Artikkelikokoelman tekstit valottavat Spatiaalinen kansalaisuus Euroopan työmarkkinoilla -nimisen Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen tuloksia ja tarjoavat näkökulmia sekä kansainväliseen liikkuvuuteen,... more
Artikkelikokoelman tekstit valottavat Spatiaalinen kansalaisuus Euroopan työmarkkinoilla -nimisen Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen tuloksia ja tarjoavat näkökulmia sekä kansainväliseen liikkuvuuteen, työmarkkinaosallistumiseen että erilaisiin siirtymiin niin maiden kuin erilaisten elämänvaiheiden välillä.
Kolmessa ensimmäisessä artikkelissa keskitytään Suomeen. Timo Tammilehto ja Seppo Koskinen analysoivat Suomen sosiaaliturvajärjestelmää työperäisen maahanmuuton näkökulmasta. Suomen sosiaaliturva on lisääntyneen maahanmuuton olosuhteissa kohdannut haasteita, joihin ei kaikilta osin ole osattu varautua. Suomeen muuttavat työntekijät ovat erilaisessa asemassa riippuen esimerkiksi siitä, ovatko he kotoisin Euroopan Unionin jäsenmaasta vai sen ulkopuolelta sekä siitä, kuinka pitkäksi aikaa he ovat Suomeen jäämässä.
Marja Katisko tarkastelee väitöskirjatutkimuksensa perustuvassa artikkelissa sitä, kuinka maahanmuuttajien kansalaisuus rakentuu työyhteisön arjessa. Työelämässä toimiminen muodostaa tutkimuksessa lähtökohdan siitä, millaiseksi Suomessa asuvan ja työskentelevän maahanmuuttajataustaisen henkilön työmarkkinakansalaisuus muodostuu osallisuutena, jäsenyytenä ja mahdollisuutena. Tutkimusaineisto osoittaa, että autonomisen aseman
saavuttaminen työyhteisössä on sidoksissa yhtäältä yksilön omaan työhistoriaan sekä toisaalta siihen, miten muut työyhteisön jäsenet suhtautuvat häneen.
Asko Suikkasen, Ritva Linnakankaan ja Anni Vilkon artikkelissa huomio keskittyy työuran viimeiseen siirtymään: eläkkeelle jäämisen dynamiikkaan Tilastokeskuksen pitkittäisaineiston avulla. Artikkelin mukaan eläkkeelle siirtyminen on monitasoinen ja monireittinen kysymys, johon sisältyy sekä yksilöllisten mahdollisuuksien hyväksikäyttöä että rakenteellista pakkoa. Moninaisten reittien hallinta on ongelmallista, eikä eläkeiän nosto näyttäydy artikkelin tulosten perusteella helppona yhteiskuntapoliittisena tehtävänä.
Kolmessa seuraavassa artikkelissa päähuomio on Suomen rajojen ulkopuolella. Saara Koikkalainen keskittyy korkeasti koulutettujen suomalaisten kokemuksiin EU:n työmarkkinoilla. Ulkomailla pärjäävältä työntekijältä vaaditaan sopeutumista, omien vahvuuksien tunnistamista sekä tarvittaessa valmiutta ajatella työuran suunta kokonaan uudelleen.
Hannu Mikkola puolestaan tarkastelee uuteen tietotyöhön liittyvää ilmiötä,
kilpailukieltosopimuksia kansainvälisissä työsuhteissa. Erilaisin kilpailukieltosopimuksin yritykset pyrkivät turvaamaan innovaationsa ja tietotaidon, jonka liikkuva työntekijä voisi muuten tarjota kilpailijan käyttöön.
Kokoelman viimeisessä artikkelissa Nicol Foulkes kirjoittaa pohjosmaisten lähetettyjen työntekijöiden ja heidän perheidensä kokemuksista Intiassa. Muiden tämän kokoelman kirjoittajien tavoin brittiläinen, mutta Tanskassa vakituisesti asuva Foulkes kirjoittaa äidinkielellään, englanniksi.
Unioni Evropian në rregullat e para (Traktati i Paristi 1951 për BETHҪ-në) është projektuar si një bashkësi që nuk do të ballafaqohej me sfidat globale. Por, thëllimi i bashkëpunimit dhe zgjerimi i mëtejshëm me integrimin edhe të shteteve... more
Unioni Evropian në rregullat e para (Traktati i Paristi 1951 për BETHҪ-në) është projektuar si një bashkësi që nuk do të ballafaqohej me sfidat globale. Por, thëllimi i bashkëpunimit dhe zgjerimi i mëtejshëm me integrimin edhe të shteteve të tjera të kontinentit evropian, pashmangshëm imponuan edhe ndryshimin e rregullave ekzistuese. Veҫ këtyre, UE e krijuar tashmë si një fuqi me ndikim në politikat botërore, pa dyshim që do të ballafaqohej edhe me sfidat globale, siç janë: ndryshimet klimatike, rënia ekonomike ose krimin ndërkombëtar kufitar, etj. Unioni Evropian sigurisht që ka fuqinë dhe potencialin që t'i ndaloj këto probleme, por këtë gjë mund ta bëj përmes përmirësimit të mënyrës së funksionimit. Prandaj, ky është edhe qëllimi i Traktatit të Lisbonës që e bën UE-në më demokratike, më efikase dhe më transparente. Ky Traktat u jep qytetarëve më shumë mbështetje në atë që ndodh në nivelin evropian dhe i jep Evropës një zë më të qartë dhe më të fortë në botë gjatë mbrojtjes së interesave kombëtare.
Työssä tutkitaan, millaista identiteettiä EU:lle luodaan suomalaisessa sanomalehtimediassa ja kuinka aineisto osallistuu eurooppalaisen julkisen tilan luomiseen. Eurooppalaisen julkisen tilan luominen ja eurooppalaisen identiteetin... more
Työssä tutkitaan, millaista identiteettiä EU:lle luodaan suomalaisessa sanomalehtimediassa ja kuinka aineisto osallistuu eurooppalaisen julkisen tilan luomiseen. Eurooppalaisen julkisen tilan luominen ja eurooppalaisen identiteetin levittäminen on ollut EU:n pitkäaikainen tavoite. Julkinen tila on abstrakti keskustelun areena, jossa yhteiskunnan toimijat vaihtavat tietoa, representoivat asioita ja toimijoita sekä kilpailevat asioiden merkityksistä. Tutkimuksen aineistona on 1018 Helsingin Sanomien, Aamulehden ja Turun Sanomien pääkirjoitusta vuodelta 2014.
Aluksi analysoidaan, kuinka avoin Suomen julkinen tila on eurooppalaisille näkökulmille. Kun eurooppalaistuneiden tekstien määrä on saatu selville, tutkitaan kriittisellä diskurssianalyysillä, millaisissa diskursseissa EU:sta kirjoitetaan aineistossa. Lopuksi tutkitaan Ruth Wodakin teorian pohjalta, millainen identiteetti EU:lle luodaan aineistossa.
Suomen kansallisen julkisen tilan eurooppalaistumisen taso arvioitiin mittaamalla Suomen julkiseen tilaan EU-tasolta tulevia kommunikaatiovirtoja. Mittaukset osoittivat, että Suomen julkinen tila on odotettua heikommin eurooppalaistunut. Ulkopolitiikka oli ainoa politiikkalohko, johon liittyvät pääkirjoitukset ovat odotettua eurooppalaistuneemmat. EU:hun suhtauduttiin myönteisesti tai neutraalisti yhteensä noin 65 % teksteistä.
EU:sta puhuttiin aineistossa kuudessa eri diskurssissa, joista vahvimpia olivat hegemonisoituneet demokratiavajediskurssi sekä eksklusiivinen toimijadiskurssi. Demokratiavajediskurssissa EU representoidaan eliitin epädemokraattisesti toimivaksi pelikentäksi. Eksklusiivinen toimijadiskurssi representoi EU:n oman tahtonsa mukaan toimivaksi jäsenvaltioista riippumattomaksi toimijaksi.
Kansalliseen eliittiin kuuluvalla valtavirtamedialla on tärkeä asema julkisen tilan fasilitoijana, joten tulokset kertovat paljon Suomessa vallitsevasta EU-käsityksestä. Vaikka määrällisen sisällönerittelyn perusteella EU:sta kirjoitetaan useammin myönteisesti, vahvimmat EU-diskurssit representoivat EU:n negatiivisessa valossa. Myös julkisen tilan eurooppalaistuminen on EU:n tavoitteista huolimatta kohtalaisen vähäistä.
EU käsitetään aineistossa toimintatavoiltaan sekavaksi ja epädemokraattiseksi instituutioksi, joka on etääntynyt kansalaisistaan. Toisaalta ulkopolitiikasta kirjoitettaessa korostetaan demokratiaa EU:lle tärkeänä arvona. Demokraattisuutta pidetään myös ehtona EU:hun kuulumiselle. Demokratiaa pidetään siis EU:lle tärkeänä arvona, mutta sen instituutioiden toiminnassa olisi demokratian kannalta parannettavaa.
Blogikirjoitus siitä, miltä Ranskan Calais ("jungle") näytti Ranskan tiedotusvälineissä helmikuun alussa ja vapaaehtoisten roolista siellä. Alueella toimivat lähinnä vapaaehtoiset.
