Julkaisu käsittää 1992 alkaneen kaksivuotisen Uuden tekniikan koulukäyttö ja avoimen oppimisympäristön kehittäminen -tutkimushankkeen teoriataustan. Tutkimushankkeen empiirinen osuus, tutkimustulokset ja johtopäätökset raportoidaan... more
Julkaisu käsittää 1992 alkaneen kaksivuotisen Uuden tekniikan koulukäyttö ja avoimen oppimisympäristön kehittäminen -tutkimushankkeen teoriataustan. Tutkimushankkeen empiirinen osuus, tutkimustulokset ja johtopäätökset raportoidaan myöhemmin. Aluksi perustellaan tutkimushankkeen käynnistämisen tärkeyttä mm. yleissivistävän koululaitoksen muutoksilla. Tutkimuksessa tarkastellaan koulun ja yhteiskunnan kehittymistä ja syitä koulun muuttumattomuuteen. Maailmanlaajuinen verkostuminen lisää ihmisten välistä viestintää ja muodostaa uuden infrastruktuurin. Tutkimuksessa käsitellään opettajan roolin ja työnkuvan muuttumista perinteisestä tiedonjakajasta oppimistilanteen ohjaajaksi ja oppilaan työn monipuoliseksi tukijaksi. Visioinnin, uskomusten ja käsitysten tärkeyttä tähdennetään opettajan työn ja koulun kehittämisen kannalta. Teknologiaa hyödyntävässä oppimisympäristössä korostuu aktiivinen oppiminen ja monipuolinen informaatiolähteiden käyttö. Oppimis- ja tiedonkäsityksen todetaan muuttuneen behaviorismista konstruktivismiin. Konstruktivistista oppimiskäsitystä tarkastellaan mm. tavoitteiden asettelun, arvioinnin ja oppimistehtävien kannalta ja tehdään johtopäätös, että kansainväliset viestintäverkot ja uuden tekniikan työvälineet tukevat konstruktivistisen oppimisympäristön luontia. Yhdeksi syyksi tietotekniikan hitaaseen käyttöönottoon kouluissa 1980-luvulla todetaan se, että koulun vakiintuneet rakenteet pystyivät estämään tietotekniikan oppiainerajoja ylittävän vaikutuksen tekemällä siitä oman oppiaineen. Komparatiivisen tutkimusotteen todetaan epäonnistuneen osoittamaan yhden teknologian (esim. tietokoneen koulukäytön) tai opetusmenetelmän muita paremmaksi. Valinnaisiksi tutkimusmenetelmiksi suositellaan evaluatiivista, pragmaattista tai toiminta- ja kehittämistutkimusta sekä oppimisen edellytyksiin liittyvää perustutkimusta. Tutkimuksessa hahmotetaan avoimen moniviestinvälitteisen oppimisympäristön työvälineitä virtuaalikoulun ja fyysisen koulun symbioosissa sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön hallinnan tasoja. Telelogisen viestinnän todetaan yleistyneen erityi-sesti monologisen viestinnän kustannuksella. Tutkimuksen lopussa tehdään yhteenveto oppimisparadigmoissa, oppimis- ja tiedonkäsityksessä, tietotekniikan opetussovelluk-sissa, viestinnässä sekä opettajan, oppilaan ja koulun asemassa tapahtuneista siirtymistä.