3. Lähde: Tuija Aalto, 2011, Suomalaiset verkossa -tutkimus: Netin käyttömotiivit Yle Internetin asiakasymmärryksen tukena,
http://www.slideshare.net/Tuija/netin-kyttmotiivit-yle-internetin-asiakasymmrryksen-tukena
Kuvat: http://www.flickr.com/photos/harto/sets/72157628093339378/with/6330446408/
4. On sanottu, että
sosiaalisen median
yhteisöissä on
joukkoälyä.
Oppimistutkijan silmin kyse on
yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
Parvet ja verkostot
tuottavat sisältöjä
monipäisesti.
Sosiaalisessa
mediassa on
verkkovoimaa.
5. Yhteisöllinen oppiminen
• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii
tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”
(Dillenbourg, 1999)
• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja
kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä
erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä
yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa
mediassa!)
6. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten
luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden,
luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)
• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on
ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen
ongelman ratkaiseminen.
• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään
(ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä
sekä heille itselleen että muille oppijoille.
(Lehtinen, 2003)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen:
ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
7. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.
8. OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen
ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Jos unohdat oppimisen
tukemisen, unohda koko juttu!
9. Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja
muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.
10. Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”,
sillä en koskaan pysty antamaan
enemmän kuin saan muilta.
12. Tieto leviää verkoston kautta
Henkilö A julkaisee jakaa uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
15. • Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median
palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän
käyttötarkoituksen
• Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki
• Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja
– Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin
– Pidä työskentely omissa käsissäsi
• Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit
Aloita jostakin tutusta ja helposta
17. Kurssiblogit
• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä
blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.
• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä
linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja
syötteitä.
• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää
keskustelu- ja palautekanavana.
• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös
opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä
työskentelyalueena.
• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa
opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).
19. • Kehitä opetusta aiemman pohjalta
• Siirrä lisää vastuuta oppijoille
• Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi,
seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa
opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit
• Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median
palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn
– Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit
tai mikroblogi
Vähän enemmän ja paremmin
20. Omassa blogissaan
oppija voi arvioida
omaa ja ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.
24. http://www.mindmeister.com/
Käsite- ja miellekartat
Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.
Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen
35. • Sosiaalisen median palvelujen avulla on
mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia
oppimisympäristöjä
• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa
oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi
esim. tähtimallin mukaisesti
• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta
• Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN!
Sosiaalisen median oppimisympäristö
36. Sisältöresurssit
tiedonhaku, oppimateriaalien
jakaminen
Kognitiiviset työkalut
tiedon prosessointi,
tiedonrakentaminen,
käsitteellinen muutos
Henkilökohtainen
oppimisympäristö
ajattelun jäsentäminen,
oppimisen
seuraaminen
Yhteisölliset työkalut
tiedonrakentelu, jaettu
asiantuntijuus, vastavuoroinen
ymmärtäminen
Yhteisöllinen
oppimisympäristö
oppimisprosessin vaiheistaminen,
ryhmäprosessien
tukeminen
Yhteisöresurssit
tiedonhaku, yhteisöllisesti
tuotettu tieto, vertaistuki,
verkostoituminen
(Pönkä & Impiö, 2009)
http://develope.wordpress.com/
YKSILÖYKSILÖ YHTEISÖYHTEISÖ
Sosiaalinen media
työskentely- ja
oppimisympäristönä
37. • Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys
38. • Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat
sosiaalisen median palvelut:
– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)
– Sosiaaliset verkostot
– Verkkoyhteisöt
– Parvet
– Ryhmät
• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi
luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa
• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa
yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa
Ryhmistä massapalveluihin
39. • Oppimisympäristö
rakennetaan useista
verkkopalveluista
• Seurantasivulle liitetään
käytettävien palveluiden RSS-
syötteet, widgetit ja linkit
• Seurantasivun kautta on
helppo seurata
verkkotyöskentelyä
Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm
Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena
41. Niina Impiö ja Harto Pönkä, 30.01.15
etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com
Esimerkki tähtimallista
Seuranta-/kotisivu,
aikataulut, materiaalit,
tehtävät ja osallistujat
Kurssin wiki
Yhteisöllinen työskentely
Ryhmien wiki-työtilat
Tiedon prosessointi
ja visualisointi
MindMeister
Kurssin aikataulut
Google Calendar
Luentomateriaalien
jakaminen
SlideShare
Vertaistuki ja
keskusteleminen
Facebook-ryhmä tai
keskustelusivu wikissä
Oppimisen reflektointi
Opiskelijoiden blogit
43. • Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia
sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa
tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä,
keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen
voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka
saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös
verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
Yhteisöresurssit
47. • Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa
• Mitä se on:
– yhden tai kahden suuntainen seuraaminen
– yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät
– osallistun keskusteluihin
– saan tietoa
– välitän tietoa
– jaan tietoa
– lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”
Twitterin hyötyjä
49. Kurssin yhteinen
blogi tai wiki
Vastuu opettajalla
1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta
Kurssiblogi +
opiskelijoiden blogit +
jotain uutta
2. Annetaan palikoita myös oppijoille
4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen
sosiaalisen median
oppimisympäristö
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!
Sosiaalisen median
yhteisöt osaksi
oppimisympäristöä
ja oppimisen
resurssiksi
Vastuu opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/
50. Suunnittele oppimispolku
• Oppiminen on prosessi,
joka voidaan kuvata
oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä
on suunnitella, mitä
vaiheita ja etappeja
polulla on
Arviointi
Aloitus
Palaute
ja
lopetus
Tehtävä
Tehtävä
Miten tuet
oppimisprosessia
alusta loppuun?
51. Oppimisprosessin arviointi
• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen
ymmärryksen muutokseen
• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui
– Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu)
– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim.
wikisivun tai miellekartan versiot)
– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe
– Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot
– Opettajien havainnot
• 1) Aseta tiedot aikajanalle,
2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi,
3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
52. Tavallisia kompastuskiviä
• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö
• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
• Riittämätön ohjaus ja tuki
• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset
ongelmat, yhteisöllisyyden puute
• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää
• Liian kompleksinen oppimisympäristö
• Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot
54. ”Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja
useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.”
- Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja
http://www.ustream.tv/recorded/3848950
56. 16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo:
Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinä
matkan varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle,
klikkaa firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi.
Sitten kun tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemma
ole, kun olettavat muutenkin osaavan. Ylä-asteella olisi ollut, mutta
meidän teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oli
parempi sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK.
Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/
”
57. • Sopimuksen tekeminen vaatii lain mukaan
vähintään 18 vuoden ikää (oikeustoimikelp.).
• Useita sosiaalisen median palveluita saa käyttää
myös alaikäiset huoltajan suostumuksella.
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden
käytöstä se vastaa oppilaiden sijasta.
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-
palveluita (=avoimen lähdekoodin ohjelmia),
jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.
Mitä palveluita oppilaille?
58. Some-palvelujen ikärajoja
• Googlen palvelut
– Googlen käyttäjätunnuksen luonti ja Google+: 13 vuotta
– Google Docs, Blogger, Picasa: 18 vuotta
– Google Apps for Education, oppilaiden käyttö opettajan vastuulla
http://www.google.com/a/help/intl/fi/edu/index.html
• YouTube: 13 vuotta
• Facebook: 13 vuotta
• WordPress: 13 vuotta
• Ning: 13 vuotta
• Flickr: alle 13 vuotias vain perhetilin kautta
• Second life: 13 vuotta
• Twitter: ei ikärajaa
• Qaiku: ei ikärajaa
• Purot.net: ei ikärajaa
• Everloop, < 15 vuotta (vanhemman luvalla)
• Habbo, 10 vuotta (vanhemman luvalla)
• IRC-Galleria, 12 vuotta (osittain vanhemman luvalla
Lähteenä mainitut palvelut sekä ttp
://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/taulukko_sosiaalisen_median_
59. • ”Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä
oppilaita julkiseen verkkopalveluun”
• Onko vanhemmilta kysytty ja saatu lupa?
– Lupa kannattaa pyytää jokaisen lukuvuoden alussa
– Lisää aiheesta:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2012/02/tarvitaa
nko-vanhempien-lupa-oppilaan-verkko-opiskeluun/
• Mitä oikeuksia oppilaiden tekemistä teoksista
luovutetaan palvelun ylläpitäjälle?
• Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua
tarvittaessa?
• Mitä tehdään, kun työskentely päättyy?
Muuta huomioitavaa
62. • Älä puhu pahaa muista.
• Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita.
• Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi – seiso sanojesi takana.
• Pyydä anteeksi, jos mokaat.
• Joskus voi olla hyvä syy muokata tai poistaa omia viestejään.
• Kiitä palveluksista.
• Rajaa avoimuutesi ja kunnioita muiden asettamia rajoja.
• Netissä on vaikea edustaa vain itseään.
• Älä jätä verkkoon sellaista, mihin et halua törmätä
tulevaisuudessa.
Netiketin alkeet
64. • ” Sosiaaliseen mediaan voidaan laittaa herjaavia
kommentteja, joilla on paljon tykkääjiä ja peukuttajia.
Tehdään ihminen naurunalaiseksi tai julkaistaan kuvia
ja tekstejä, jotka esittävät hänet kielteisessä valossa.
Tai sitten online-chateissa kyseessä voi olla suora,
sanallinen kiusaaminen. ”
• ” Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi
aiheuttaa. Olisi tärkeää puhua lapsille siitä, mitä
nykyajan viestintävälineillä voi tehdä. Pitäisi korostaa,
tekisikö lapsi saman myös oikeassa elämässä. ”
Nettikiusaaminen
Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72168
68. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Facebook
yleistyy
Suomessa
Web 2.0
-käsite
Sosiaalisen
median käsite
?
Netistä suomalaisten
tärkein media (eMedia 2011)
Valtaosa suomalaisista
käyttää yhteisöpalveluita
(Tilastokeskus 2011)
Internetin kehitys
69. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Facebook
yleistyy
Suomessa
Web 2.0
-käsite
Sosiaalisen
median käsite
Tietoyhteiskunnan
toimintasuunnitelma
vuosille 2010-2020
(arjentietoyhteiskunta.fi,
viimeksi päivitetty 2010)
Perusopetuksen
opetussuunnitelman
perusteet 2004
(TVT-taidoista
mainitaan tiedonhaku)
Seuraava OPS-
uudistus 2016?
?
Tietokoneet yo-
kirjoituksiin 2017?
Netistä suomalaisten
tärkein media (eMedia 2011)
Valtaosa suomalaisista
käyttää yhteisöpalveluita
(Taloustutkimus 2011)
TVT:n opetuskäytön
tutkimus (CSCL)
Suomi on 30. sijalla YK:n
kansalaisten sähköisiä
osallistumismahdollisuuksia
mittaavassa indeksissä
TVT:n opetuskäyttö
Suomessa
Internetin kehitys
76. Sometu (verkosto ja yhteisöpalvelu)
Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan
Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen
Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä,
esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan
http://sometu.ning.com/
77. Ryhmätyöskentely
• Jakaannutaan 3-5 hengen ryhmiin
• Aluksi:
– Päättäkää ryhmässä yksi mielestänne päivän tärkein teema tai
kysymys
– Valitkaa isäntä tai emänä työskentelypisteellenne
• Kiertävä Learning cafe –työskentely:
– Keskustelua työskentelypisteen aiheesta
– Isäntä tai emäntä tekee muistiinpanoja wikiin
– Pisteitä vaihdetaan myötäpäivään 5-10 min välein
• Lopuksi yhteenveto (pisteiden isännät/emännät)
Onnistuessaan yhteisöllisellä oppimisella ja tiedonrakentelulla ja päästään lopputulokseen, joka ylittää kaikki odotukset.
Luomus tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmaa, teoriaa, innovaatiota, tuotetta tai muuta ryhmän saavuttamaa tulosta, johon päästiin sitä kautta että yhteisöllisen toiminnan kautta opiskelijat ymmärsivät toisiaan entistä paremmin ja pystyivät tukemaan toisiaan tiedonrakentelussa.
Uskon, että tämä on se tapa, miten voidaan vastata tulevaisuuden oppimisen haasteisiin.