2. Miksi?
Taloudellinen tilanne synkkä
Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä
kaikin tavoin
Uutta kasvua haettava erityisesti PK-sektorilta
Tarvitaan julkisen hallinnon keskitettyjä toimenpiteitä sekä
uudenlaista ajattelua ja nopeampaa toimintatapaa
Tieto on digitalisoituneen yhteiskunnan keskeinen raakaaine, jota hyödynnetään tietotekniikan avulla
Suomi tietotekniikan soveltamisen ja tiedon
hyödyntämisen kärkimaaksi
kansallinen tiikerinloikka!
esimerkki koko EU:lle (Suomi-Viro yhteistyö)!
JulkICT / Riku Jylhänkangas
11.2.2014
3. Päätökset palveluarkkitehtuurista
ICT 2015 työryhmän ehdotusten polku 1, kriittinen
120 me kiinnitetty kokonaisuuden rakentamiseen
kehyskaudelle 2014-17
Osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa (kohta 2.11)
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti
toteuttamisesta sisällöstä 19.11.2013
Pääministeri Katainen ja pääministeri Ansip allekirjoittivat
yhteistyöpöytäkirjan 10.12.2013 FI-EE yhteistyöstä
Perustettava Tietohallinnon kehittämisvirasto tulee
vastaamaan operatiivisesta työstä VM / JulkICT
ohjauksessa
JulkICT / Riku Jylhänkangas
11.2.2014
4. Kansallinen palveluarkkitehtuuri
Digitalisoitunut yhteiskunta tarvitsee yhtenäisen tietoon liittyvän
infrastruktuurin – Kansallisen palveluarkkitehtuurin - kuten meillä
on fyysinen tieverkko
Palveluarkkitehtuurin keskeinen tarkoitus on mahdollistaa tiedon
välittyminen eli yhteentoimivuus
Palveluarkkitehtuuri on loogisen tason ratkaisu eli ohjelmistoa,
standardeja ja toimintamalleja, ei fyysinen
tietoliikenneinfrastruktuuri
Palveluarkkitehtuuri toimii pääasiassa Internetin päällä
Palveluarkkitehtuuri keskeiset osat ovat:
Palveluväylä
Sähköinen tunnistaminen, mukaan lukien organisaatioiden
roolit ja valtuutukset
Palvelunäkymät kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille
JulkICT / Riku Jylhänkangas
11.2.2014
5. Kansallinen palveluarkkitehtuuri
Perustietovarannot
Julkisen hallinnon
kohdealue- ja
toimialakohtaiset palvelut
Valtion
yhteiset
palvelut
Kuntien
yhteiset
palvelut
Yrityssektorin
palvelut
Palveluväylä
Palvelunäkymät
Kansalaisen näkymät
Sähköinen
identiteetti
Tunnistuspalvelut
Kvtunnistus
(EU Stork)
Rooli/
valtuushallinta
Palveluväylän
hallinta
Tietoturva,
raportointi.
lokipalvelu
Yrityksen näkymät
Virkamiehen näkymät
JulkICT / Riku Jylhänkangas
11.2.2014
6. Kansallinen palveluväylä
Perustietovarannot
Julkisen hallinnon
kohdealue- ja
toimialakohtaiset palvelut
Valtion
yhteiset
palvelut
Kuntien
yhteiset
palvelut
Yrityssektorin
palvelut
Palveluväylä
Palvelunäkymät
Kansalaisen näkymät
Sähköinen
identiteetti
Tunnistuspalvelut
Kvtunnistus
(EU Stork)
Rooli/
valtuushallinta
Palveluväylän
hallinta
Tietoturva,
raportointi.
lokipalvelu
Yrityksen näkymät
Virkamiehen näkymät
JulkICT / Riku Jylhänkangas
11.2.2014
7. Kansallinen palveluväylä
•
Tieto välitetään yhdenmukaisella standardoidulla tavalla
•
•
•
•
•
Tieto tallennetaan yhteen kertaan ja haetaan tarvittaessa
•
•
•
•
Ei enää rakenneta tuhansia päällekkäisiä erillisratkaisuja julkisen
hallinnon tiedon välitykseen
Käytetään yhteistä mallia, jonka käyttöön myös velvoitetaan
Vaatimus mukaan kaikkiin tietojärjestelmähankintoihin
Avoimet rajapinnat ja avoin lähdekoodi
Ei enää tallenneta tuhansia päällekkäisiä kopioita samoista tiedoista
tuhansiin eri tietojärjestelmiin
Tieto haetaan tarvittaessa suoraan tietovarannoista
Yhteiskunnan perustietovarantojen tiedon tulee olla helposti ja
tehokkaasti hyödynnettävissä, tietosuoja taaten
Mahdollistaa aiempaa paremmin täysin automaattisten ja
proaktiivisten palveluiden kehittämisen
JulkICT / Riku Jylhänkangas
11.2.2014
8. Sähköinen tunnistaminen
Perustietovarannot
Julkisen hallinnon
kohdealue- ja
toimialakohtaiset palvelut
Valtion
yhteiset
palvelut
Kuntien
yhteiset
palvelut
Yrityssektorin
palvelut
Palveluväylä
Palvelunäkymät
Kansalaisen näkymät
Sähköinen
identiteetti
Tunnistuspalvelut
Kvtunnistus
(EU Stork)
Rooli/
valtuushallinta
Palveluväylän
hallinta
Tietoturva,
raportointi.
lokipalvelu
Yrityksen näkymät
Virkamiehen näkymät
JulkICT / Riku Jylhänkangas
11.2.2014
9. Sähköinen tunnistaminen
•
•
•
•
•
Palveluväylän mahdollisuuksien hyödyntäminen uusien
palveluiden kehittämiseen edellyttää helppokäyttöiset, turvalliset
ja edulliset ratkaisut sähköiseen tunnistamiseen
Uudessa mallissa valtio takaa kansalaisten sähköisen identiteetin
(vrt. passi), jonka perustalle voidaan markkinaehtoisesti tarjota
tunnistusvälineitä (esim. mobiili, USB-tikut, NFC jne.)
Taataan toimiva kilpailu markkinoilla siten, että kaikki osaavat
yritykset pääsevät mukaan ja että parhaat uudet
tunnistusratkaisut saadaan edullisesti käyttöön
Uusi malli vastaa myös tulevan EU regulaation vaatimuksiin rajat
ylittävästä tunnistamisesta julkisiin palveluihin
Ensiksi tulee tunnistaa sähköisesti asioiva henkilö, sen jälkeen
hänen roolinsa: kansalainen, yrityksen edustaja, laillistettu
ammattihenkilö, puolesta asioiva jne. Luodaan kansalliset
ratkaisut näihin
JulkICT / Riku Jylhänkangas
11.2.2014
10. Palvelunäkymät
Perustietovarannot
Julkisen hallinnon
kohdealue- ja
toimialakohtaiset palvelut
Valtion
yhteiset
palvelut
Kuntien
yhteiset
palvelut
Yrityssektorin
palvelut
Palveluväylä
Palvelunäkymät
Kansalaisen näkymät
Sähköinen
identiteetti
Tunnistuspalvelut
Kvtunnistus
(EU Stork)
Rooli/
valtuushallinta
Palveluväylän
hallinta
Tietoturva,
raportointi.
lokipalvelu
Yrityksen näkymät
Virkamiehen näkymät
JulkICT / Riku Jylhänkangas
11.2.2014
11. Palvelunäkymät
• Kansalainen keskiöön oman tietonsa omistajaksi
•
•
•
Kansalaisen voitava päättää mitkä häntä koskevat tiedot
välittyvät eri organisaatioille (esim. terveystiedot)
Kansalaisille luodaan mahdollisuus nähdä itseään koskevat
julkisen hallinnon tiedot ja mahdollisuus nähdä mikä
viranomainen tietoja on mahdollisesti käyttänyt (virkamiesten
oikeusturva myös huomioiden)
Toimenpiteillä taataan tietosuoja, ”isoveli ei valvo”
• Yrityksille rakennetaan palvelunäkymä helppoon
sähköiseen viranomaisasiointiin
• Viranomaisten keskinäiseen toimintaan luodaan uudet
tarpeelliset sähköiset mallit, viranomaisnäkymä
JulkICT / Riku Jylhänkangas
11.2.2014
12. Palveluarkkitehtuuri ja kunnat
• Palveluarkkitehtuuri tulee kattamaan koko julkisen
hallinnon (valtio & kunnat) tulevan 10 vuoden kuluessa
• Kuntasektorin edelläkävijät pääsevät nopeasti mukaan
yhteiseen kehittämiseen 2014-2015
• Palveluarkkitehtuuri tuotannossa v. 2015
• Palveluarkkitehtuuri mahdollistaa laadukkaampien
palvelujen kehittämisen nopeammin ja pienemmin
kustannuksin, varoja ylläpidosta uuden kehittämiseen
• Kansallisesti keskeisiä alueita ovat SOTE ja opetus
• Yhteistä kehittämistä tarvitaan kunnissa yhä enemmän
JulkICT / Riku Jylhänkangas
11.2.2014
13. Kiitos!
Kaikki uudet ajatukset, ideat ja
ehdotukset ovat erittäin tervetulleita
VM / JulkICT
Riku Jylhänkangas
etunimi.sukunimini@vm.fi
p. 02955 30475