Luento Lapin yliopiston Sosiaalityön laitoksen Sosiaalityön informaatioteknologisen maisterikoulutuksen opiskelijoille Oulussa 9.9.2010. http://www.innowise.fi/
3. Sosiaalisen median käsite Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/07/27/sosiaalisen-median-maaritelmia/ Sisällöt Yhteisöt Teknologiat Yhteisten merkitysten muodostamisen prosessi
11. 28% vapaa-ajasta käytetään netissä. Lähde: http://www.tnsglobal.com/news/news-6A7B1D614B284E20B26AA3A75601275B.aspx Kotiäidit: 47%, Opiskelijat: 39%, Työttömät: 32% Mitä teit netissä viimeisen kk:n aikana? Sosiaalisella verkostosivustolla vieraileminen 37% Kuvien jakaminen 33% Keskustelufoorumilla vieraileminen tai osallistuminen 29% Wikissä vieraileminen tai osallistuminen 19% Blogissa vieraileminen tai osallistuminen 16% Chatissä osallistuminen 13% Työhön liittyvällä verkostosivustolla vieraileminen 10% Videoiden jakaminen 7% Virtuaalimaailmassa tai -yhteisössä osallistuminen 7% (N=2500, 18-55-vuotiaat, UK, 12/2008)
12. Suomalaiset viestintäpalvelujen kuluttajina 87 % käyttää kaupallisia asiointipalveluja , esim. verkkopankkia 57 % käyttää julkisia asiointipalveluja , esim. KELA-, vero- ja kirjastopalvelut 54 % tekee ostoksia verkkokaupoissa 21 % käyttää nettiä vapaa-ajan yhteydenpitoon 15 % tuottaa julkisesti saatavilla olevaa sisältöä Esim. kuvia (57 %), kotisivuja (30 %), blogeja (23 %) ja videoita (18 %) Tärkeimmät syyt sisällöntuotantoon ovat omien ajatusten/tuotosten esittely (46 %) ja sosiaalisen verkoston ylläpito (43 %) Lähde: http://www.ficora.fi/attachments/suomiry/5lw6l5Hwm/Viestintapalvelut_tutkimus.pdf (n=2001, 11/2009)
13. Näin sanotaan tutkimuksissa... (internetin käyttötarkoitukset Suomessa) Lähde: http://stat.fi/til/sutivi/2009/sutivi_2009_2009-09-08_tau_001.html Sähköpostien lähettäminen tai vastaanotto 91 Pankkiasiat 87 Tavaroita ja palveluita koskeva tiedonetsintä 86 Verkkolehtien lukeminen 77 Matka- ja majoituspalvelujen selailu 68 Etsinyt terveyteen liittyvää tietoa 68 Tiedonhaku viranomaisten verkkosivuilta 55 Internetradion tai -television käyttö 47 Musiikin kuuntelu tai lataaminen 42 Blogien lukeminen 41 Virallisten lomakkeiden lataaminen 38 Koulutus- ja kurssitarjonnan etsintä 38 Pikaviestien käyttö 37 Verkkokaupasta ostaminen 37 Ohjelmien lataaminen omalle tietokoneelle 34 Viestien kirjoittaminen keskustelupalstoille 33 Työn etsiminen tai työpaikan hakeminen 29 Itse tuotetun sisällön jakaminen 22 Käytettyjen tavaroiden ostaminen 20 Internet-puhelut 17 Tavaroiden, tuotteiden ja palvelujen myynti 16 Verkko-opiskelu 16 Pelien pelaaminen verkossa 14 Jonkin verkkojulkaisun vakituinen tilaaminen 12 Videoneuvottelu 10 Pelien lataaminen tietokoneelle 8 Käyttänyt vertaisverkkoa (elokuvat, musiikki) 8 Oman blogien luominen tai ylläpito 5 (n=n. 3000, 09/2009)
14. ...mutta kertooko tämä enemmän? (TOP 20 nettipalvelut Suomessa) 1. Google Suomi (google.fi) 2. Facebook (facebook.com) 3. YouTube (youtube.com) 4. Google (google.com) 5. Iltalehti (iltalehti.fi) 6. Wikipedia (wikipedia.org) 7. Ilta-Sanomat (iltasanomat.fi) 8. Windows Live (live.com) 9. MTV3 Internet (mtv3.fi) 10. Suomi24.fi (suomi24.fi) Lähde: http://www.djvassallo.com/2010/01/top-100-websites-in-finland.html 11. Blogger (blogger.com) 12. YLE - Yleisradio (yle.fi) 13. Helsingin Sanomat (hs.fi) 14. Yahoo! (yahoo.com) 15. IRC-galleria (irc-galleria.net) 16. Microsoft Network (msn.com) 17. Nordea (nordea.fi) 18. Kauppalehti (kauppalehti.fi) 19. Telkku.com (telkku.com) 20. Huuto.Net (huuto.net) (Tiedot perustuvat Alexa-tilastointipalveluun, 01/2010)
16. Tärkein syy käyttää sosiaalista mediaa oli pitää yhteyttä muihin käyttäjiin (54%). 83% vastaajista käytti sosiaalista mediaa. 47% vastaajista käytti sosiaalista mediaa vähintään viikottain. (N=502, 13-54-vuotiaat, USA, 05/2009) Lähde: http://www.knowledgenetworks.com/news/releases/2009/052009_social-media.html
17. Sosiaalisissa verkostopalveluissa selvästi tärkeintä on pitää yhteyttä kavereihin . Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx
18. Yleisin syy käyttää Twitteriä on pitää yhteyttä kavereihin. Joka viides käyttää Twitteriä pysyäkseen ajan tasalla. Alle 35-vuotiaille on tärkeää päivittää omaa statustaan eli markkinoida itseään . 35-54-vuotiaat käyttävät eniten Twitteriä työtarkoituksiin . Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007193
19. Sosiaalisen median käyttäjäryhmät sisällön tuottajat sisällön kuluttajat Lähde: http://blogs.forrester.com/groundswell/2007/04/forresters_new_.html
23. Yhteisöpalvelut kasvavat blogien kustannuksella 18-29-vuotiaista 15 % pitää blogia. 9 %-yksikköä pudotusta kahdessa vuodessa. 12-17-vuotiaista 73 % käyttää yhteisöpalveluja. 8 %-yksikköä kasvua kahdessa vuodessa. 18-29-vuotiaista 72 % käyttää yhteisöpalveluja. Yli 30-vuotiaista 39 % käyttää yhteisöpalveluja. Lähteet: http://pewresearch.org/pubs/1484/social-media-mobile-internet-use-teens-millennials-fewer-blog ja http ://www.pewinternet.org/Reports/2010/Social-Media-and-Young-Adults.aspx?r=1 (02/2010, USA)
24. Suurin ikäryhmä on 25-34-vuotiaat. Pienin, mutta nopeimmin kasvava ikäryhmä on yli 65-vuotiaat . Lähde, 8.9.2010: http ://www.facebakers.com/countries-with-facebook/FI/ 1,85 milj. suomalaista on Facebookissa (42,44 % netinkäyttäjistä)
26. Käyttäjät viestivät aktiivisesti 5-10% :n kanssa ystävistään. Mies, 120 ystävää Kommentoi 7 ystävänsä kuvia tai tila-/seinäviestejä Viestittelee tai chattäilee 4 ystävänsä kanssa Nainen, 120 ystävää Kommentoi 10 ystävänsä kuvia tai tila-/seinäviestejä Viestittelee tai chattäilee 6 ystävänsä kanssa Lähde: http://www.insidefacebook.com/2009/02/27/facebooks-in-house-sociologist-shares-stats-on-users-social-behavior/
27.
28. Lähteet: http://mashable.com/2010/03/18/twitter-infographic/ ja http://www.hubspot.com/Portals/53/docs/01.10.sot.report.pdf Vain 20%:lla Twitterin käyttäjistä on yli 10 seuraajaa. Käyttäjillä on suunnilleen yhtä monta seuraajaa kuin mitä he itse seuraavat.
29. ” Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Kaveri = henkilö, jolle käyttäjä on viestinyt suoraan vähintään kahdesti. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
30. Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
31. Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.
33. Käyttäjillä oli keskimäärin 17 kaveria, joihin he ovat tutustuneet verkossa. 25% kavereista oli vain nettikavereita. 58% oli tavannut nettikaverin myös verkon ulkopuolella. 45% oli puhunut puhelimessa nettikaverin kanssa. Lähde: http://www.tnsglobal.com/news/news-835B97242EAF4B648DFDC06F11038B71.aspx (N=2500, 18-55-vuotiaat, Englanti, 12/2008)
35. 10% Internetin käyttäjistä on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostopalvelusta. Nykyisistä käyttäjistä 28% on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostopalvelusta. 17% profiilinsa poistaneista on lopettanut sosiaalisten verkostopalvelujen käytön kokonaan. 60% aikuisista käyttäjistä suojaa täydellisen profiilinsa sosiaalisissa verkostoissa. Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx ” Minä vain lopetin sen käytön.”
38. Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. (Kielitoimiston sanakirja, 2004)
39. Mihin luottamus perustuu? Tavoitepohjainen luottamus Laskelmoiva luottamus Tietopohjainen luottamus Kunnioitukseen perustuva luottamus Lähde: Matikainen, 2009, http://www.valt.helsinki.fi/blogs/crc/sosiaalisen_ja_perinteisen_median_rajalla_raportti.pdf
41. Verkkotilan avoimuuden asteet Täysin avoin Kaikki voivat lukea ja osallistua Osittain avoin Kaikki voivat lukea Vain jäsenet voivat osallistua Suljettu, rekisteröintipakko Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun, mutta kuka tahansa voi rekisteröityä Suljettu, kutsu vaaditaan Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun Suljettu ja salainen Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää
62. Verkkoidentiteetti = profiili/presenssi Sosiaalinen media on samaan aikaan henkilökohtainen ja julkinen Verkkoidentiteetti: Nick / nimimerkki ja nimi Profiilikuva Esittelysivu Kaverit ja verkostot Henkilökohtainen vai työprofiili? Organisaatio voi jakaa vastuualueita ja rooleja työntekijöilleen (kuka vastaa mihinkin) Verkkoidentiteetti voidaan varastaa World Wide Webillä on pitkä muisti
75. Virtuaalinen lähipoliisiryhmä: http://www.poliisi.fi/nettipoliisi Ylikonstaapeli Fobban esitys: http://www.slideshare.net/villevenalainen/nkyv-poliisity-irc-galleriassa1522009 Netari-hanke: http://www.netari.fi/ Netarin esityksiä: http://www.slideshare.net/Netari Verkkoterkkari-hanke: http://www.hel.fi/hki/terke/fi/Hankkeet/Verkkoterkkarihanke+2008+-+2010 Nuorisotyö ja sosiaalinen media –opas (osa 1): http://www.slideshare.net/Netari/facebook-ja-nuorisoty Porin kaupungin nuorisoyksikkö: http://tiaksaa.fi/ Kommentti.fi:n Yhteinen työ verkossa -artikkelit: http://www.kommentti.fi/sivu.php?artikkeli_id=758 Krista Auvisen esitykset: http://www.slideshare.net/Kiussi/presentations Lisätietoa/lähteitä
Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla. (Jussi Pekka-Erkkola sekä Kalliala ja Toikkanen 2009)