Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
SlideShare a Scribd company logo

1

ELY-keskusten
maaseutupäälliköiden terveiset
MMM:lle ja Ruokavirastolle
Maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden
vuoden 2021 tavoitteita koskevat toimialaneuvottelut
21.10.2020
KASELY/Jyrki Pitkänen

2

Yleistä
▪ MMM:n hallinnonalan ohjausmenettelyyn ja yhteistyöhön
yleensäkin ollaan varsin tyytyväisiä
▪ Vuorovaikutus on ollut järjestelmällistä ja korona-aikana sitä
edelleen tiivistettiin
- erityisesti yhteisiä tilannekuva -infoja on pidetty tärkeinä
▪ Yhteistyö on luontevaa ja myös hyvin ratkaisukeskeistä
▪ Keskusteluissa esiin nousseet avaukset ja palaute otetaan
hyvin huomioon jatkovalmisteluissa yms.
▪ Ruokaviraston liikkeellelähtö on ollut sujuvaa
KASELY/Jyrki Pitkänen

3

Covid-19
▪ Perustehtävien hoitamissa onnistuttiin erittäin hyvin
koronapandemian aiheuttamasta toimintaympäristön
mullistuksesta huolimatta.
▪ Oman toiminnan kehittäminen monin tavoin (etätyö,
kokouskäytännöt, webinaarit, ym., ym.)
▪ Uusina tehtävinä mm. MMM:n väliaikaiset koronatuet
▪ Maaseutuyksiköiden asiantuntijat osallistuivat merkittävällä
panoksella myös TEM:ön koronatukien käsittelyyn. Samalla
opittiin uutta ja toivottua työkiertoa voitiin toteuttaa!
▪ Varautumiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet laajemminkin
vahvasti esille. Korona-ajan toiminta ja tehostettu suunnittelu ovat
kehittäneet sekä ELY-keskusten kuin myös laajemmin
hallinnonalan ja toimialan valmiuksia erilaisten uhkien
kohtaamiseen.
KASELY/Jyrki Pitkänen

4

Maaseutuohjelma etenee hyvin
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ Alueelliset suunnitelmat toteutumassa hyvin
▪ Ohjelmakauden määrärahat on saatu sidottua tehokkaasti
▪ Yritystukien kysyntä parantunut monella alueella kuluvana vuonna
koronatilanteesta huolimatta
▪ Koronan johdosta moni yritys on joutunut muuttamaan/
kehittämään toimintaansa. Samalla on syntynyt uusia liikeideoita
ja/tai kokonaan uusia tuotteita.
▪ Korona-aikana alkutuotannon sekä maaseudun tarjoamien
mahdollisuuksien (esim. monipaikkaisuus, kotimaan matkailu,
luontomatkailu, ym.) arvostus on noussut

5

Ohjelmakauden arviointia
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ Tulosten ja vaikutusten kokoaminen sekä vaikuttavuuden
analysointi
▪ Ulkoinen arviointi tehty useimmilla alueilla
– missä onnistuttu, missä parannettavaa, mitä tuloksia on
saatu aikaan, hyvät käytännöt ja toimintatavat
– ylialueelliset arvioinnit >< benchmarking
– Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma
(ESA, KAS, KES, PSA, PKA)
– Maaseutuluotain -tutkimus (mm. PKA, KAS, UUD, HÄM,
ym.)
▪ Tulokset ja kokemukset siirretään tukemaan uuden kauden
valmistelua

6

Maaseutuluotain
Kaakkois-Suomi
Kysely n. 1500
maaseudun toimijalle
KASELY/Jyrki Pitkänen

7

KASELY/Jyrki Pitkänen

8

Rakennetuet
▪ Riittävä aloitustuki- ja investointirahoitus on tärkeä kilpailukyvyn
ja uusiutuvuuden turvaamiseksi
▪ Maatilainvestointien kysyntä on jatkunut vilkkaana
▪ Alueellinen vaihtelu on edelleen suurta, pääosa
investoinneista läntiseen ja pohjoiseen Suomeen
▪ Parempi ennakoitavuus rahoituksessa on toivottavaa
▪ Nykyinen tilanne on tuonut epävarmuutta investointeja
suunnitteleville tiloille, heikentänyt asiakaspalvelun tasoa sekä
pidentänyt käsittelyaikoja
Jyrki Pitkänen KASELY

9

Valvonnoista
▪ Laitevalintojen ja -hankintojen yhtenäistäminen
▪ Tarvittaisiin selkeä ”laitestrategia”, selkeä suositus
käytettävistä mittauslaitteista ja ohjelmistoista
▪ Valvonnan kausityövoimalla on edelleen ratkaiseva merkitys
▪ Olisi toivottavaa, että jatkossa kaikki mahdollinen tarkastettaisiin
valvontakauden ulkopuolella. Tämä tasaisi resurssien tarvetta
vuoden aikana.
▪ Komission tai muut lisätarkastukset vs. resurssit
▪ Luomutuotannon laajentuessa nykyisillä luomuvalvonnan
menettelytavoilla ja työkaluilla toimiminen käy kovin
haasteelliseksi
KASELY/Jyrki Pitkänen

10

Katseet kohti uutta ohjelmakautta
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ CAP27 alueellisen kehittämissuunnitelman valmistelu
– Alkuvuoden suunnitelmat menivät uusiksi koronan vuoksi
(esim. Älykkäät maaseudut –kiertue)
– Syksyllä uusi aloitus, käytössä webinaarit yms.
– Sidosryhmiä osallistava
– Yhteensovitus alueellisten ja paikallisten strategioiden ja
ohjelmien kanssa ml. rakennerahasto-ohjelmat
▪ Siirtymävuosien menettelyt
– Ensi vuoden alueellisiin määrärahoihin, aikatauluihin ym.
toivotaan ratkaisuja nopealla aikataululla
▪Käytettävissä oleva rahoitus maatalouden ja maaseudun
kehittämiseen
▪Elpymisvarojen käyttö

11

Strategisia pohdintoja 1/2
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ Huoli maatalouden kannattavuuden kehityksestä.
▪ Tukijärjestelmillä on tavoiteltu tuotannon säilyttämisestä kaikilla
alueilla. Onko tapahtunut kehitys ollut tämän tavoitteen mukaista?
– Kotieläintuotanto vähentynyt Etelä-Suomessa jo pitkään ja
keskittynyt muualle Suomeen
▪ Tulisi myös pohtia, onko tapahtunut tuotannon keskittyminen
kestävää nykyisten painotusten (ilmastonmuutoksen torjunta,
kiertotalous, ym.) näkökulmista

12

Muutokset maidontuotannossa
KASELY/Jyrki Pitkänen

13

Muutokset myyntituloissa
KASELY/Jyrki Pitkänen

14

Strategisia pohdintoja 2/2
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ ”Suomi on EU:n maaseutumaisin maa” - MMM painottaa
strategiassaan harvaan asuttua maaseutua ja ydinmaaseutua.
Lähtökohta on oikea, mutta kuinka paljon sitä painotetaan, onkin
toinen kysymys.
▪ Kaupunki – maaseutu -luokitus vaikuttaa kaupunkien lähellä
kummalliselta – se ei ota huomioon todellisia toimintaedellytyksiä
▪ Etelä-Suomessa maaseutu on suurelta osin kaupungin läheistä
maaseutua. Myös kaupungin kehysalueilla on erittäin paljon
maatiloja sekä muuta maaseudun toimintaa.
▪ Myös kaupunkien läheisen maaseudun asema on murroksessa
▪ Luokitusta ei ole mahdollista muuttaa, mutta mikä painoarvo
luokitukselle voidaan antaa?
▪ Asia koskettaa todennäköisesti lähes kaikkia alueita. Etelässä
sen merkitys on kuitenkin kaikkein suurin.

15

KASELY/Jyrki Pitkänen

16

Työpaikat
KASELY/Jyrki Pitkänen

17

Resurssinäkymät 1/2
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ Toimintamenojen osalta vuosi 2020 ~ ok, tulevat vuodet osin
epävarmoja
▪ Tukivalvontojen onnistuminen nojaa pitkälti määräaikaisiin
tarkastajiin
– Lisämääräraha tulisi varmistaa myös tuleville vuosille
▪ Monessa maaseutuyksikössä paljon eläköityviä
– Korvausrekrytointien onnistuminen, osaamisen ylläpito
▪ Tulevan CAP27 -ohjelmakauden resurssitarpeet
▪ ELY-keskusten yhteistyön lisääminen erityistehtävissä (esim.
rakentamisen asiantuntija, kasvintarkastajien sijaisuudet)

18

Resurssinäkymät 2/2
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ Vuoden aikana on ollut isoja muutoksia, paljon tehtäviä ja
uusia tukimuotoja - henkilöstö on joustanut
▪ Myös tulevat vuodet ovat haasteellisia: ohjelmakauden
päättäminen, siirtymävuosien käytännöt, elpymisvarojen
käyttö, uuden ohjelmakauden valmistelu ja käynnistäminen
▪ Koronan vaikutus henkilöstön henkiseen hyvinvointiin
Henkilöstön jaksamisesta on pidettävä huolta

19

Kiitos
Jyrki Pitkänen KASELY

More Related Content

ELY-keskusten toimialaneuvottelut - Jyrki Pitkänen

  • 1. ELY-keskusten maaseutupäälliköiden terveiset MMM:lle ja Ruokavirastolle Maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden vuoden 2021 tavoitteita koskevat toimialaneuvottelut 21.10.2020 KASELY/Jyrki Pitkänen
  • 2. Yleistä ▪ MMM:n hallinnonalan ohjausmenettelyyn ja yhteistyöhön yleensäkin ollaan varsin tyytyväisiä ▪ Vuorovaikutus on ollut järjestelmällistä ja korona-aikana sitä edelleen tiivistettiin - erityisesti yhteisiä tilannekuva -infoja on pidetty tärkeinä ▪ Yhteistyö on luontevaa ja myös hyvin ratkaisukeskeistä ▪ Keskusteluissa esiin nousseet avaukset ja palaute otetaan hyvin huomioon jatkovalmisteluissa yms. ▪ Ruokaviraston liikkeellelähtö on ollut sujuvaa KASELY/Jyrki Pitkänen
  • 3. Covid-19 ▪ Perustehtävien hoitamissa onnistuttiin erittäin hyvin koronapandemian aiheuttamasta toimintaympäristön mullistuksesta huolimatta. ▪ Oman toiminnan kehittäminen monin tavoin (etätyö, kokouskäytännöt, webinaarit, ym., ym.) ▪ Uusina tehtävinä mm. MMM:n väliaikaiset koronatuet ▪ Maaseutuyksiköiden asiantuntijat osallistuivat merkittävällä panoksella myös TEM:ön koronatukien käsittelyyn. Samalla opittiin uutta ja toivottua työkiertoa voitiin toteuttaa! ▪ Varautumiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet laajemminkin vahvasti esille. Korona-ajan toiminta ja tehostettu suunnittelu ovat kehittäneet sekä ELY-keskusten kuin myös laajemmin hallinnonalan ja toimialan valmiuksia erilaisten uhkien kohtaamiseen. KASELY/Jyrki Pitkänen
  • 4. Maaseutuohjelma etenee hyvin KASELY/Jyrki Pitkänen ▪ Alueelliset suunnitelmat toteutumassa hyvin ▪ Ohjelmakauden määrärahat on saatu sidottua tehokkaasti ▪ Yritystukien kysyntä parantunut monella alueella kuluvana vuonna koronatilanteesta huolimatta ▪ Koronan johdosta moni yritys on joutunut muuttamaan/ kehittämään toimintaansa. Samalla on syntynyt uusia liikeideoita ja/tai kokonaan uusia tuotteita. ▪ Korona-aikana alkutuotannon sekä maaseudun tarjoamien mahdollisuuksien (esim. monipaikkaisuus, kotimaan matkailu, luontomatkailu, ym.) arvostus on noussut
  • 5. Ohjelmakauden arviointia KASELY/Jyrki Pitkänen ▪ Tulosten ja vaikutusten kokoaminen sekä vaikuttavuuden analysointi ▪ Ulkoinen arviointi tehty useimmilla alueilla – missä onnistuttu, missä parannettavaa, mitä tuloksia on saatu aikaan, hyvät käytännöt ja toimintatavat – ylialueelliset arvioinnit >< benchmarking – Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (ESA, KAS, KES, PSA, PKA) – Maaseutuluotain -tutkimus (mm. PKA, KAS, UUD, HÄM, ym.) ▪ Tulokset ja kokemukset siirretään tukemaan uuden kauden valmistelua
  • 8. Rakennetuet ▪ Riittävä aloitustuki- ja investointirahoitus on tärkeä kilpailukyvyn ja uusiutuvuuden turvaamiseksi ▪ Maatilainvestointien kysyntä on jatkunut vilkkaana ▪ Alueellinen vaihtelu on edelleen suurta, pääosa investoinneista läntiseen ja pohjoiseen Suomeen ▪ Parempi ennakoitavuus rahoituksessa on toivottavaa ▪ Nykyinen tilanne on tuonut epävarmuutta investointeja suunnitteleville tiloille, heikentänyt asiakaspalvelun tasoa sekä pidentänyt käsittelyaikoja Jyrki Pitkänen KASELY
  • 9. Valvonnoista ▪ Laitevalintojen ja -hankintojen yhtenäistäminen ▪ Tarvittaisiin selkeä ”laitestrategia”, selkeä suositus käytettävistä mittauslaitteista ja ohjelmistoista ▪ Valvonnan kausityövoimalla on edelleen ratkaiseva merkitys ▪ Olisi toivottavaa, että jatkossa kaikki mahdollinen tarkastettaisiin valvontakauden ulkopuolella. Tämä tasaisi resurssien tarvetta vuoden aikana. ▪ Komission tai muut lisätarkastukset vs. resurssit ▪ Luomutuotannon laajentuessa nykyisillä luomuvalvonnan menettelytavoilla ja työkaluilla toimiminen käy kovin haasteelliseksi KASELY/Jyrki Pitkänen
  • 10. Katseet kohti uutta ohjelmakautta KASELY/Jyrki Pitkänen ▪ CAP27 alueellisen kehittämissuunnitelman valmistelu – Alkuvuoden suunnitelmat menivät uusiksi koronan vuoksi (esim. Älykkäät maaseudut –kiertue) – Syksyllä uusi aloitus, käytössä webinaarit yms. – Sidosryhmiä osallistava – Yhteensovitus alueellisten ja paikallisten strategioiden ja ohjelmien kanssa ml. rakennerahasto-ohjelmat ▪ Siirtymävuosien menettelyt – Ensi vuoden alueellisiin määrärahoihin, aikatauluihin ym. toivotaan ratkaisuja nopealla aikataululla ▪Käytettävissä oleva rahoitus maatalouden ja maaseudun kehittämiseen ▪Elpymisvarojen käyttö
  • 11. Strategisia pohdintoja 1/2 KASELY/Jyrki Pitkänen ▪ Huoli maatalouden kannattavuuden kehityksestä. ▪ Tukijärjestelmillä on tavoiteltu tuotannon säilyttämisestä kaikilla alueilla. Onko tapahtunut kehitys ollut tämän tavoitteen mukaista? – Kotieläintuotanto vähentynyt Etelä-Suomessa jo pitkään ja keskittynyt muualle Suomeen ▪ Tulisi myös pohtia, onko tapahtunut tuotannon keskittyminen kestävää nykyisten painotusten (ilmastonmuutoksen torjunta, kiertotalous, ym.) näkökulmista
  • 14. Strategisia pohdintoja 2/2 KASELY/Jyrki Pitkänen ▪ ”Suomi on EU:n maaseutumaisin maa” - MMM painottaa strategiassaan harvaan asuttua maaseutua ja ydinmaaseutua. Lähtökohta on oikea, mutta kuinka paljon sitä painotetaan, onkin toinen kysymys. ▪ Kaupunki – maaseutu -luokitus vaikuttaa kaupunkien lähellä kummalliselta – se ei ota huomioon todellisia toimintaedellytyksiä ▪ Etelä-Suomessa maaseutu on suurelta osin kaupungin läheistä maaseutua. Myös kaupungin kehysalueilla on erittäin paljon maatiloja sekä muuta maaseudun toimintaa. ▪ Myös kaupunkien läheisen maaseudun asema on murroksessa ▪ Luokitusta ei ole mahdollista muuttaa, mutta mikä painoarvo luokitukselle voidaan antaa? ▪ Asia koskettaa todennäköisesti lähes kaikkia alueita. Etelässä sen merkitys on kuitenkin kaikkein suurin.
  • 17. Resurssinäkymät 1/2 KASELY/Jyrki Pitkänen ▪ Toimintamenojen osalta vuosi 2020 ~ ok, tulevat vuodet osin epävarmoja ▪ Tukivalvontojen onnistuminen nojaa pitkälti määräaikaisiin tarkastajiin – Lisämääräraha tulisi varmistaa myös tuleville vuosille ▪ Monessa maaseutuyksikössä paljon eläköityviä – Korvausrekrytointien onnistuminen, osaamisen ylläpito ▪ Tulevan CAP27 -ohjelmakauden resurssitarpeet ▪ ELY-keskusten yhteistyön lisääminen erityistehtävissä (esim. rakentamisen asiantuntija, kasvintarkastajien sijaisuudet)
  • 18. Resurssinäkymät 2/2 KASELY/Jyrki Pitkänen ▪ Vuoden aikana on ollut isoja muutoksia, paljon tehtäviä ja uusia tukimuotoja - henkilöstö on joustanut ▪ Myös tulevat vuodet ovat haasteellisia: ohjelmakauden päättäminen, siirtymävuosien käytännöt, elpymisvarojen käyttö, uuden ohjelmakauden valmistelu ja käynnistäminen ▪ Koronan vaikutus henkilöstön henkiseen hyvinvointiin Henkilöstön jaksamisesta on pidettävä huolta