Urheilu

Koska minua on aina kiinnostanut ihmisten motiivit tehdä mitä tahansa asioita, olin kiinnostunut myös siitä, miksi ihmiset seuraavat urheilua. Tutkimukseni mukaan urheilua seurataan ihan yksinkertaisesti siksi, että seuraaminen on mukavaa puuhaa. Seuraaminen on myös sosiaalinen tapahtuma eli yhdessäoloa muiden kanssa. Osalle ihmisistä seuraaminen on eskapistista, seuraaminen vie hetkeksi ajatukset muualle eli pois omasta arjesta ja mahdollisista arjen ongelmista. On myös mukavaa saada jotain tekemistä (saadakseni jotain tekemistä) tai jännitystä (saadakseni jännitystä elämääni). Kiinnostavia urheilun seuraamisen syitä ovat myös: tietääkseni mistä puhutaan, paremmalle tuulelle tuleminen  ja seuraaminen osana identiteettiä.

Kiire vaikuttaa ihmisten päätöksentekokykyyn ja tehtyihin päätöksiin ratkaisevasti. Jos aikaa on paljon, asioita pohditaan pidempään, harkitaan useampia vaihtoehtoja ja tehdään yleisesti ottaen parempia päätöksiä. Miten ihminen päättää silloin kun aikaa ei ole käytännössä lainkaan, tilanne on mutkikas ja muuttuu koko ajan? Jääkiekkoilijan päätöksenteko Jääkiekko on nopea dynaaminen peli, jossa fyysisten taitojen lisäksi on olennaista pystyä tekemään taktisia päätöksiä alta aikayksikön. Nopeudesta johtuen myös havaitseminen on hyvin rajoittunutta. Olennainen tieto pitää saada kerättyä yhden vilkaisun aikana. Olisi huomattavasti helpompi tehdä päätöksiä hidastetun televisiokuvan avulla, missä näkee kaikki pelaajat yhtä aikaa ja ehtii miettiä mitä tekee. Jääkiekossa kiekollisen pelaajan vaihtoehdot tuntuvat suhteellisen yksinkertaisilta: hän voi syöttää kaverille, laukaista kohti maalia, laittaa kiekko tiettyyn paikkaan (keskialueelle tai päätyyn), kuljettaa kiekkoa tai pitää kiekkoa itsellään jonkin aikaa. Mutkikkuus tulee siitä, että kaikki kymmenen pelaajaa liikkuvat kentällä huimilla nopeuksilla. Onkin olennaista pystyä ennakoimaan muiden liikettä samaan aikaan kun itse päättää mitä tekee ja millä tavalla.

Urheilun seuraaminen on paljon kiinnostavampaa jos on jokin suosikkiurheilija tai suosikkijoukkue, jonka toivoo voittavan. Mitä enemmän urheilijoista tietää, sitä helpompaa on valita kenestä pitää ja kenen toivoo voittavan. Fanittaminen menee paljon pidemmälle: se on pitkäaikaista ja vaikuttaa vahvasti tunnetasolla. Lempijoukkueen valinta voi perustua jonkun pelityylin ihailuun, lapsena lahjaksi saatuun fanituotteeseen tai se voi jopa kulkea sukuperintönä. Selvitin Olutta ja urheilua i –tutkimuksessa sitä miten lempijoukkue valitaan. Suurella osalla urheilua edes silloin tällöin seuraavista ihmisistä oli jokin lempijoukkue, sillä vain 28% sanoi, ettei heillä ollut lempijoukkuetta tai että heidän lempijoukkueensa oli Leijonat. Lempijoukkueiksi mainittiin jääkiekon SM-­‐Liigajoukkueita, muita kotimaisia ja ulkomaisia jääkiekkojoukkueita, jalkapallon kotimaisia ja ulkomaisia joukkueita ja monia muita joukkueita. Riippumatta siitä, mikä oli lempijoukkue, ihmisiltä kysyttiin miksi he olivat valinneet juuri sen joukkueen. Ylivoimaisesti kaikkein määräävin tekijä lempijoukkueen valinnassa on suhde paikkakuntaan. Toiseksi tärkein tekijä on joukkueen menestys.  Lisäksi...

Goal setting is an effective and widely used technique for performance enhancement in sports. Previous studies have mainly focused on examining the effectiveness of individual goals in individual sports. Therefore, we have only a little knowledge on collective goals and goal setting in team sports. In addition, we do not know how goal setting is implemented within team sports, or are evidence based goal setting procedures followed on team sports. The aim of this study was to examine players’ perceptions on collective goals and perceived goal setting practices during a competitive season. The relationship between goal setting and cohesion was also examined. Quantitative data were collected via three online-surveys in the beginning, in the middle of, and after the competitive season from players (n=230) playing on the Finnish national league level in ice hockey, ringette or floorball. The participants aged from 14 to 36 years and they represented a total of 27 different teams. The onl...

Jääkiekon SM-­‐liigajoukkueiden fanittaminen liittyy paikkakuntaan, menestykseen, pelityyliin tai symboliarvoon. Selvitin Olutta ja urheilua -tutkimuksessa urheilun fanittamista. Tutkimukseen oli vastannut kaikkien SM-­‐Liigajoukkueiden faneja, mutta vain kuuden joukkueen faneja (Tappara, Hifk, Jyp, Ässät, Kärpät, TPS) oli vastaajien joukossa riittävän monta, että heidät voitiin ottaa mukaan tarkempaan analyysiin. On kiinnostavaa, että suhde paikkakuntaan on tärkeä kaikkien joukkueiden kohdalla (50-­‐ 80%). Vähiten tärkeää se on Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Näistä kaupungeista löytyykin muitakin menestyviä jääkiekko-­‐ tai jalkapallojoukkueita, joten ehkä paikkakuntalaisuus ei ole niin merkittävää kuin esimerkiksi Porissa. Ässien kannattajista 80% sanoo, että porilaisuus tai suhde Poriin on merkittävä asia heidän joukkuevalinnassaan. Tämä saattaakin selittää sen, että vaikka Ässät eivät tällä kaudella varsinaisesti menestyneet, he silti onnistuivat myymään hallin täyteen useita kertoja kauden aikana ja saavuttivat jopa kaikkien aikojen yleisöennätyksen.

Olutta ja urheilua ‐tutkimuksen mukaan melkein kaikki suomalaiset seuraavat urheilua. Vain noin kuudesosa ihmisistä sanoo, etteivät he seuraa urheilua lainkaan. Tärkeimmät mediat urheilun seuraamisessa ovat televisio 84%, internet 62% ja sanomalehti 41%. Melko monelle näyttäisi sosiaalinen mediakin olevan tärkeä urheilun seuraamisessa (Facebook 28%, Youtube 16% ja Twitter 7%). Lue lisää...