Nol

Kaks' nolad

Nol vai tomar om taugan i arbaletan šlibak.

Nolan päpala om värtmuz, se parahim tegese klejatud paloišpäi päzutamha deformacijad aigan mändes, erasti voz'kümniš. Nolan agjad oma nügüz i höunhišt. Kaik nolad ühtes hodras oma ühtejiččed pidusel i vedusel.

Taugan nolan piguz om 100 metrhasai sekundas, arbaletine nol sase 150 m/s pigudel. Nolan lendandan edhuz taugaspäi om 150..200 metrad.

Istorii

Nolan nügüz voib sanuda äjan. Tehtihe niid nell'tahkižen vai koumetahkižen piramidan formal, erasti oliba kaks'tahkižed nügüsed. Material oli erazvuitte mugažo: olakivi vai lu amuižaigan, bronz vai raud möhemba.

Sätihe värtmut lähižes puspäi, rogospäi vai bambukaspäi. Nolan tehmine oli jüged rad, tegesed oliba pahan ladun tobjimalaz, keratihe täuzid nolid toran jäl'ghe. Ambui ei voi tehta nolid iče toran aigan. Noliden massine tehmine jätksihe Keskaigan lophusai, konz tuikutimed leviganziba.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.