Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
Download as pdf or txt
Download as pdf or txt
You are on page 1of 52

Learning and Collaboration

Technologies Designing and


Developing Novel Learning
Experiences First International
Conference LCT 2014 Held as Part of
HCI International 2014 Heraklion Crete
Greece June 22 27 2014 Proceedings
Part I 1st Edition Panayiotis Zaphiris
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/learning-and-collaboration-technologies-designing-an
d-developing-novel-learning-experiences-first-international-conference-lct-2014-held-
as-part-of-hci-international-2014-heraklion-crete-greece-june-2/
Panayiotis Zaphiris
Andri Ioannou (Eds.)

Learning and Collaboration


Technologies
LNCS 8523

Designing and Developing


Novel Learning Experiences
First International Conference, LCT 2014
Held as Part of HCI International 2014
Heraklion, Crete, Greece, June 22–27, 2014, Proceedings, Part I

123
Lecture Notes in Computer Science 8523
Commenced Publication in 1973
Founding and Former Series Editors:
Gerhard Goos, Juris Hartmanis, and Jan van Leeuwen

Editorial Board
David Hutchison
Lancaster University, UK
Takeo Kanade
Carnegie Mellon University, Pittsburgh, PA, USA
Josef Kittler
University of Surrey, Guildford, UK
Jon M. Kleinberg
Cornell University, Ithaca, NY, USA
Alfred Kobsa
University of California, Irvine, CA, USA
Friedemann Mattern
ETH Zurich, Switzerland
John C. Mitchell
Stanford University, CA, USA
Moni Naor
Weizmann Institute of Science, Rehovot, Israel
Oscar Nierstrasz
University of Bern, Switzerland
C. Pandu Rangan
Indian Institute of Technology, Madras, India
Bernhard Steffen
TU Dortmund University, Germany
Demetri Terzopoulos
University of California, Los Angeles, CA, USA
Doug Tygar
University of California, Berkeley, CA, USA
Gerhard Weikum
Max Planck Institute for Informatics, Saarbruecken, Germany
Panayiotis Zaphiris Andri Ioannou (Eds.)

Learning and Collaboration


Technologies
Designing and Developing
Novel Learning Experiences

First International Conference, LCT 2014


Held as Part of HCI International 2014
Heraklion, Crete, Greece, June 22-27, 2014
Proceedings, Part I

13
Volume Editors
Panayiotis Zaphiris
Andri Ioannou
Cyprus University of Technology
Department of Multimedia and Graphic Arts
Lemesos, Cyprus
E-mail: {panayiotis.zaphiris; andri.i.ioannou}@cut.ac.cy

ISSN 0302-9743 e-ISSN 1611-3349


ISBN 978-3-319-07481-8 e-ISBN 978-3-319-07482-5
DOI 10.1007/978-3-319-07482-5
Springer Cham Heidelberg New York Dordrecht London

Library of Congress Control Number: 2014939302

LNCS Sublibrary: SL 3 – Information Systems and Application,


incl. Internet/Web and HCI
© Springer International Publishing Switzerland 2014

This work is subject to copyright. All rights are reserved by the Publisher, whether the whole or part of
the material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of illustrations, recitation,
broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical way, and transmission or information
storage and retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar methodology
now known or hereafter developed. Exempted from this legal reservation are brief excerpts in connection
with reviews or scholarly analysis or material supplied specifically for the purpose of being entered and
executed on a computer system, for exclusive use by the purchaser of the work. Duplication of this publication
or parts thereof is permitted only under the provisions of the Copyright Law of the Publisher’s location,
in ist current version, and permission for use must always be obtained from Springer. Permissions for use
may be obtained through RightsLink at the Copyright Clearance Center. Violations are liable to prosecution
under the respective Copyright Law.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this publication
does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are exempt from the relevant
protective laws and regulations and therefore free for general use.
While the advice and information in this book are believed to be true and accurate at the date of publication,
neither the authors nor the editors nor the publisher can accept any legal responsibility for any errors or
omissions that may be made. The publisher makes no warranty, express or implied, with respect to the
material contained herein.
Typesetting: Camera-ready by author, data conversion by Scientific Publishing Services, Chennai, India
Printed on acid-free paper
Springer is part of Springer Science+Business Media (www.springer.com)
Foreword

The 16th International Conference on Human–Computer Interaction, HCI


International 2014, was held in Heraklion, Crete, Greece, during June 22–27,
2014, incorporating 14 conferences/thematic areas:

Thematic areas:

• Human–Computer Interaction
• Human Interface and the Management of Information

Affiliated conferences:

• 11th International Conference on Engineering Psychology and Cognitive


Ergonomics
• 8th International Conference on Universal Access in Human–Computer
Interaction
• 6th International Conference on Virtual, Augmented and Mixed Reality
• 6th International Conference on Cross-Cultural Design
• 6th International Conference on Social Computing and Social Media
• 8th International Conference on Augmented Cognition
• 5th International Conference on Digital Human Modeling and Applications
in Health, Safety, Ergonomics and Risk Management
• Third International Conference on Design, User Experience and Usability
• Second International Conference on Distributed, Ambient and Pervasive
Interactions
• Second International Conference on Human Aspects of Information Security,
Privacy and Trust
• First International Conference on HCI in Business
• First International Conference on Learning and Collaboration Technologies

A total of 4,766 individuals from academia, research institutes, industry, and


governmental agencies from 78 countries submitted contributions, and 1,476 pa-
pers and 225 posters were included in the proceedings. These papers address
the latest research and development efforts and highlight the human aspects of
design and use of computing systems. The papers thoroughly cover the entire
field of human–computer interaction, addressing major advances in knowledge
and effective use of computers in a variety of application areas.
This volume, edited by Panayiotis Zaphiris and Andri Ioannou, contains pa-
pers focusing on the thematic area of learning and collaboration technologies,
addressing the following major topics:

• Design of learning technologies


• Novel approaches in eLearning
VI Foreword

• Student modeling and learning behavior


• Supporting problem-based, inquiry-based, project-based
and blended learning

The remaining volumes of the HCI International 2014 proceedings are:


• Volume 1, LNCS 8510, Human–Computer Interaction: HCI Theories,
Methods and Tools (Part I), edited by Masaaki Kurosu
• Volume 2, LNCS 8511, Human–Computer Interaction: Advanced Interaction
Modalities and Techniques (Part II), edited by Masaaki Kurosu
• Volume 3, LNCS 8512, Human–Computer Interaction: Applications and Ser-
vices (Part III), edited by Masaaki Kurosu
• Volume 4, LNCS 8513, Universal Access in Human-Computer Interaction:
Design and Development Methods for Universal Access (Part I), edited by
Constantine Stephanidis and Margherita Antona
• Volume 5, LNCS 8514, Universal Access in Human–Computer Interaction:
Universal Access to Information and Knowledge (Part II), edited by
Constantine Stephanidis and Margherita Antona
• Volume 6, LNCS 8515, Universal Access in Human–Computer Interaction:
Aging and Assistive Environments (Part III), edited by Constantine Stephani-
dis and Margherita Antona
• Volume 7, LNCS 8516, Universal Access in Human–Computer Interaction:
Design for All and Accessibility Practice (Part IV), edited by Constantine
Stephanidis and Margherita Antona
• Volume 8, LNCS 8517, Design, User Experience, and Usability: Theories,
Methods and Tools for Designing the User Experience (Part I), edited by
Aaron Marcus
• Volume 9, LNCS 8518, Design, User Experience, and Usability: User Expe-
rience Design for Diverse Interaction Platforms and Environments (Part II),
edited by Aaron Marcus
• Volume 10, LNCS 8519, Design, User Experience, and Usability: User Expe-
rience Design for Everyday Life Applications and Services (Part III), edited
by Aaron Marcus
• Volume 11, LNCS 8520, Design, User Experience, and Usability: User
Experience Design Practice (Part IV), edited by Aaron Marcus
• Volume 12, LNCS 8521, Human Interface and the Management of Informa-
tion: Information and Knowledge Design and Evaluation (Part I), edited by
Sakae Yamamoto
• Volume 13, LNCS 8522, Human Interface and the Management of Infor-
mation: Information and Knowledge in Applications and Services (Part II),
edited by Sakae Yamamoto
• Volume 15, LNCS 8524, Learning and Collaboration Technologies:
Technology-rich Environments for Learning and Collaboration (Part II),
edited by Panayiotis Zaphiris and Andri Ioannou
• Volume 16, LNCS 8525, Virtual, Augmented and Mixed Reality: Designing
and Developing Virtual and Augmented Environments (Part I), edited by
Randall Shumaker and Stephanie Lackey
Foreword VII

• Volume 17, LNCS 8526, Virtual, Augmented and Mixed Reality: Applica-
tions of Virtual and Augmented Reality (Part II), edited by Randall
Shumaker and Stephanie Lackey
• Volume 18, LNCS 8527, HCI in Business, edited by Fiona Fui-Hoon Nah
• Volume 19, LNCS 8528, Cross-Cultural Design, edited by P.L. Patrick Rau
• Volume 20, LNCS 8529, Digital Human Modeling and Applications in Health,
Safety, Ergonomics and Risk Management, edited by Vincent G. Duffy
• Volume 21, LNCS 8530, Distributed, Ambient, and Pervasive Interactions,
edited by Norbert Streitz and Panos Markopoulos
• Volume 22, LNCS 8531, Social Computing and Social Media, edited by
Gabriele Meiselwitz
• Volume 23, LNAI 8532, Engineering Psychology and Cognitive Ergonomics,
edited by Don Harris
• Volume 24, LNCS 8533, Human Aspects of Information Security, Privacy
and Trust, edited by Theo Tryfonas and Ioannis Askoxylakis
• Volume 25, LNAI 8534, Foundations of Augmented Cognition, edited by
Dylan D. Schmorrow and Cali M. Fidopiastis
• Volume 26, CCIS 434, HCI International 2014 Posters Proceedings (Part I),
edited by Constantine Stephanidis
• Volume 27, CCIS 435, HCI International 2014 Posters Proceedings (Part II),
edited by Constantine Stephanidis

I would like to thank the Program Chairs and the members of the Program
Boards of all affiliated conferences and thematic areas, listed below, for their
contribution to the highest scientific quality and the overall success of the HCI
International 2014 Conference.
This conference could not have been possible without the continuous support
and advice of the founding chair and conference scientific advisor, Prof. Gavriel
Salvendy, as well as the dedicated work and outstanding efforts of the commu-
nications chair and editor of HCI International News, Dr. Abbas Moallem.
I would also like to thank for their contribution towards the smooth organi-
zation of the HCI International 2014 Conference the members of the Human–
Computer Interaction Laboratory of ICS-FORTH, and in particular
George Paparoulis, Maria Pitsoulaki, Maria Bouhli, and George Kapnas.

April 2014 Constantine Stephanidis


General Chair, HCI International 2014
Organization

Human–Computer Interaction
Program Chair: Masaaki Kurosu, Japan

Jose Abdelnour-Nocera, UK Heidi Krömker, Germany


Sebastiano Bagnara, Italy Chen Ling, USA
Simone Barbosa, Brazil Chang S. Nam, USA
Adriana Betiol, Brazil Naoko Okuizumi, Japan
Simone Borsci, UK Philippe Palanque, France
Henry Duh, Australia Ling Rothrock, USA
Xiaowen Fang, USA Naoki Sakakibara, Japan
Vicki Hanson, UK Dominique Scapin, France
Wonil Hwang, Korea Guangfeng Song, USA
Minna Isomursu, Finland Sanjay Tripathi, India
Yong Gu Ji, Korea Chui Yin Wong, Malaysia
Anirudha Joshi, India Toshiki Yamaoka, Japan
Esther Jun, USA Kazuhiko Yamazaki, Japan
Kyungdoh Kim, Korea Ryoji Yoshitake, Japan

Human Interface and the Management of Information


Program Chair: Sakae Yamamoto, Japan

Alan Chan, Hong Kong Hiroyuki Miki, Japan


Denis A. Coelho, Portugal Hirohiko Mori, Japan
Linda Elliott, USA Shogo Nishida, Japan
Shin’ichi Fukuzumi, Japan Robert Proctor, USA
Michitaka Hirose, Japan Youngho Rhee, Korea
Makoto Itoh, Japan Ryosuke Saga, Japan
Yen-Yu Kang, Taiwan Katsunori Shimohara, Japan
Koji Kimita, Japan Kim-Phuong Vu, USA
Daiji Kobayashi, Japan Tomio Watanabe, Japan
X Organization

Engineering Psychology and Cognitive Ergonomics


Program Chair: Don Harris, UK

Guy Andre Boy, USA Axel Schulte, Germany


Shan Fu, P.R. China Siraj Shaikh, UK
Hung-Sying Jing, Taiwan Sarah Sharples, UK
Wen-Chin Li, Taiwan Anthony Smoker, UK
Mark Neerincx, The Netherlands Neville Stanton, UK
Jan Noyes, UK Alex Stedmon, UK
Paul Salmon, Australia Andrew Thatcher, South Africa

Universal Access in Human–Computer Interaction


Program Chairs: Constantine Stephanidis, Greece,
and Margherita Antona, Greece

Julio Abascal, Spain Georgios Kouroupetroglou, Greece


Gisela Susanne Bahr, USA Patrick Langdon, UK
João Barroso, Portugal Barbara Leporini, Italy
Margrit Betke, USA Eugene Loos, The Netherlands
Anthony Brooks, Denmark Ana Isabel Paraguay, Brazil
Christian Bühler, Germany Helen Petrie, UK
Stefan Carmien, Spain Michael Pieper, Germany
Hua Dong, P.R. China Enrico Pontelli, USA
Carlos Duarte, Portugal Jaime Sanchez, Chile
Pier Luigi Emiliani, Italy Alberto Sanna, Italy
Qin Gao, P.R. China Anthony Savidis, Greece
Andrina Granić, Croatia Christian Stary, Austria
Andreas Holzinger, Austria Hirotada Ueda, Japan
Josette Jones, USA Gerhard Weber, Germany
Simeon Keates, UK Harald Weber, Germany

Virtual, Augmented and Mixed Reality


Program Chairs: Randall Shumaker, USA,
and Stephanie Lackey, USA

Roland Blach, Germany Hirokazu Kato, Japan


Sheryl Brahnam, USA Denis Laurendeau, Canada
Juan Cendan, USA Fotis Liarokapis, UK
Jessie Chen, USA Michael Macedonia, USA
Panagiotis D. Kaklis, UK Gordon Mair, UK
Organization XI

Jose San Martin, Spain Christopher Stapleton, USA


Tabitha Peck, USA Gregory Welch, USA
Christian Sandor, Australia

Cross-Cultural Design
Program Chair: P.L. Patrick Rau, P.R. China

Yee-Yin Choong, USA Sheau-Farn Max Liang, Taiwan


Paul Fu, USA Katsuhiko Ogawa, Japan
Zhiyong Fu, P.R. China Tom Plocher, USA
Pin-Chao Liao, P.R. China Huatong Sun, USA
Dyi-Yih Michael Lin, Taiwan Emil Tso, P.R. China
Rungtai Lin, Taiwan Hsiu-Ping Yueh, Taiwan
Ta-Ping (Robert) Lu, Taiwan Liang (Leon) Zeng, USA
Liang Ma, P.R. China Jia Zhou, P.R. China
Alexander Mädche, Germany

Online Communities and Social Media


Program Chair: Gabriele Meiselwitz, USA

Leonelo Almeida, Brazil Anthony Norcio, USA


Chee Siang Ang, UK Portia Pusey, USA
Aneesha Bakharia, Australia Panote Siriaraya, UK
Ania Bobrowicz, UK Stefan Stieglitz, Germany
James Braman, USA Giovanni Vincenti, USA
Farzin Deravi, UK Yuanqiong (Kathy) Wang, USA
Carsten Kleiner, Germany June Wei, USA
Niki Lambropoulos, Greece Brian Wentz, USA
Soo Ling Lim, UK

Augmented Cognition
Program Chairs: Dylan D. Schmorrow, USA,
and Cali M. Fidopiastis, USA

Ahmed Abdelkhalek, USA Rosario Cannavò, Italy


Robert Atkinson, USA Joseph Cohn, USA
Monique Beaudoin, USA Andrew J. Cowell, USA
John Blitch, USA Martha Crosby, USA
Alenka Brown, USA Wai-Tat Fu, USA
XII Organization

Rodolphe Gentili, USA Keith Niall, USA


Frederick Gregory, USA Tatana Olson, USA
Michael W. Hail, USA Debra Patton, USA
Monte Hancock, USA June Pilcher, USA
Fei Hu, USA Robinson Pino, USA
Ion Juvina, USA Tiffany Poeppelman, USA
Joe Keebler, USA Victoria Romero, USA
Philip Mangos, USA Amela Sadagic, USA
Rao Mannepalli, USA Anna Skinner, USA
David Martinez, USA Ann Speed, USA
Yvonne R. Masakowski, USA Robert Sottilare, USA
Santosh Mathan, USA Peter Walker, USA
Ranjeev Mittu, USA

Digital Human Modeling and Applications in Health,


Safety, Ergonomics and Risk Management
Program Chair: Vincent G. Duffy, USA

Giuseppe Andreoni, Italy Tim Marler, USA


Daniel Carruth, USA Jianwei Niu, P.R. China
Elsbeth De Korte, The Netherlands Michelle Robertson, USA
Afzal A. Godil, USA Matthias Rötting, Germany
Ravindra Goonetilleke, Hong Kong Mao-Jiun Wang, Taiwan
Noriaki Kuwahara, Japan Xuguang Wang, France
Kang Li, USA James Yang, USA
Zhizhong Li, P.R. China

Design, User Experience, and Usability


Program Chair: Aaron Marcus, USA

Sisira Adikari, Australia Federico Gobbo, Italy


Claire Ancient, USA Emilie Gould, USA
Arne Berger, Germany Rüdiger Heimgärtner, Germany
Jamie Blustein, Canada Brigitte Herrmann, Germany
Ana Boa-Ventura, USA Steffen Hess, Germany
Jan Brejcha, Czech Republic Nouf Khashman, Canada
Lorenzo Cantoni, Switzerland Fabiola Guillermina Noël, Mexico
Marc Fabri, UK Francisco Rebelo, Portugal
Luciane Maria Fadel, Brazil Kerem Rızvanoğlu, Turkey
Tricia Flanagan, Hong Kong Marcelo Soares, Brazil
Jorge Frascara, Mexico Carla Spinillo, Brazil
Organization XIII

Distributed, Ambient and Pervasive Interactions


Program Chairs: Norbert Streitz, Germany,
and Panos Markopoulos, The Netherlands

Juan Carlos Augusto, UK Ingrid Mulder, The Netherlands


Jose Bravo, Spain Anton Nijholt, The Netherlands
Adrian Cheok, UK Fabio Paternó, Italy
Boris de Ruyter, The Netherlands Carsten Röcker, Germany
Anind Dey, USA Teresa Romao, Portugal
Dimitris Grammenos, Greece Albert Ali Salah, Turkey
Nuno Guimaraes, Portugal Manfred Tscheligi, Austria
Achilles Kameas, Greece Reiner Wichert, Germany
Javed Vassilis Khan, The Netherlands Woontack Woo, Korea
Shin’ichi Konomi, Japan Xenophon Zabulis, Greece
Carsten Magerkurth, Switzerland

Human Aspects of Information Security, Privacy and Trust


Program Chairs: Theo Tryfonas, UK,
and Ioannis Askoxylakis, Greece

Claudio Agostino Ardagna, Italy Gregorio Martinez, Spain


Zinaida Benenson, Germany Emilio Mordini, Italy
Daniele Catteddu, Italy Yuko Murayama, Japan
Raoul Chiesa, Italy Masakatsu Nishigaki, Japan
Bryan Cline, USA Aljosa Pasic, Spain
Sadie Creese, UK Milan Petković, The Netherlands
Jorge Cuellar, Germany Joachim Posegga, Germany
Marc Dacier, USA Jean-Jacques Quisquater, Belgium
Dieter Gollmann, Germany Damien Sauveron, France
Kirstie Hawkey, Canada George Spanoudakis, UK
Jaap-Henk Hoepman, The Netherlands Kerry-Lynn Thomson, South Africa
Cagatay Karabat, Turkey Julien Touzeau, France
Angelos Keromytis, USA Theo Tryfonas, UK
Ayako Komatsu, Japan João Vilela, Portugal
Ronald Leenes, The Netherlands Claire Vishik, UK
Javier Lopez, Spain Melanie Volkamer, Germany
Steve Marsh, Canada
XIV Organization

HCI in Business
Program Chair: Fiona Fui-Hoon Nah, USA

Andreas Auinger, Austria Scott McCoy, USA


Michel Avital, Denmark Brian Mennecke, USA
Traci Carte, USA Robin Poston, USA
Hock Chuan Chan, Singapore Lingyun Qiu, P.R. China
Constantinos Coursaris, USA Rene Riedl, Austria
Soussan Djamasbi, USA Matti Rossi, Finland
Brenda Eschenbrenner, USA April Savoy, USA
Nobuyuki Fukawa, USA Shu Schiller, USA
Khaled Hassanein, Canada Hong Sheng, USA
Milena Head, Canada Choon Ling Sia, Hong Kong
Susanna (Shuk Ying) Ho, Australia Chee-Wee Tan, Denmark
Jack Zhenhui Jiang, Singapore Chuan Hoo Tan, Hong Kong
Jinwoo Kim, Korea Noam Tractinsky, Israel
Zoonky Lee, Korea Horst Treiblmaier, Austria
Honglei Li, UK Virpi Tuunainen, Finland
Nicholas Lockwood, USA Dezhi Wu, USA
Eleanor T. Loiacono, USA I-Chin Wu, Taiwan
Mei Lu, USA

Learning and Collaboration Technologies


Program Chairs: Panayiotis Zaphiris, Cyprus,
and Andri Ioannou, Cyprus

Ruthi Aladjem, Israel Edmund Laugasson, Estonia


Abdulaziz Aldaej, UK Ana Loureiro, Portugal
John M. Carroll, USA Katherine Maillet, France
Maka Eradze, Estonia Nadia Pantidi, UK
Mikhail Fominykh, Norway Antigoni Parmaxi, Cyprus
Denis Gillet, Switzerland Borzoo Pourabdollahian, Italy
Mustafa Murat Inceoglu, Turkey Janet C. Read, UK
Pernilla Josefsson, Sweden Christophe Reffay, France
Marie Joubert, UK Nicos Souleles, Cyprus
Sauli Kiviranta, Finland Ana Luı́sa Torres, Portugal
Tomaž Klobučar, Slovenia Stefan Trausan-Matu, Romania
Elena Kyza, Cyprus Aimilia Tzanavari, Cyprus
Maarten de Laat, The Netherlands Johnny Yuen, Hong Kong
David Lamas, Estonia Carmen Zahn, Switzerland
Organization XV

External Reviewers

Ilia Adami, Greece Asterios Leonidis, Greece


Iosif Klironomos, Greece George Margetis, Greece
Maria Korozi, Greece Stavroula Ntoa, Greece
Vassilis Kouroumalis, Greece Nikolaos Partarakis, Greece
HCI International 2015

The 15th International Conference on Human–Computer Interaction, HCI In-


ternational 2015, will be held jointly with the affiliated conferences in Los An-
geles, CA, USA, in the Westin Bonaventure Hotel, August 2–7, 2015. It will
cover a broad spectrum of themes related to HCI, including theoretical issues,
methods, tools, processes, and case studies in HCI design, as well as novel in-
teraction techniques, interfaces, and applications. The proceedings will be pub-
lished by Springer. More information will be available on the conference website:
http://www.hcii2015.org/

General Chair
Professor Constantine Stephanidis
University of Crete and ICS-FORTH
Heraklion, Crete, Greece
E-mail: cs@ics.forth.gr
Table of Contents – Part I

Design of Learning Technologies


Course Sprints: Combining Teacher Training, Design Thinking and
Hackathons . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Gemma Aguado, Carles Fernández, Muriel Garreta-Domingo,
Roger Griset, and Alı́cia Valls

Canvas to Improve the Design Process of Educational Animation . . . . . . . 13


André L. Battaiola, Márcia Maria Alves, and Rafael Eduardo Paulin

Investigating Heuristic Evaluation as a Methodology for Evaluating


Pedagogical Software: An Analysis Employing Three Case Studies . . . . . . 25
Mike Brayshaw, Neil Gordon, Julius Nganji, Lipeng Wen, and
Adele Butterfield

A Narrative Research Approach: The Experiences of Social Media


Support in Higher Education . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
Alev Elçi and Begüm Çubukçuoğlu Devran

An Interactive Installation for the Architectural Analysis of Space and


Form in Historical Buildings . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
Luis Antonio Hernández Ibáñez and Viviana Barneche Naya

Introducing a Challenging Teachable Agent . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53


Camilla Kirkegaard, Agneta Gulz, and Annika Silvervarg

File Formats Security – Proprietary vs. Open-Source . . . . . . . . . . . . . . . . . 63


Edmund Laugasson and Kaido Kikkas

A Review of Storyboard Tools, Concepts and Frameworks . . . . . . . . . . . . . 73


Nor’ain Mohd Yusoff and Siti Salwah Salim

Designing Learning Tools: The Case of a Competence Assessment


Tool . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
Enric Mor, Ana-Elena Guerrero-Roldán, Enosha Hettiarachchi, and
M. Antonia Huertas

Blogging Revisited: The Use of Blogs in ESAP Courses . . . . . . . . . . . . . . . 95


Anna Nicolaou and Elis Kakoulli Constantinou

Learner Engagement in Computer-Supported Collaborative Learning


Activities: Natural or Nurtured? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
Andriani Piki
XX Table of Contents – Part I

Digital Literacy for All Through Integrative STEM . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119


Leo A. Siiman, Carlos Manuel Pacheco Cortés, and Margus Pedaste

A Model for Human-Computer Trust: Contributions Towards


Leveraging User Engagement . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128
Sonia Sousa, David Lamas, and Paulo Dias

Going Digital: Literature Review on E-textbooks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138


Terje Väljataga and Sebastian H.D. Fiedler

Novel Approaches in eLearning


HIP – A Technology-Rich and Interactive Multimedia Pedagogical
Platform . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
Ali Shariq Imran and Stewart James Kowalski

Cloud Storage Services in Higher Education – Results of a Preliminary


Study in the Context of the Sync&Share-Project in Germany . . . . . . . . . . 161
Christian Meske, Stefan Stieglitz, Raimund Vogl,
Dominik Rudolph, and Ayten Öksüz

An HTML5-Based Online Editor for Creating Annotated Learning


Videos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172
Jan-Torsten Milde

From Information Systems to e-Learning 3.0 Systems’s Critical Success


Factors: A Framework Proposal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
Paula Miranda, Pedro Isaias, and Carlos J. Costa

Exploring the Validity of an Instrument to Measure the Perceived


Quality in Use of Web 2.0 Applications with Educational Potential . . . . . 192
Tihomir Orehovački, Snježana Babić, and Mario Jadrić

Promoting Distributed Cognition at MOOC Ecosystems . . . . . . . . . . . . . . 204


Kai Pata and Emanuele Bardone

Layout Considered Harmful: On the Influence of Information


Architecture on Dialogue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216
Peter Purgathofer and Naemi Luckner

Analyzing Interactivity in Asynchronous Video Discussions . . . . . . . . . . . . 226


Hannes Rothe, Janina Sundermeier, and Martin Gersch

Assessing the Need of Augmenting Video Lectures with Supporting


Information . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238
Gaurav Kumar Singh, Abhay Doke, Varun Kumar,
Savita Bhat, and Niranjan Pedanekar
Table of Contents – Part I XXI

Low-Achieving Students’ Perceptions of Online Language Learning:


A Case of English Proficiency Threshold . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
Ai-Ling Wang, Yuh-Chang Lin, and Shu-Fen Chang

Student Modeling and Learning Behaviour


Card Sorting Assessing User Attitude in E-Learning . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261
Ghada R. El Said
Empirical Analysis of Changes in Human Creativity in People Who
Work with Humanoid Robots and Their Avatars . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273
Doori Jo, Jae-gil Lee, and Kun Chang Lee
Empowering L&D Managers through Customisation of Inline Learning
Analytics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282
Evangelos Kapros and Neil Peirce
Fuzzy Student Modeling for Personalization of e-Learning Courses . . . . . 292
Carla Limongelli and Filippo Sciarrone
Slow Learner Children Profiling for Designing Personalized eBook . . . . . . 302
Marzita Mansor, Wan Adilah Wan Adnan, and Natrah Abdullah
A Web Analytics and Visualization Tool to Understand Students’
Behavior in an Adaptive E-Learning System . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312
Barbara Moissa, Lucas Simões de Carvalho, and Isabela Gasparini
Markov Chain and Classification of Difficulty Levels Enhances the
Learning Path in One Digit Multiplication . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
Behnam Taraghi, Anna Saranti, Martin Ebner, and Martin Schön
The Emotion Component on Usability Testing Human Computer
Interface of an Inclusive Learning Management System . . . . . . . . . . . . . . . 334
Vânia R. Ulbricht, Carlos Henrique Berg, Luciane Fadel, and
Silvia R.P. Quevedo
Measuring Students’ Flow Experience in a Multimodal Learning
Environment: A Case Study . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346
Christina Vasiliou, Andri Ioannou, and Panayiotis Zaphiris
Attention Profiling Algorithm for Video-Based Lectures . . . . . . . . . . . . . . . 358
Josef Wachtler and Martin Ebner

Supporting Problem-Based, Inquiry-Based, Project


Based and Blended Learning
Promoting Students’ Writing Skills in Science through an Educational
Simulation: The GlobalEd 2 Project . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
Scott W. Brown and Kimberly A. Lawless
XXII Table of Contents – Part I

Distance Exchange Projects at Elementary School: A Focus on a


Co-learning Process . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380
Anne Choffat-Dürr

Applying Gianni Rodari Techniques to Develop Creative Educational


Environments . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388
Habib M. Fardoun, Iyad A. Kateb, Antonio Paules Ciprés, and
Jaime Ramı́rez Castillo

Happy Girls Engaging with Technology: Assessing Emotions and


Engagement Related to Programming Activities . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398
Michail N. Giannakos, Letizia Jaccheri, and Ioannis Leftheriotis

Dialogue, Knowledge Work and Tabletops: Lessons from Preservice


Teacher Education . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410
Andri Ioannou, Maria Zenios, and Agni Stylianou

Simulation Training in Self-Regulated Learning: Investigating the


Effects of Dual Feedback on Dynamic Decision-Making Tasks . . . . . . . . . . 419
Jung Hyup Kim

Development of a Fieldwork Support System for Group Work in


Project-Based Learning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429
Mikihiko Mori and Akihisa Tatsumi

Novel Didactic Proof Assistant for First-Order Logic Natural


Deduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441
Jorge Pais and Álvaro Tasistro

The Evolvement of Constructionism: An Overview of the Literature . . . . 452


Antigoni Parmaxi and Panayiotis Zaphiris

Examining an Online Collaboration Learning Environment with the


Dual Eye-Tracking Paradigm: The Case of Virtual Math Teams . . . . . . . . 462
Selin Deniz Uzunosmanoğlu and Murat Perit Çakir

Author Index . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 473


Table of Contents – Part II

Virtual and Augmented Learning Environments


The Effect of Split Attention in Surgical Education . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Erol Özçelik, Nergiz Ercil Cagiltay, Gokhan Sengul,
Emre Tuner, and Bulent Unal

Supporting Learning with 3D Interactive Applications in Early Years . . . 11


Antonia Cascales Martı́nez, Marı́a-José Martı́nez-Segura,
Maria Laguna-Segovia, David C. Pérez-López, and Manuel Contero

Interrelation between Pedagogical Design and Learning Interaction


Patterns in different Virtual Learning Environments . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Maka Eradze and Mart Laanpere

BIZZY – A Social Game for Entrepreneurship Education . . . . . . . . . . . . . . 33


Benjamim Fonseca, Ramiro Gonçalves, Ricardo Rodrigues Nunes,
Mário Sérgio Teixeira, Hugo Paredes, Leonel Morgado, and
Paulo Martins

An Approach to Holistic Development of Serious Games and Learning


Simulations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
Aleshia T. Hayes

Experiencing Physical and Technical Phenomena in Schools Using


Virtual Reality Driving Simulator . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
Polina Häfner, Victor Häfner, and Jivka Ovtcharova

Weaving User Immersive Experiences: Scientific Curiosity and


Reasoning with Bodily Feelings Mapping and Evolution . . . . . . . . . . . . . . . 62
Niki Lambropoulos and Tharrenos Bratitsis

HaptiChem: Haptic and Visual Support in Interactions with the


Microscopic World . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
Elisa Magnanelli, Gianluca Brero, Rosa Virginia Espinoza Garnier,
Giacomo Mazzoletti, Alessandro Maria Rizzi, and Sara Comai

Augmented Reality Applications in the Engineering Environment . . . . . . 83


Karle Olalde Azkorreta and Héctor Olmedo Rodrı́guez

User Experience Observations on Factors That Affect Performance in a


Road-Crossing Training Application for Children Using the CAVE . . . . . 91
Aimilia Tzanavari, Skevi Matsentidou, Chris G. Christou, and
Charalambos Poullis
XXIV Table of Contents – Part II

Mobile and Ubiquitous Learning


Context Dependent Preference Acquisition with Personality-Based
Active Learning in Mobile Recommender Systems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
Matthias Braunhofer, Mehdi Elahi, Mouzhi Ge, and Francesco Ricci

Mobile Apps for Older Users – The Development of a Mobile Apps


Repository for Older People . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
Francisco J. Garcı́a-Peñalvo, Miguel Ángel Conde, and
Vicente Matellán-Olivera

Development of the Learning System for Outdoor Study Using


Zeigarnik Effect . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
Yuko Hiramatsu, Atsushi Ito, Masahiro Fujii, and Fumihiro Sato

Dream Drill: A Bedtime Learning Application . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138


Aya Ikeda and Itiro Siio

Sustaining Outside-of-Class CALL Activities by Means of a Student


Self-Evaluation System in a University Blended Learning EFL
Course . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
Yasushige Ishikawa, Reiko Akahane-Yamada, Misato Kitamura,
Craig Smith, Yasushi Tsubota, and Masatake Dantsuji

Society@school: Towards an e-Inclusion App for Social Reading . . . . . . . . 155


Longo Lucia, Guercio Elena, Tedde Alessandra,
Belluati Maurizio, and Actis-Grosso Rossana

Sensor Based Interaction Mechanisms in Mobile Learning . . . . . . . . . . . . . 165


Kai-Uwe Martin, Madlen Wuttke, and Wolfram Hardt

Visual and Spatial Data Integration in Mobile Application Design . . . . . . 173


Patricia Morreale, Allan Goncalves, Daniel Church, Steven Holtz,
Joshua Lisojo, Nathaly Lozano, Carlos Silva, and Jason Bonafide

Exploring Simulated Provocations: Supporting Pre-Service Teachers’


Reflection on Classroom Management . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
Mathias Nordvall, Mattias Arvola, and Marcus Samuelsson

Rapid Prototyping for Mobile Serious Games . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194


José Rouillard, Audrey Serna, Bertrand David, and René Chalon

Creating Universal Designed and Trustworthy Objects for the Internet


of Things . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
Trenton Schulz

Prototyping M-Learning Course on the Basis of Puzzle Learning


Methodology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
Krzysztof Szklanny and Marcin Wichrowski
Table of Contents – Part II XXV

Posture and Face Detection with Dynamic Thumbnail Views for


Collaborative Distance Learning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227
Takumi Yamaguchi, Haruya Shiba, Masanobu Yoshida,
Yusuke Nishiuchi, Hironobu Satoh, and Takahiko Mendori

Technology@School
Collaborative Tools in the Primary Classroom: Teachers’ Thoughts on
Wikis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
Andria Agesilaou, Christiana Vassiliou, Sotiroula Irakleous, and
Maria Zenios

Computer Assisted Individual Approach to Acquiring Foreign


Vocabulary of Students Major . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248
Nadezhda Almazova and Marina Kogan

Immersive Creative Classrooms within the Zones of Educational


Priorities in Greek Primary Schools . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258
Antonios Besios and Niki Lambropoulos

Enhancing Online Learning Activities for Groups in Flipped


Classrooms . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269
Reecha Bharali

Does CMC Reduce Foreign Language Classroom Anxiety? . . . . . . . . . . . . 277


Adel Jebali

The Role of Educational Technologist in Implementing New


Technologies at School . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288
Birgy Lorenz, Kaido Kikkas, and Mart Laanpere

Facilitating Student Reflection through Digital Technologies in the


iTEC Project: Pedagogically-Led Change in the Classroom . . . . . . . . . . . . 297
Sarah McNicol, Cathy Lewin, Anna Keune, and Tarmo Toikkanen

Which Is More Effective for Learning German and Japanese Language,


Paper or Digital? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
Reina Shimizu and Katsuhiko Ogawa

Monitoring Teachers’ Complex Thinking while Engaging in


Philosophical Inquiry with Web 2.0 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319
Agni Stylianou-Georgiou, Alexios Petrou, and Andri Ioannou

Developing an Effective ESP Curriculum Integrating CALL . . . . . . . . . . . 328


Rumi Tobita

HCI Requirements for Young Primary School CALL Learners . . . . . . . . . . 339


Monica Ward
XXVI Table of Contents – Part II

Collaboration, Learning and Training


E-Portfolios – Fostering Systematic Reflection in Social Work
Education . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
Patricia Arnold and Swapna Kumar
European Citizens and Their Trust in Social Networks . . . . . . . . . . . . . . . . 363
Gianmarco Baldini, Ioannis Kounelis, Jan Löschner, and
Mariachiara Tallacchini
Towards Aggression De-escalation Training with Virtual Agents:
A Computational Model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375
Tibor Bosse and Simon Provoost
Mosca: A Case Study on Collaborative Work – Combining Dimensions
while Learning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388
Sı́lvia Castro
A New Way to Community Services: Communication with
Administration . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397
Habib M. Fardoun, Daniyal M. Alghazzawi,
Antonio Paules Ciprés, and Sebastián Romero López
Online Collaboration: Individual Involvement Used to Predict Team
Performance . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
Walkyria Goode and Guido Caicedo
Interface Design for a Real-Time Collaborative Editing Tool . . . . . . . . . . . 417
Nurul Naslia Khairuddin
If I Do Not Like Your Online Profile I Will Not Hire You! . . . . . . . . . . . . . 429
Birgy Lorenz and Kaido Kikkas
Collaboration, Knowledge Sharing and Digital Environments: What
about Argumentation and Questioning Skills? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440
Maria José (Zé) Loureiro, Francislê Neri de Souza,
Anna Bezerra, and Ana Rodrigues
Active Ageing – Enhancing Digital Literacies in Elderly Citizens . . . . . . . 450
Ana Loureiro and Maria Barbas
Reflective Thinking: Exploring Blog Use by Adult Learners . . . . . . . . . . . . 460
Maria Mama Timotheou
Digital Identity of Researchers and Their Personal Learning Network . . . 467
Nuno Ricardo Oliveira and Lina Morgado
Blended Simulation Based Medical Education: A Complex
Learning/Training Opportunity . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478
Armineh Shahoumian, Murray Saunders, Maria Zenios,
Gale Parchoma, and Jacky Hanson
Table of Contents – Part II XXVII

Finding and Exploring Commonalities between Researchers Using the


ResXplorer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486
Selver Softic, Laurens De Vocht, Erik Mannens,
Rik Van de Walle, and Martin Ebner

Author Index . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495


Design of Learning Technologies
Course Sprints: Combining Teacher Training,
Design Thinking and Hackathons

Gemma Aguado, Carles Fernández, Muriel Garreta-Domingo,


Roger Griset, and Alícia Valls

Learning Services, Universitat Oberta de Catalunya, Barcelona, Spain


{gaguado,cfernandezba,murielgd,rgriset,avallssa}@uoc.edu

Abstract. In this work we present a teaching support action – Course Sprint -


for the design and implementation of a course in a new virtual classroom. A
Course Sprint is an intense and collaborative activity that brings together
educators and instructional designers experts in teaching and learning
technologies. The main objective is to create or redesign a set of learning
activities considering the defined learning objectives and competences in the
teaching program using creative thinking. The need of such an activity
originated with the deployment of a new learning environment: how to get
teachers to adopt this updated virtual environment for teaching and learning?
The new classroom is activity-centered as opposed to calendar-centered and,
therefore, requires teachers to change the design of the course and the learning
activities.

Keywords: collaborative learning, informal learning, online learning,


instructional design, higher education, teacher trainning, coaching, continuous
professional development.

1 Introduction

In order to adapt the instructional design to the constant changes of learners, the
context, and the learning resources available teachers should review and redesign
courses and activities constantly. Nevertheless, often the lack of time and support to
undertake this redesign process pushes educators to repeat year after year the same
learning process, using the same activities, content and strategies for teaching and
learning.
Technology for teaching and learning is another element that is directly affecting
the education sector and showing the importance of review teaching plans. As a
result, in online learning, which is the case of our University, it is even more
important to provide teachers with adequate support for redesign their courses
efficiently.
Much of the design methodologies currently available are very time consuming
and do not specifically take into account the teaching goals and competence level
neither consider the most common possibility of having an existing learning design
that needs to be redesigned.

P. Zaphiris and A. Ioannou (Eds.): LCT 2014, Part I, LNCS 8523, pp. 3–12, 2014.
© Springer International Publishing Switzerland 2014
4 G. Aguado et al.

In this work we present a teaching support action for the implementation of a


subject in a new virtual classroom. Here the design of new virtual classroom works as
a perfect excuse for teachers to review their instructional designs. We call this action
“Course Sprint” (CS). A CS is a collaborative and intense activity with faculty
members, tutors and instructional designers to (re) design the learning activities of a
course in 4 hours taking into account the learning objectives of the course and the
available technology for teaching and learning.

2 Background

For the ideation of the CS we considered the main characteristics of our context, our
teacher’s needs and we analyzed current trends in support actions for instructional
designers and continuous professional development for teachers.

2.1 Context

The Open University of Catalonia (http://www.uoc.edu) is a fully online university


that develops all teaching and learning activities through a virtual campus. There are
256 faculty members from different departments responsible for the design,
implementation and monitoring of the courses developed in the virtual classroom.
Tutors are responsible for the class activity, the follow-up of the students’ learning
process and the evaluation of continuous assessment exercises and final exams.
Currently, we have 3.406 tutors for the 2.562 courses being offered.
The definition and design of the learning activities is often done collaboratively
among faculty members and tutors as both are implied in the teaching process. Both
teachers and tutors have a tight agenda, having little time for participating in long
processes of instructional design. Also, the fact that tutors work totally online and
have a full-time job – besides collaborating at the UOC - makes it difficult to find
time for face to face meetings.
The rapid changes in technology and in online learning as well as the requirements
brought by the European Higher Education Area (EHEA) [5] pushes for the constant
evolution of the learning management system. As part of this evolution, a new
classroom environment has been designed and iteratively improved during two
academic years. For the current year, the goal was to have a more massive pilot of this
new classroom. As a result, we designed several accompaniment actions to promote
the change to this new classroom: from the more traditional and formal training
sessions to Course Sprints. As a result, this new classroom is currently available in
333 subjects (13%), affecting 113 faculty members, 430 tutors and 14.510 students.
The new classroom is activity-centered as opposed to calendar-centered and,
therefore, requires teachers to change their mindset and the design of the course. In
consequence, the adoption of this new environment implies for educators to both learn
a new web application and the (re)design the learning activities. Our goal was to
design and implement the right accompaniment actions to help teachers in this
process.
Course Sprints: Combining Teacher Training, Design Thinking and Hackathons 5

2.2 Instructional Design Theories and Models

Instructional design is a discipline aimed at the development of learning experiences


and environments which promote the acquisition of specific knowledge and skill by
students [10]. There are different design models that offer support and guidance for
the creation of learning experiences. There are also other models of design not related
directly with education that offers us good input: such as design thinking or lean
entrepreneurship.
Many of the models are quite similar in that they essentially mostly address the
same four components in some form or another: 1) the learners; 2) the learning
objectives; 3) the method of instruction; and 4) some form of assessment or
evaluation. Some of them such as ADDIE [6] are more focused on the process and
others are more centered on working on the different components that compose the
instruction like Dick and Carey Model [4]. Being these models very time consuming
and very rigid in their implementation, some other models were proposed based
on flexibility and iterative processes like Kemp’s Model [12] or Rapid Prototyping
Model [11].
The IMS Learning Design specification [8] was also taken into account. This
specification is able to use any pedagogical model to get units of learning run-able
and editable in an interoperable way. IMS-LD augments other well-known e-learning
specifications aforementioned, like SCORM, IMS Content Packaging, IMS Question
and Test Interoperability or IMS Simple Sequencing. Furthermore, IMS-LD describes
among other things the roles, the activities, the basic information structure, the
communication among different roles and users; and all these under the pedagogical
approach decided by the teacher and-or the e learning designer. Although it seems
like a good approach to consider in our online learning environment, the IMS-LD is
too complex and theoretical and the software available to help create learning objects
is not mature enough.
These models as such were discarded as an option to promote the adoption of the
new virtual environment. Teachers would not take the time to go through the
documentation and the training was too theoretical and far from the real
implementation problems. However, we did get inputs and insights to help us shape
the support action we were aiming for.
Other less education related approaches like Design Thinking [3] also provide an
adequate framework. However, again, the process spreads over time and, as a result,
requires too much involvement for teachers. Our goal was to design a solution that
would provide a one-time and not too long involvement; instead of day-long or
sessions spread during different days. Design thinking promotes the combination of
empathy for the context of a problem, creativity in the generation of insights and
solutions, and rationality to analyze and fit solutions to the context. All these elements
as well as the creativity aspect are important for the design of the learning activities
support.
Lean Entrepreneurship and its uses in education were analyzed as well as the T-
PACK methodology and the ISTE coaching proposal. The Lean Startup [9] provides a
scientific approach to creating and managing startups with the goal of offering a
6 G. Aguado et al.

desired product to customers' hands faster. The Lean Startup (LS) method is about
how to drive a startup-how to steer, when to turn, and when to persevere-and grow a
business with maximum acceleration. It is a principled approach to new product
development. A core component of Lean Startup methodology is the build-measure-
learn feedback loop. This makes the LS very interesting in education as a perfect way
of constantly evaluating the learning experiences adapting it to learners and context.
In this sense, it is similar to the iterative nature of design thinking and more generally
of user-centered design approaches.
The Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK) model [14] attempts
to identify the nature of knowledge required by teachers for technology integration in
their teaching, while addressing the complex, multifaceted and situated nature of
teacher knowledge. An possible solution for the implementation of a TPACK model
are the technology coaches defined by ISTE [13]; who assist teachers in using
technology effectively for assessing student learning, differentiating instruction, and
providing rigorous, relevant, and engaging learning experiences for all students.
All these different models, theories and approaches to instructional design helped
us better design the accompaniment action and take the aspects and ideas that best fit
our context and the needs and characteristics of faculty members and tutors.
Being a multidisciplinary department with many of its members software
developers, we also looked at agile methodologies and especially at hackathons [7]
which are collaborative and intense activities. During these events, computer
programmers and other profiles involved in software development, including graphic
designers, interface designers and project managers, collaborate intensively on
software projects. The focus is on producing an end-product by the end of the event.
This specific characteristic was key in the type of action we were looking for.
Booksprints [1] are similar to hackathons, they bring together a group to produce a
book in 3-5 days. There are five main parts of a Book Sprint:

1. Concept Mapping: development of themes, concepts, ideas, developing ownership,


etc.
2. Structuring: creating chapter headings, dividing the work, scoping the book (in
Booktype, for example).
3. Writing: distributing sections/chapters, writing and discussion, but mostly writing.
4. Composition: iterative process of re-structure, checking, discussing, copy editing,
and proofing.
5. Publication

This structure was also very useful and adequate to the (re)design of learning
activities and can be mapped to the process of creating these activities and then
implementing them into the new classroom.

3 Characteristics of the New Support Action

Learning from the several aspects we gathered from current instructional design
models as well as software and design development processes together with our
Another random document with
no related content on Scribd:
iloisuus oli hiljaista ja tyyntä. Koljan hämmästykseksi Aljoša oli tullut
ulos hänen luokseen niinkuin oli istunut huoneessa, ilman
päällystakkia, näkyi, että hän oli kiirehtinyt. Hän ojensi Koljalle
suoraan kätensä.

— Siinähän tekin vihdoin olette, miten olemmekaan kaikki teitä


odottaneet!

— On ollut syitä, jotka kohta saatte tietää. Joka tapauksessa on


hauska tutustua. Kauan olen odottanut tilaisuutta ja paljon olen
kuullut, — mutisi Kolja hieman hengästyneenä.

— Me olisimme muutenkin tutustuneet toisiimme, minä itsekin olen


paljon kuullut teistä, mutta nyt, täältä te olette myöhästynyt.

— Sanokaa, miten täällä ovat asiat?

— Iljuša on hyvin huonona, hän kuolee ehdottomasti.

— Mitä puhuttekaan! Myöntäkää, että lääketiede on roskaa,


Karamazov, — huudahti Kolja kiihkeästi.

— Iljuša on usein, hyvin usein muistellut teitä, tiedättekö, jopa


unessakin, houreissa. Näkyy, että te olette ollut hänelle sangen,
sangen rakas aikaisemmin… ennen tuota tapausta… tuota
veitsijuttua. Siihen on vielä toinenkin syy… Sanokaa, onko tämä
teidän koiranne?

— On. Perezvon.

— Eikö olekaan Žutškaa? — sanoi Aljoša katsoen surullisesti


Koljaa silmiin. — Onko se tosiaankin auttamattomasti kadonnut?
— Minä tiedän, että te kaikki tahtoisitte Žutškan, olen kuullut
kaikki, — naurahti Kolja arvoituksellisesti. — Kuulkaa, Karamazov,
minä selitän teille koko asian, sitä varten minä oikeastaan olen
tullutkin, siksi kutsutin teidätkin ulos, että selittäisin teille edeltäkäsin
koko asiain kulun, ennenkuin menemme sisälle, — alkoi hän
vilkkaasti. — Katsokaahan, Karamazov, keväällä Iljuša tuli
valmistavaan luokkaan. No, tietäähän sen, millainen on meidän
valmistava luokkamme: poikanulikoita, kakaroita. Iljušaa alettiin heti
kiusoitella. Minä olen kahta luokkaa ylempänä ja katselen tietysti
kaukaa, syrjästä. Näen, että poika on pieni ja heikko, mutta ei alistu,
vieläpä tappelee heidän kanssaan, on ylpeä, silmät palavat. Minä
pidän tuollaisista. Mutta he yltyvät yhä pahemmin. Pääasia on, että
hänellä silloin oli hyvin huono puku, housut pyrkivät ylöspäin, ja
saappaat irvistelivät. He pilkkaavat häntä tästäkin. Nöyryyttävät. Ei,
tämmöisestä minä en pidä, ryhdyin häntä puolustamaan ja annoin
kyytiä. Minähän pieksän heitä, mutta he jumaloivat minua, tiedättekö
te sen, Karamazov? — kehaisi Kolja avomielisesti. — Yleensäkin
minä pidän lapsukaisista. Minulla on nytkin niskassani kotona kaksi
pienokaista, tänäänkin viivyttivät minua. Näin lakattiin Iljušaa
lyömästä ja minä otin hänet suojelukseeni. Huomaan, että hän on
ylpeä poika, sanon teille, että hän on ylpeä, mutta loppujen lopuksi
hän antautui valtaani kuin orja, täyttää pienimmätkin käskyni,
kuuntelee minua kuin Jumalaa, pyrkii minua jäljittelemään.
Välitunneilla tulee heti minun luokseni, ja me käyskentelemme
yhdessä. Sunnuntaisin niinikään. Meillä kimnaasissa nauretaan, kun
vanhempi on tämmöisissä väleissä pienen kanssa, mutta se on
ennakkoluulo. Sellainen on minun fantasiani ja sillä hyvä, eikö niin?
Minä opetan, kehitän häntä, — sanokaa, miksi minä en saisi häntä
kehittää, jos hän miellyttää minua? Olettehan tekin, Karamazov,
ruvennut kaikkien näitten mukulain ystäväksi, tahdotte siis vaikuttaa
nuoreen polveen, kehittää, olla hyödyksi? Ja minä tunnustan, että
tämä luonteenne piirre, josta olen saanut tietää kuulopuheitten
mukaan, on kaikkein enimmän herättänyt mielenkiintoani. Mutta
palatkaamme asiaan: Huomaan, että pojassa on kehittymässä
jonkinmoista tunteellisuutta, hempeämielisyyttä, mutta minä,
tiedättekö, olen ihan syntymästäni asti ollut kaikkien vasikkamaisten
hellyydenosoitusten jyrkkä vihollinen. Ja lisäksi vielä ristiriitaisuutta:
hän on ylpeä, mutta minulle orjamaisen nöyrä, — orjamaisen nöyrä,
mutta yhtäkkiä alkavat silmät leimuta eikä hän tahdo olla yhtä mieltä
minunkaan kanssani, kiistää, päkisee vastaan. Minä esitin väliin
erilaisia ideoita: hän ei oikeastaan ollut ideoita vastaan, mutta
huomaan, että hän vain persoonallisesti kapinoi minua vastaan,
koska minä otan kylmäverisesti vastaan hänen
hellyydenosoituksensa. Ja niinpä minä hillitäkseni häntä muutun sitä
kylmäverisemmäksi, kuta hellempi hän on, teen tahallani näin,
semmoinen on vakaumukseni. Määränäni oli kouluttaa luonne,
tasoittaa, muodostaa ihminen… no, ja sen semmoista… te
ymmärrätte tietysti minut puolesta sanasta. Äkkiä huomaan, että hän
on päivän, toisen, kolmannen mielenahdistuksen vallassa, suree,
mutta ei enää hellyydenosoituksia, vaan jotakin muuta,
voimakkaampaa, korkeampaa. Ajattelen: mikä tragedia tämä on?
Ahdistelen häntä ja saan tietää merkillisen asian: jollakin tavoin hän
oli tutustunut teidän isävainajanne palvelijaan Smerdjakoviin (isänne
oli silloin vielä elossa), ja eikös tämä mene ja opeta hänelle, pikku
hölmölle, typerää pilaa, se on petomaista pilaa, alhaista pilaa, —
ottamaan palan leipää, leivän sisusta, pistämään siihen nuppineulan
ja heittämään jollekin pihakoiralle, semmoisille, jotka nälkiintyneinä
nielaisevat palan purematta, ja katsomaan, mitä tästä seuraa. Niinpä
he mestaroivat kokoon tämmöisen palan ja heittivät sen
pörrökarvaiselle Žutškalle, josta nyt on syntynyt sellainen juttu,
eräälle pihakoiralle semmoisesta talosta, missä sitä ei ollenkaan
ruokittu, ja se haukkui tuulta kaiket päivät. (Pidättekö te tuosta
tyhmästä haukunnasta, Karamazov? Minä en voi sitä sietää.) Se
hyökkäsi leivän kimppuun, nielaisi ja alkoi vikistä, alkoi pyöriä ja lähti
juoksemaan, juoksee ja vikisee ja katosi tietymättömiin, — niin
kuvasi minulle Iljuša itse. Hän tunnustaa sen minulle ja itkee
itkemistään, syleilee minua, vapisee: »Juoksee ja vikisee, juoksee ja
vikisee» — sitä hän vain toistelee, tämä kuva painui hänen
mieleensä. No, huomaan, että hänellä on omantunnon tuskat. Otin
asian vakavasti. Pääasia on, että mieleni teki läksyttää häntä
entisestäkin, niin että minä, tunnustan sen, olin tässä viekas, olin
olevinani niin pahastunut, että sellaista paheksumisen tunnetta
minussa luultavasti ei ensinkään ollutkaan: »Sinä», sanon, »olet
tehnyt alhaisen teon, sinä olet konna, minä en tietenkään toitota sitä
kuuluviin, mutta katkaisen toistaiseksi välit kanssasi. Harkitsen tätä
asiaa ja annan sinulle tiedon Smurovin kautta (sen saman pojan,
joka nyt tuli kanssani ja joka aina on ollut minulle uskollinen):
jatkanko edelleen tuttavallisia suhteita kanssasi vai hylkäänkö sinut
konnana ainaiseksi.» Tämä hämmästytti häntä kauheasti.
Tunnustan, että heti tunsin menetelleeni kenties liian ankarasti,
mutta minkäpä sille voi, sellainen oli ajatukseni silloin. Päivää
myöhemmin lähetän hänen luokseen Smurovin ja ilmoitan tämän
välityksellä, että minä »en puhu» enää hänen kanssaan, meillä näet
on tapana sanoa näin, kun kaksi toveria katkaisee välinsä. Salaisuus
on siinä, että tahdoin pitää häntä loitolla vain muutamia päiviä ja
sitten, nähtyäni hänen katuvan, ojentaa hänelle taas käteni. Se oli
vakaa aikomukseni. Mutta mitä luulette: hän kuunteli, mitä
Smurovilla oli sanottavaa, ja äkkiä hänen silmänsä alkoivat leimuta:
»Sano», huudahti hän, »terveiseni Krasotkinille, että minä tästä lähin
heitän kaikille koirille leipäpaloja, joissa on nuppineulat, kaikille,
kaikille!» — »Aha», ajattelen, »kurittomuus saa vallan, se täytyy
kärventää miehestä pois», ja aloin osoittaa häntä kohtaan täydellistä
halveksumista, kohdatessani hänet käännyn joka kerta pois ja
hymyilen ivallisesti. Sattuu sitten yhtäkkiä tuo tapaus hänen isälleen,
muistatteko, tuo pesuriepu? Ymmärtäkää, että hän täten jo
ennakolta oli valmistettu kauheaan kiihtymykseen. Kun pojat näkivät
minun jättäneen hänet, niin he kävivät hänen kimppuunsa,
ärsyttelevät: »pesuriepu, pesuriepu». Silloin heidän kesken alkoi
tappeluja, joista olen hyvin pahoillani, sillä luullakseni häntä silloin
kerran hyvin pahoin piestiin. Kerran hän sitten hyökkää kaikkien
pihalla olevien kimppuun luokista poistuttaessa, ja minä satun
seisomaan kymmenen askelen päässä ja katselen häntä. Enkä
muista, vannon sen, että olisin silloin nauranut, päinvastoin minun oli
silloin hyvin, hyvin sääli häntä ja hetkisen kuluttua olisin rientänyt
häntä puolustamaan. Mutta hänen silmänsä kohtasivat yhtäkkiä
minun katseeni: en tiedä, mitä hän luuli näkevänsä, mutta hän
tempasi esille kynäveitsen, hyökkäsi kimppuuni ja iski minua
lonkkaan, tähän näin, oikean reiden luo. Minä en hievahtanutkaan,
minä olen, tunnustan sen, toisinaan urhoollinen, Karamazov, minä
vain katsahdin halveksivasti aivan kuin sanoen katseellani: »Etkö
tahdo vielä lyödä lisää kaiken ystävyyteni tähden, nyt olen
käytettävissäsi.» Mutta hän ei pistänyt toista kertaa, hän ei jaksanut
hallita itseään, hän pelästyi itse, heitti pois veitsen, alkoi itkeä
ääneensä ja lähti juoksemaan. Minä en tietenkään mennyt
kantelemaan ja käskin kaikkia pitämään suunsa kiinni, ettei koulun
johtaja saisi tietää, äidillenikin kerroin tästä vasta, kun haava oli
parantunut, ja vähäpätöinen koko haava olikin, naarmu vain. Kuulen
sitten myöhemmin, että hän on samana päivänä ollut kivisillä ja
puraissut teidän sormeanne, — mutta ymmärrättehän, millaisessa
tilassa hän oli! No, minkäpä sille voi, minä tein tyhmästi: kun hän
sairastui, en mennyt hänen luokseen antaakseni hänelle anteeksi,
toisin sanoen sopiakseni, nyt sitä kadun. Mutta minulla oli silloin taas
jo erikoiset tarkoitukseni. No, siinä koko juttu… mutta luullakseni tein
tyhmästi…

— Ah, kuinka ikävää, — huudahti liikutettuna Aljoša, — että minä


en ole tuntenut näitä teidän aikaisempia suhteitanne häneen,
muuten olisin itse kauan sitten tullut luoksenne ja pyytänyt teitä
lähtemään hänen luokseen yhdessä minun kanssani. Uskotteko,
kuumeessa, sairaana hän houraili teistä. Minä en tietänytkään,
kuinka rakas te olette hänelle! Ja ettekö, ettekö te todellakaan ole
etsinyt käsiinne tuota Žutškaa? Isä ja kaikki pojat ovat etsineet
ympäri kaupungin. Uskotteko, hän, tuo sairas, on kyynelsilmin jo
kolme kertaa minun kuulteni sanonut isälleen: »Minä olen sentähden
sairas, isä, että minä silloin tapoin Žutškan, Jumala on minua
rangaissut»: sitä ajatusta ei saa hänestä pois! Ja jos te nyt vain
saisitte Žutškan ja näyttäisitte, että se ei ole kuollut, vaan elää, niin
luullakseni hän taas elpyisi eloon riemusta. Me kaikki olemme
panneet toivomme teihin.

— Sanokaa, mistä syystä toivoitte, että juuri minä sen löytäisin? —


kysyi Kolja tavattoman uteliaana. — Miksi luotitte juuri minuun ettekä
muihin?

— Kerrottiin jonkinmoista huhua, että te sitä etsitte ja löydettyänne


tuotte sen hänelle. Smurov puhui jotakin tuommoista. Pääasia on,
että me kaikki koetamme vakuuttaa Žutškan olevan elossa ja se on
jossakin nähty. Pojat saivat tuoneeksi hänelle jostakin elävän
jäniksen, hän vain katsahti siihen, hymyili hiukan ja pyysi, että se
päästettäisiin vapaaksi. Niin me teimmekin. Äsken juuri tuli hänen
isänsä kotiin ja toi hänelle isoa rotua olevan koiranpennun, mistä
lieneekin hankkinut, luuli sillä lohduttavansa, mutta näyttää kuin olisi
vain pahentanut asiaa…

— Sanokaa vielä, Karamazov: mikä on miehiään tuo isä? Minä


tunnen hänet, mutta mitä hän on teidän käsityksenne mukaan: narri,
ilveilijä?

— Ah, ei, on ihmisiä, jotka tuntevat syvästi, mutta ovat ikäänkuin


puserruksen alaisia. Ilveilijänä-olo on heissä jonkinmoista
vihamielistä ironiaa niitä kohtaan, joille he eivät uskalla sanoa
totuutta vasten silmiä, koska ovat pitkän aikaa tunteneet alentavaa
arkuutta heidän edessään. Uskokaa, Krasotkin, että tuommoinen
ilveily on toisinaan tavattoman traagillista. Hänelle on kaikki nyt,
kaikki maan päällä keskittynyt Iljušaan, ja jos Iljuša kuolee, niin hän
joko menettää järkensä surusta tai tekee lopun itsestään. Olen
melkein vakuutettu tästä katsoessani häntä nyt!

— Minä ymmärrän teidät, Karamazov, näen, että te tunnette


ihmisen, — lisäsi Kolja ymmärtäväisesti.

— Kun minä näin koiran mukananne, niin ajattelin heti, että olette
tuonut sen samaisen Žutškan.

— Odottakaa, Karamazov, ehkäpä sen vielä löydämme, mutta


tämä — tämä on Perezvon. Minä päästän sen nyt huoneeseen ja
onnistun kenties ilahduttamaan Iljušaa enemmän kuin isä
koiranpennullaan. Odottakaa, Karamazov, te saatte heti tietää yhtä
ja toista. Ah, hyvä Jumala, miksi minä teitä pidätän! — huudahti
äkkiä Kolja pikaisesti. — Te olette takkisillanne tämmöisessä
pakkasessa, ja minä viivytän teitä, näettekö, näettekö, kuinka itsekäs
minä olen! Oi, kaikki me olemme itsekkäitä, Karamazov!
— Älkää olko huolissanne, on tosin kylmä, mutta minä en ole paha
vilustumaan. Menkäämme kuitenkin. Mutta mikä onkaan nimenne,
tiedän että se on Kolja, mutta miten sitten?

— Nikolai, Nikolai Ivanov Krasotkin, eli kuten virallisesti sanotaan:


poika Krasotkin, — sanoi Kolja naurahtaen jollekin, mutta lisäsi
äkkiä:

— Minä tietysti vihaan Nikolai-nimeäni.

— Miksi niin?

— Se on triviaalia, virallista…

— Olette kolmentoista vuoden ikäinen? — kysyi Aljoša.

— Oikeastaan neljätoista, kahden viikon kuluttua täytän


neljätoista, sangen pian. Tunnustan teille etukäteen erään
heikkouteni, Karamazov, teen sen näin meidän kesken tuttavuuden
alkajaisiksi, jotta heti näkisitte koko minun luontoni: minä vihaan sitä,
että minulta kysytään ikääni, enemmänkin kuin vihaan… ja lopulta…
minusta esimerkiksi panetellaan, että minä viime viikolla leikin
rosvosilla valmistavan luokan oppilaitten kanssa. Se, että minä leikin,
— se on totta, mutta että minä leikin itseni takia, tuottaakseni itselleni
huvia, se on ehdottomasti panettelua. Minulla on syytä luulla, että
tämä on tullut teidän korviinne, mutta minä en leikkinyt itseni takia,
vaan lapsukaisten tähden, koska he eivät kyenneet ilman minua
mitään keksimään. Meillä ollaan aina valmiita päästämään liikkeelle
roskapuheita. Tämä on juorujen kaupunki, vakuutan sen teille.

— Vaikkapa olisittekin leikkinyt omaksi huviksenne, niin mitäpä


siitä?
— Itseni takia muka… Ettehän te rupea leikkimään hevosta?

— Mutta ajatelkaapa näin, — hymyili Aljoša. — Esimerkiksi


teatteriin menevät aikuiset, mutta teatterissa esitetään myös
kaikenlaisten sankarien seikkailuja, toisinaan myös rosvojen toimia
ja sotaa, — eikö sitten tämä ole samaa, tietysti omalla tavallaan?
Mutta nuorten miesten sotasilla-olo taantumuksellisena aikana tai
rosvoleikit, — nehän ovat niinikään syntymässä olevaa taidetta,
kasvavaa taiteen tarvetta nuoressa sielussa, ja nämä leikit
sepitetään toisinaan luontevammin kuin teatterinäytännöt, ero on
vain siinä, että teatteriin mennään katsomaan näyttelijöitä, mutta
tässä on nuoriso itse näyttelemässä. Mutta tämä on vain luonnollista.

— Niinkö ajattelette? Sekö on vakaumuksenne? — kysyi Kolja


katsoen häneen tarkasti. — Tiedättekö, te lausuitte varsin
kiinnostavan ajatuksen; minä rupean nyt kotiin tultuani
askarruttamaan aivojani tällä. Tunnustan odottaneenikin, että teiltä
voi yhtä ja toista oppia. Minä olen tullut oppimaan teiltä, Karamazov,
— lopetti Kolja vakuuttavalla ja vilpittömällä äänellä.

— Ja minä teiltä, — hymyili Aljoša puristaen hänen kättään.

Kolja oli hyvin tyytyväinen Aljošaan. Häneen teki syvän


vaikutuksen se, että hän oli aivan yhdenvertainen hänen kanssaan ja
että Aljoša puhuu hänelle aivan niinkuin »isoille».

— Minä näytän teille kohta erään tempun, Karamazov, sekin on


eräänlaatuinen teatterinäytäntö, — alkoi hän nauraa hermostuneesti,
— sitä varten minä tulinkin.

— Mennään ensin vasemmalle isäntäväen puolelle, sinne jättävät


kaikki teikäläiset päällystakkinsa, koska huoneessa on ahdasta ja
kuumaa.

— Oi, minähän tulen vain tuokioksi, menen ja istun päällystakki


ylläni. Perezvon jää tänne eteiseen ja kuolee: »Ici, Perezvon,
couche, kuole!» — näettekö, se kuoli. Minä menen ensin sisälle,
katselen, millaista siellä on, ja sitten, kun se on tarpeellista, minä
vihellän: »Ici, Perezvon!» — ja saatte nähdä, se kiitää heti sisälle
niinkuin hurja. Smurovin täytyy vain muistaa avata sillä hetkellä ovi.
Kyllä minä järjestän kaikki, ja te saatte nähdä tempun…

5.

Iljušan vuoteen ääressä

Meille jo tutussa huoneessa, jossa asui meille tunnetun virasta


eronneen alikapteeni Snegirevin perhe, oli tällä hetkellä sekä
tukahduttavaa että ahdasta, koska sinne oli kerääntynyt paljon
väkeä. Muutamia poikia istui tällä kertaa Iljušan luona, ja vaikka he
kaikki olivat valmiit samoin kuin Smurov kieltämään sen, että heidät
oli saanut tekemään sovinnon Iljušan kanssa ja johtanut tänne
Aljoša, niin asian laita kuitenkin oli niin. Koko hänen taitonsa tässä
tapauksessa oli siinä, että hän johti heidät Iljušan kanssa yhteen,
toisen toisensa jälkeen, ilman »vasikkamaisia hellyyksiä», aivan kuin
olisi tehnyt sen sattumalta eikä tahallaan. Iljušalle tämä tuotti
ääretöntä helpotusta hänen kärsimyksissään. Nähdessään kaikkien
näiden poikien, entisten vihamiestensä, melkein hellän ystävyyden ja
osanoton hän oli hyvin liikutettu. Vain Krasotkin puuttui joukosta, ja
se ahdisti hirveästi hänen sydäntään. Jos Iljušetškan katkerissa
muistoissa oli jotakin muita katkerampaa, niin se oli juuri tuo
Krasotkinia koskeva välikohtaus, kun hän tätä entistä ainoata
ystäväänsä ja puolustajaansa vastaan silloin hyökkäsi veitsi
kädessä. Näin ajatteli myös älykäs poika Smurov (joka
ensimmäisenä oli tullut sopimaan Iljušan kanssa). Mutta itse
Krasotkin, jolle Smurov oli kautta rantain ilmoittanut, että Aljoša
tahtoo tulla hänen luokseen »erään asian takia», oli heti keskeyttänyt
ja katkaissut lähentymisen ja antanut Smurovin tehtäväksi heti
ilmoittaa »Karamazoville», että hän tietää itse, miten on meneteltävä,
että hän ei kaipaa kenenkään neuvoja ja että jos hän menee sairaan
luo, niin hän itse tietää aikansa, sillä hänellä on »omat
tarkoitusperänsä». Tämä oli tapahtunut jo kaksi viikkoa ennen tätä
sunnuntaita. Tästäpä syystä Aljoša ei ollutkaan mennyt hänen
luokseen, kuten oli aikonut. Muuten hän oli kyllä, vaikka odottikin,
kuitenkin lähettänyt Smurovin Krasotkinin luo vielä kerran ja
toisenkin. Mutta molemmilla näillä kerroilla oli Krasotkin antanut mitä
jyrkimmän ja päättävimmän kieltävän vastauksen ja ilmoittanut
Aljošalle, että jos tämä itse tulee häntä hakemaan, niin silloin hän ei
koskaan lähde Iljušan luo, ja pyysi, että häntä ei enää vaivattaisi.
Aivan tähän viimeiseen päivään saakka ei Smurov itsekään ollut
tietänyt, että Kolja oli päättänyt mennä Iljušan luo tänä aamuna, ja
vasta edellisenä iltana oli Kolja erotessaan Smurovista äkkiä jyrkästi
ilmoittanut hänelle, että hän odottaisi Koljaa seuraavana aamuna
kotonaan, koska Kolja lähtee hänen kanssaan Snegireville, mutta
Smurov ei saa kuitenkaan ilmoittaa kenellekään hänen tulostaan,
koska hän tahtoo tulla kuin sattumalta. Smurov totteli. Se haave
taas, että hän tuo kadonneen Žutškan, oli herättänyt Smurovin
mielessä vain muutamien Krasotkinin kerran sivumennen lausumien
sanojen johdosta, että »aaseja ovat he kaikki, kun eivät kykene
etsimään käsiinsä koiraa, jos se vain on elossa». Mutta kun Smurov
jonkin aikaa odotettuaan kerran arasti vihjaisi Krasotkinille, mitä hän
oli ajatellut koirasta, niin tämä yhtäkkiä vihastui hirveästi: »Mikä aasi
minä olen, jotta etsisin vieraita koiria ympäri kaupungin, kun minulla
on oma Perezvonini? Ja voiko uneksiakaan, että koira, joka on niellyt
nuppineulan, olisi jäänyt henkiin! Vasikkamaista hellätunteisuutta tuo
kaikki, eikä mitään muuta!»

Tällä välin ei Iljuša enää kahden viikon aikana ollut juuri ollenkaan
päässyt liikkumaan vuoteestaan, joka oli nurkassa jumalankuvien
luona. Koulussa hän ei ollut käynyt sen tapahtuman jälkeen, jolloin
hän oli kohdannut Aljošan ja puraissut tätä sormeen. Muuten hän oli
juuri sinä samana päivänä sairastunutkin, vaikka olikin sitten vielä
noin kuukauden ajan kyennyt jotenkuten kävelemään silloin tällöin
huoneessa ja eteisessä, kun toisinaan nousi vuoteestaan. Viimein
hän menetti kokonaan voimansa, niin ettei voinut liikahtaa ilman isän
apua. Isä vapisi ajatellessaan hänen kohtaloaan, lakkasi kokonaan
juomastakin, oli miltei mieletön pelosta, että poikansa kuolee, ja
usein, varsinkin talutettuaan häntä kainaloista huoneessa ja
pantuaan hänet taas takaisin vuoteeseen, — hän äkkiä riensi ulos
eteiseen, pimeään nurkkaan, painoi otsansa seinää vastaan ja alkoi
itkeä äänekästä, katkeamatonta, nytkähdyttelevää itkua koettaen
tukahduttaa äänensä, ettei Iljušetška kuulisi hänen nyyhkytyksiään.

Huoneeseen palattuaan hän tavallisesti alkoi jollakin huvittaa ja


viihdyttää rakasta poikaansa, kertoi hänelle satuja ja lystikkäitä
juttuja tai jäljitteli kaikenlaisia hullunkurisia ihmisiä, joita oli sattunut
näkemään, matkipa eläimiäkin ja niiden hullunkurista ulvontaa ja
huutoja. Mutta Iljušaa ei ollenkaan miellyttänyt, että isä venkaili ja
kujeili. Vaikka poika koettikin parhaansa mukaan olla osoittamatta,
että se oli hänestä epämiellyttävää, niin hän tunsi kuitenkin kipeästi
sydämessään, että isä oli yhteiskunnan silmissä häväisty, ja aina,
lakkaamatta, hän muisti »pesurievun» ja tuon »kauhean päivän».
Ninotška, Iljušetškan kipeäjalkainen, hiljainen ja lempeä sisar, ei
myöskään pitänyt isänsä ilvehtimisestä (Varvara Nikolajevna taas oli
jo kauan sitten lähtenyt Pietariin opiskelemaan), mutta vähäjärkinen
äiti sen sijaan oli hyvin huvitettu ja nauroi sydämensä pohjasta, kun
hänen miehensä alkoi jotakin esittää tai tehdä hullunkurisia eleitä.
Tällä hänet vain voi saadakin viihtymään, koko muun ajan hän yhtä
mittaa laverteli ja itkien vaikerteli, että kaikki olivat hänet nyt
unohtaneet, että häntä ei kukaan kunnioita, että häntä loukataan
j.n.e. Mutta aivan viime päivinä oli hänkin äkkiä aivan kuin kokonaan
muuttunut. Hän alkoi usein katsella nurkkaan Iljušaa ja alkoi olla
mietteissään. Hän tuli paljon vaiteliaammaksi, muuttui hiljaiseksi, ja
jos pisti itkuksi, niin teki sen hiljaa, ettei kuultaisi. Katkerin mielin ja
hämmästellen huomasi alikapteeni hänessä tämän muutoksen.
Poikien vierailut eivät alussa miellyttäneet äitiä, vaan suututtivat
häntä, mutta myöhemmin alkoivat lasten iloiset huudot ja
kertomukset huvittaa häntäkin, ja viimein hän mieltyi niihin siinä
määrin, että jos nuo pojat olisivat lakanneet siellä käymästä, niin
hänellä olisi ollut hirveän ikävä. Kun lapset kertoivat jotakin tai
alkoivat leikkiä, niin hän nauroi ja taputti käsiään. Muutamia hän
kutsui luokseen ja suuteli. Smurovista hän piti erityisesti. Mitä taas
tulee alikapteeniin, niin Iljušaa ilahduttamaan tulleiden lasten
ilmestyminen hänen asuntoonsa täytti jo alusta alkaen hänen
sydämensä ilolla ja innostuksella, vieläpä sillä toivolla, että Iljuša nyt
lakkaa murehtimasta ja kenties sen johdosta pikemmin paranee.
Hän ei epäillyt hetkeäkään, aivan viimeiseen asti, niin paljon kuin
hän pelkäsikin Iljušan puolesta, että hänen poikansa yhtäkkiä tulee
terveeksi. Hän otti hartain mielin vastaan pienet vieraansa, kulki
heidän lähettyvillään, palveli heitä, oli valmis kantamaan heitä
selässään, mutta Iljušaa nämä leikit eivät miellyttäneet ja niistä
luovuttiin. Isä alkoi ostaa heille makeisia, piparkakkuja, pähkinöitä,
laittoi teetä ja voileipiä. On huomautettava, että koko tänä aikana
hänellä oli riittävästi rahaa. Silloiset Katerina Ivanovnan lähettämät
kaksisataa ruplaa hän oli ottanut vastaan aivan täsmälleen Aljošan
ennustusten mukaan. Myöhemmin oli sitten Katerina Ivanovna,
saatuaan tarkemmin kuulla heidän oloistaan ja Iljušan sairaudesta,
käynyt itse heidän asunnossaan, tutustunut koko perheeseen,
vieläpä osannut ihastuttaa vähäjärkisen kapteeninrouvan. Siitä
lähtien hän oli ollut runsaskätinen heitä kohtaan, ja itse alikapteeni,
jota lamautti kauhu, kun hän ajatteli, että hänen poikansa kuolee,
unohti entisen arkuuden kunniastaan ja otti nöyrästi vastaan antimet.
Koko tänä aikana oli tohtori Herzenstube Katerina Ivanovnan
toimesta käynyt säntillisesti joka toinen päivä sairaan luona, mutta
hänen käynneistään ei ollut paljon hyötyä, ja lääkkeitä hän syötti
potilaan aivan täyteen. Mutta nytpä tänä päivänä, t.s.
sunnuntaiaamuna, odotettiin alikapteenin luo erästä uutta lääkäriä,
joka oli tullut Moskovasta ja jota Moskovassa pidettiin kuuluisuutena.
Hänet oli Moskovasta tilannut ja kutsunut Katerina Ivanovna kuluja
säästämättä, — ei Iljušetškaa varten, vaan erästä toista tarkoitusta
varten, josta puhumme edempänä asianmukaisessa paikassa, mutta
koska tämä kerran oli tullut, niin Katerina Ivanovna oli pyytänyt häntä
käymään myös Iljušetškaa katsomassa, josta alikapteenille oli
ennakolta annettu tieto. Kolja Krasotkinin tulosta taas hänellä ei ollut
minkäänlaista aavistusta, vaikka hän jo kauan oli toivonut, että
vihdoinkin tulisi se poika, jonka muisteleminen tuotti Iljušetškalle niin
paljon kärsimyksiä. Sinä hetkenä, jolloin Krasotkin avasi oven ja
ilmestyi huoneeseen, olivat kaikki, alikapteeni ja pojat, kerääntyneet
sairaan vuoteen viereen ja tarkastelivat juuri tuotua pikkuista
koiranpentua, joka oli vasta eilen syntynyt, mutta jonka alikapteeni oli
tilannut jo viikko sitten ilahduttaakseen ja viihdyttääkseen Iljušetškaa,
tämä kun yhä suri kadonnutta ja tietysti jo kuolluttakin Žutškaa. Mutta
vaikka Iljuša, joka jo kolme päivää sitten oli kuullut ja tiesi, että
hänelle lahjoitetaan pieni koira, eikä vain tavallinen koira, vaan
jalorotuinen (mikä tietysti oli hirveän tärkeä asia) hienotunteisesti
osoittikin iloitsevansa lahjasta, niin näkivät sekä isä että pojat
selvästi, että uusi koira kenties oli vain entistä voimakkaampana
elvyttänyt hänen sydämessään onnettoman, hänen kiduttamansa
Žutškan muiston. Koiranpentu makasi ja liikehti hänen vieressään, ja
hän silitti surullisesti hymyillen sitä laihalla, valjulla, kuihtuneella
kädellään; näkyi kyllä, että koira häntä miellyttikin, mutta… Žutška oli
edelleen poissa, tämä ei sittenkään ollut Žutška, mutta jos Žutška ja
pentu olisivat olleet siinä yhdessä, silloin onni olisi ollut täydellinen!

— Krasotkin! — huudahti äkkiä eräs pojista, joka ensimmäisenä


näki Koljan. Syntyi ilmeistä liikehtimistä, pojat väistyivät ja asettuivat
vuoteen molemmille puolille, niin että Iljušetška yhtäkkiä oli
näkyvissä. Alikapteeni riensi kiireesti Koljaa vastaan.

— Olkaa hyvä, olkaa hyvä… kallis vieras! — alkoi hän lepertää. —


Iljušetška, herra Krasotkin on tullut luoksesi…

Mutta Krasotkin, käteltyään häntä nopeasti, osoitti samassa heti


senkin, että hän tavattoman hyvin tunsi sopivan käytöstavan
vaatimukset. Hän kääntyi heti ja ennen kaikkea nojatuolissaan
istuvan kapteeninrouvan puoleen (joka juuri sillä hetkellä oli hirveän
tyytymätön ja valitteli sitä, että pojat seisoivat Iljušan vuoteen edessä
ja estivät häntä näkemästä uutta koiraa), ja raapaisi tavattoman
kohteliaasti tämän edessä jalallaan, minkä jälkeen hän kääntyi
Ninotškan puoleen ja teki tällekin, koska tämä oli naishenkilö,
samanlaisen kumarruksen. Tämä kohtelias esiintyminen teki
sairaaseen rouvaan tavattoman miellyttävän vaikutuksen.
— Näkee heti, kuka on hyvin kasvatettu nuori mies, — lausui hän
kovalla äänellä ja levitti käsiään, — mutta mitä ovatkaan meidän
muut vieraamme: ajavat toisen toisensa selässä.

— Kuinka niin, äitikulta, toinen toisensa selässä, mitenkä niin, —


lepersi alikapteeni tosin ystävällisesti, mutta kuitenkin hiukan
peloissaan »äitikullan» puolesta.

— Niinhän ne ajavat sisälle. Toinen istuutuu eteisessä toisen


olkapäille ja ajaa ratsain sisälle kunnolliseen perheeseen. Mikä
vieras se semmoinen on?

— Kuka sitten on, äitikulta, sillä tavoin ajanut sisälle, kuka?

— Tuo poikahan ajoi tänään sisälle tuon pojan selässä, ja tuo taas
tuon…

Mutta Kolja seisoi jo Iljušan vuoteen luona. Sairas kalpeni


silminnähtävästi. Hän kohosi istumaan vuoteessaan ja katseli hyvin
kiinteästi Koljaan. Tämä ei ollut nähnyt entistä pikku ystäväänsä
kahteen kuukauteen ja pysähtyi yhtäkkiä hänen eteensä aivan
hämmästyneenä: hän ei ollut voinut kuvitellakaan, että näkisi niin
laihtuneet ja kellastuneet kasvot, niin kuumeesta palavat ja ikäänkuin
hirveästi suurentuneet silmät, niin laihat kädet. Surren ja ihmetellen
hän katseli, kuinka Iljuša hengitti niin syvään ja tiheään ja kuinka
hänen huulensa olivat niin kuivat. Hän astui Iljušan luo, ojensi
kätensä ja lausui melkein kokonaan sekaantuneena:

— No, ukko… kuinka voit?

Mutta hänen äänensä katkesi, luontevuutta ei riittänytkään, kasvot


vääntyivät äkkiä omituisesti, ja jotakin alkoi väristä hänen huuliensa
seuduilla. Iljuša hymyili hänelle surkeasti jaksamatta vielä sanoa
sanaakaan. Kolja kohotti äkkiä kätensä ja silitti jostakin syystä
kämmenellään Iljušan hiuksia.

— Ei mi-tään! — sammalsi hän hiljaa, — ei oikeastaan rohkaisten


toista eikä oikeastaan itsekään tietäen, miksi sanoi niin. Noin
minuutin verran he olivat taas vaiti.

— Mikä uusi koiranpentu sinulla on? — kysyi Kolja yhtäkkiä aivan


tunteettomalla äänellä.

— Ni-in! — vastasi Iljuša pitkällä kuiskauksella ja läähättäen.

— Musta nenä, on siis äkäinen, kahlekoira, — huomautti Kolja


varmasti ja tärkeän näköisenä, aivan kuin kysymys nyt olisi ollut vain
koiranpennusta ja sen mustasta nenästä. Mutta pääasia tässä oli,
että hän yhä koetti kaikin voimin tukahduttaa tunteensa, ettei alkaisi
itkeä niinkuin »pienet», eikä vieläkään tätä tunnettaan voittanut. —
Kun se kasvaa isoksi, niin se täytyy panna kahleisiin, kyllä minä
tiedän.

— Siitä tulee hyvin iso! — huudahti eräs poika joukosta.

— Tietty se, tämä on semmoista rotua, iso siitä tulee, tuommoinen,


vasikan kokoinen, — kuului yhtäkkiä useita ääniä.

— Vasikan kokoinen, oikean vasikan kokoinen, — sanoi


alikapteeni rientäen luo. — Minä hankin vartavasten sellaisen,
äkäisistä äkäisimmän, ja sen vanhemmat ovat myöskin hyvin isoja ja
oikein äkäisiä, kas tämän kokoisia maasta laskien… Istuutukaa,
tähän Iljušan vuoteelle, taikka tänne penkille. Terve tuloa, kallis
vieras, kauan odotettu vieras… Tulitteko Aleksei Fjodorovitšin
kanssa?

Krasotkin istuutui Iljušan vuoteelle jalkopäähän. Vaikka hän


matkalla ehkä oli miettinytkin, miten aloittaisi luontevasti keskustelun,
niin nyt häneltä oli auttamattomasti hävinnyt sen lanka.

— En… minä olen Perezvonin kanssa… Minulla on nyt sellainen


koira, Perezvon. Slaavilainen nimi. Odottaa tuolla… kun vain
vihellän, niin se lentää sisälle. Minulla on myös mukanani koira, —
kääntyi hän äkkiä Iljušan puoleen, — muistatko, ukko, Žutškan? —
kysyä paukautti hän äkkiä.

Iljušetškan kasvot vääristyivät. Hän katsahti kärsivästi Koljaan.


Ovella seisova Aljoša rypisti kulmiaan ja nyökkäsi salaa Koljalle, että
tämä ei puhuisi Žutškasta, mutta Kolja ei huomannut sitä tai ei ollut
huomaavinaan.

— Missä sitten… on Žutška? — kysyi Iljuša katkonaisella äänellä.

— No, veliseni, sinun Žutškasi — fjuu! Žutškasi on mennyt


menojaan!

Iljuša vaikeni, mutta katsoi taaskin hyvin kiinteästi Koljaan. Aljoša,


jonka katse kohtasi Koljan katseen, iski tälle parhaansa mukaan
silmää, mutta Kolja käänsi taaskin katseensa pois eikä ollut tälläkään
kertaa huomaavinaan.

— Juoksi jonnekin ja katosi. Kuinka ei olisi kadonnut


tietymättömiin sellaisen palan syötyään, — tokaisi Kolja
säälimättömästä mutta alkoi jostakin syystä itsekin läähättää. —
Minulla on sen sijaan Perezvon… Slaavilainen nimi… Minä toin
sinun luoksesi…

— Ei tarvitse! — lausui äkkiä Iljušetška.

— Ei, ei, tarvitsee, sinun pitää välttämättömästi katsoa… Se


huvittaa sinua. Minä toin vartavasten… samanlainen pörrökarvainen
sekin… Sallitteko, rouva, minun kutsua tänne koirani? — kääntyi hän
äkkiä rouva Snegirevin puoleen aivan käsittämättömän
mielenkuohun vallassa.

— Ei tarvitse, ei tarvitse! — huudahti Iljuša surullisella ja


särkyneellä äänellä. Hänen silmänsä leimusivat soimaavina.

— Jospa te… — sanoi alikapteeni ja kimposi pystyyn seinän


vierustalla olevalta arkulta, jolle oli istuutunut, — jospa te… muuhun
aikaan… sammalsi hän, mutta Kolja oli hyvin touhuissaan ja
kiireissään ja huudahti äkkiä Smuroville: »Smurov, avaa ovi!» ja
vihelsi heti tämän avattua oven vihellyspilliinsä. Perezvon syöksähti
hurjasti huoneeseen.

— Hyppää, Perezvon, istu! — karjaisi Kolja hypähtäen paikaltaan,


ja koira asettui takajaloilleen sekä ojentautui suoraksi Iljušan vuoteen
edessä. Tapahtui jotakin, mitä ei kukaan ollut odottanut: Iljuša
vavahti ja työntäytyi äkkiä minkä voimia oli eteenpäin, kumartui
Perezvonia kohti ja katseli sitä miltei tyrmistyneenä.

— Tämä on… Žutška! — huudahti hän äkkiä kärsimyksestä ja


onnesta soinnuttomalla äänellä.

— Mitä sinä sitten luulit? — kirkaisi Krasotkin heleällä, onnellisella


äänellä minkä vain jaksoi, kumartui koiraa kohti, otti sen käsiinsä ja
nosti Iljušan luo.

— Katso, ukko, näetkö, silmä on kiero ja vasemmassa korvassa


rako, juuri ne tunnusmerkit, jotka sinä minulle kerroit. Näitten
tunnusmerkkien mukaan minä sen löysinkin! Etsin käsiini silloin heti,
kiireen kauppaa. Eihän se ollut kenenkään oma, eihän se ollut
kenenkään oma! — selitti hän kääntyen nopeasti alikapteenin, hänen
vaimonsa, Aljošan ja sitten taas Iljušan puoleen, — se oleksi
Fedotovien takapihalla, oli aivan asettunut sinne, mutta nämä eivät
ruokkineet sitä, se on juoksukoira, maalta pois juossut… Minä etsin
sen käsiini… Näetkö, ukko, se ei siis niellytkään sinun palastasi. Jos
se olisi sen niellyt, niin se tietysti olisi kuollut, ihan varmasti! Ennätti
siis sylkäistä sen pois, koska on nyt elossa. Sinä et huomannutkaan,
että se sylkäisi pois. Sylkäisi ulos, mutta neula pisti kuitenkin kieleen,
siksipä se silloin rupesikin vinkumaan. Juoksi ja vikisi, ja sinä luulit,
että se oli niellyt palan kokonaan. Sen täytyi silloin kovasti vikistä,
sillä koiralla on hyvin hieno nahka suussa… hienompi kuin ihmisellä,
paljon hienompi! — huudahteli Kolja innoissaan, kasvot riemusta
hehkuvina ja loistavina.

Iljuša ei voinut puhuakaan. Hän katseli Koljaa suurilla ja


omituisesti pullistuneilla silmillään suu auki ja kalmankalpeana. Jos
mitään aavistamaton Krasotkin vain olisi tietänyt, miten rasittavasti ja
tuhoisasti tämmöinen hetki saattoi vaikuttaa sairaan pojan
terveydentilaan, niin hän ei millään ehdolla olisi uskaltanut tehdä sitä
kujetta, minkä hän nyt oli tehnyt. Mutta huoneessa olijoista eivät tätä
ymmärtäneet luultavasti muut kuin Aljoša. Alikapteeni puolestaan oli
aivan kuin muuttunut pikku pojaksi.

— Žutška! Tämä on siis Žutška? — huuteli hän ylen onnellisella


äänellä. — Iljutšetška, sehän on Žutška, sehän on Žutška, sinun

You might also like