamisprosessiin. Kvantitatiivista analyysiä varten määriteltiin keskeinen käsite sana ortografisen määritelmän mukaisesti, vaikka pedagogisesti ottaen olennaista on puhua leksikaalisesta yksiköstä. Materiaalianalyysissä apuna käytetty tietokoneohjelma WordCruncher vaikutti osaltaan sanan määrittelyyn. Lisäksi määriteltiin pragmaattiset organisaattorit, jotka vaikuttavat tekstin koherenssiin: tekstin segmentointi kappalejaon ja välimerkkien avulla sekä kielellisten ja tekstuaalisten merkkien käyttö.
Materiaalin analyysi perustui pääasiallisesti Moira Linnarudin käyttämään metodiin teoksessa Lexis in composition (1986), mutta sitä sovellettiin työn tarpeiden mukaisesti. Tutkitut kielellis-kvantitatiiviset tekijät olivat: sanojen määrä ainetta kohti, leksikaalinen variaatio, tiheys, yksilöllisyys ja vaikeusaste. Sanojen frekvenssejä tarkasteltiin verrattuna Dictionnaire des fréquences ja Français fondamental teoksiin. Tilastollisesti tutkimustuloksia tarkkailtiin Pearsonin tulomomenttikertoimen, Spearmanin ja Kendallin järjestyskorrelaatioiden avulla, sekä t-testin ja ANOVA-testin avulla; laskelmissa käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa sanastoon liittyvissä kvantitatiivisissa laskelmissa, mutta kvalitatiivisessa analyysissä löytyy eroa koeryhmän hyväksi, mm. siten, että näiden opiskelijoiden käyttämien pragmaattisten organisaattoreiden valikoima on laajempi. Puhekielisiä piirteitä ilmestyy tekstiin, varsinkin niillä opiskelijoilla, jotka opiskelivat pidempään ulkomaisessa yliopistossa tai oleskelivat muuten pidempään ulkomailla. Erityisesti oleskelu ulkomailla paransi niiden opiskelijoiden sanaston tuntemusta, joiden lähtökielitaito oli alhaisempi. Yksilölliset erot ovat kylläkin merkittäviä. Yleisesti ottaen tekstuaaliset kyvyt paranevat ulkomailla oleskelun jälkeen. Koeryhmän opiskelijat osaavat käyttää myös kommunikatiivisia strategioita sanaston ja pragmaattisten organisaattoreiden valinnoissa saadakseen viestinsä perille. Sanaston ja tekstuaalisten kykyjen parantamiseksi opiskelijoita voidaan rohkaista lukemaan erilaisia tekstejä mielekkäällä tavalla, rohkaista käyttämään kommunikatiivisia strategioita ongelmatilanteissa sekä rohkaista opiskelijoita lähtemään opiskelijavaihtoon, jotta he saisivat hyvän kielipohjan tuleville opinnoille.
Asiasanat: interlingva; vieraan kielen oppiminen; ranskan kieli; sanasto; kirjoitettu kieli
Keywords: crosslinguistic influence, meaning construction, metalinguistic awareness, multilingual learners
Notre article souligne la pertinence de l’enseignement-apprentissage de la phonétique surtout au niveau universitaire. Nous avons effectué une expérimentation pour analyser l’influence de différents évaluateurs sur la façon de noter les productions de prononciation de quatre étudiants finnophones au niveau universitaire. Les résultats indiquent une tendance selon laquelle les évaluateurs non natifs sont en moyenne légèrement plus sévères que les natifs. Les non natifs commentent ainsi davantage les déviations dans le système vocalique. Quant à la prosodie et au rythme, il semble que les non natifs soient moins sévères que les natifs. Par ailleurs, certaines variations phonétiques donnent un accent étranger (par exemple le r roulé) mais n’attirent pas de commentaires de la part des évaluateurs natifs alors que c'est le cas chez les évaluateurs non natifs de langue finnoise.
Evaluation of French pronunciation by native and non-native evaluators
This article deals with the importance of the learning and teaching of phonetics especially at the university level. The corpus consisted of six native and six non-native evaluators’ evaluations and comments on pronunciation of four French language learners. The results indicated that the non-native evaluators were on average slightly stricter than the natives. The non-native commented more on deviations in the vowel system. As for the prosodic aspects, the non-natives seemed to be less severe than the natives. However, native evaluators did not comment on some phonetic variations producing a foreign accent (for instance le r roulé) which was commented by non-native evaluators.
Yliopisto-opiskelijoiden ranskan ääntämisen arvioiminen : kaksi näkökulmaa
Tutkimuskohteena olivat neljän opiskelijan tuotokset kurssikokeessa. Arvioitavat tuotokset valittiin sillä perusteella, että näiden opiskelijoiden kyky tuottaa yksittäisiä äänteitä ja lukea tekstiä luonnollisesti eli prosodisesti oikein (rytmijaksot ja intonaatio) poikkesivat suuresti toisistaan. Lisäksi opiskelijoilta kerättiin metalingvistista tietoa heidän ääntämisestään kurssin aikana. Kuusi ranskalaista sekä kuusi suomalaista henkilöä osallistui arviointiin. Ranskalaisista kolme oli opettamiseen erikoistuneita, kolme eivät. Suomalaisista arvioijista kaksi oli opintojensa alussa olevia opettajaksi erikoistuvia ranskan opiskelijoita, neljä opintonsa päättäneitä valmista opettajaa ja tutkijaa.
Tulokset osoittavat, että arviointiryhmien välillä ei ollut suurta eroa, mutta ei-natiivit arvioitsijat olivat keskimäärin jonkin verran ankarampia kuin natiivit ja kommentoivat enemmän vokaaleihin liittyvää epätarkkuutta. Toisaalta, rytmijaksojen ja intonaation osalta he antoivat parempia arvosanoja kuin natiivit. Lisäksi suomalaiset arvioijat kommentoivat yhden oppilaan suomalaisittain ääntämää r-äännettä, jota ranskalaiset eivät kommentoineet ollenkaan, koska tämä ei aiheuta ymmärtämisvaikeuksia.
Kielten opettajien sekä kouluttajien suoritusta tai menestystä arvioidaan pääsääntöisesti oppijoita testaamalla (mitä he ovat oppineet) tai tyytyväisyyskyselyillä, joissa arvioidaan sitä, miten tyytyväisiä he ovat oppimiskokemukseen. Vaikka em. palaute on arvokasta, se jättää joitakin merkittäviä avoimia kysymyksiä. Oppijoiden suoritukset tai heidän tyytyväisyytensä eivät voi antaa todellista tai tarkkaa kuvaa kouluttajan asenteen ja menetelmällisten tapojen erityisistä vahvuuksista ja heikkouksista. Kouluttaja tarvitsee tätä tietoa voidakseen arvostaa sitä, missä hän on hyvä, ja pystyäkseen kehittämään muita puoliaan.