Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
SlideShare a Scribd company logo

Sosiodynaaminen ohjaus - Päivi-Katriina Juutilainen

•
•
O
Otavan Opisto

Sosiodynaaminen ohjaus. Ohjauksen metodiikan lehtori Päivi-Katriina Juutilainen, Itä-Suomen yliopisto, Ohjauksen koulutusyksikkö

1 of 41
SOSIODYNAAMINEN OHJAUS Päivi-Katriina Juutilainen Yliopistonlehtori, ohjauksen metodiikka Itä-Suomen yliopisto [email_address] +358-50-367 5223 Oppiminen ja opettaminen muuttuvissa ympäristöissä Otavan opisto 15.4.2011
Sosiodynaaminen ohjaus SocioDynamic Counselling Kanadalaisen ohjausteoreetikon Vance R. Peavyn kehittelemä teoreettinen ja käytännöllinen lähestymistapa Sosio – kreikankielen kantasana, joka tarkoittaa ´yhdessä´, ´toveri´ tai ´sosiaalinen´ Dynaaminen – kreikankielen ´dynamiko´ tarkoittaa ´jatkuvan muutoksen tai liikkeen luonnehtimaa´
Taustaa…
Sosiodynaamisen ohjauksen taustaoletukset (Peavy 1996) Kokemuksellisuus, merkityksenanto ja elämän tarkoituksellisuus ovat jokaisen ihmisen keskeinen kyky ja tarve. Kokemukseen pohjautuvat merkitykset ja havainnot siis ohjaavat yksilön toimintaa. Ei ole yhtä oikeaa totuutta; jokainen yksilö kokee maailman ainutkertaisella tavallaan. Ihminen on kokemusmaailmansa aktiivinen konstruoija, ja siksi ohjausprosessi rakentuu ohjattavan (kollegan, aktorin) elämänkokemusten varaan.
Sosiodynaamisen ohjauksen taustaoletukset Jokainen yksilö on myös kulttuurinsa sekä niiden ryhmien muovaama, joihin hän kuuluu ja osallistuu. Kokemusten ja niiden tulkintojen taustalla olevat uskomukset, olettamukset ja arvot vaikuttavat aina yksilön päätöksentekoon ja toimintaan. Reflektiivisen ajattelun avulla yksilön on mahdollista tutkia uskomuksiaan, olettamuksiaan ja arvojaan.
Sosiodynaamisen ohjauksen taustaoletukset Ihmisen elämä ei ole loogista, askel askeleelta lineaarisesti etenevää. Ihmisen on tärkeää oppia kohtaamaan vaikeuksia, odottamattomia tapahtumia ja epävarmuutta. Yksilön minuus ei ole pysyvä kokoelma kykyjä ja piirteitä. Se muuttuu jatkuvasti samalla kun olosuhteet, kokemukset ja merkitykset muuttuvat. Ihmisellä on itse asiassa päivittäin useita minuuksia (identiteettejä), osa niistä tulee menneisyydestä, osa tästä päivästä ja osa mahdollisesta tulevaisuudesta
Sosiodynaamisen ohjauksen taustaoletukset Ohjaussuhde on yhteistyösuhde, jossa ohjaaja ja ohjattava luovat yhdessä ohjattavan elämän suunnitelmia ja selviytymisstrategioita. He tutkivat erilaisia vaihtoehtoja ja selvittävät yhdessä, mitä siirtyminen todellisuudesta toiseen ohjattavan elämässä merkitsee. Kieli toimii paitsi todellisuuden kuvaajana myös sen rakentajana.
Sosiodynaamisen ohjauksen taustaoletukset Ihmisinä me toteutamme itseämme toimintamme kautta. Esimerkiksi kirjoittaminen, piirtäminen tai puheen pitäminen ovat henkilökohtaisia projektejamme, joiden avulla me kerromme, keitä olemme. Yksilö on kokonaisuus, jossa hänen ammatillinen suuntautumisensa ja uransa on ainoastaan yksi osa-alue. Ohjaus on tästä näkökulmasta ajateltuna laaja-alaista elämän suunnittelua.
Sosiodynaaminen ohjauskäsitys ja ohjausprosessi
” Elämänkulku ja ohjaus ovat kuin tausta ja kuvio”
Sosiodynaaminen ohjaus Prosessi, johon liittyy välittämistä, toivoa, rohkaisua, selventämistä ja aktivoimista Ohjattavan auttamiseen tähtäävää reflektiivistä, sosiaalista toimintaa Yksilöllisiin tarpeisiin sovitettu, käytännöllinen ongelmanratkaisumenetelmä Yleinen elämässä suunnanoton, suunnistuksen ja suunnittelun menetelmä Mahdollistavaa toimintaa, joka auttaa ohjattavaa saamaan omat voimavaransa käyttöön
Sosiodynaaminen ohjaus Toimintaa, joka tuottaa sosiaalisessa elämässä suunnistamiseen tarvittavia karttoja Mahdollisuus etsiä uutta sijaa sosiaalisessa elämässä Toimintaa, jossa painotetaan mahdollisuuksia, ei sääntöjä tai alistumista Suojapaikka, jossa saa toivoa, tukea, selvyyttä ja toimintamahdollisuuksia Elämisen konkreettisten ongelmien ratkaisemiksi muodostettu yhteistyösuhde
Ohjausprosessi (Spangar 2000) Yhteisen perustan ja mielekkään keskustelun luominen Yhteissuunnittelua ja neuvottelua toteuttamiskelpoisista projekteista Mahdollisten polkujen löytäminen vaihtoehtojen tuottaminen Opiskelija kertoo tarinansa kartoittaa elämänkenttänsä tuottaa siihen jäsennystä Opiskelijan elämänkentän tutkiminen ja siihen perehtyminen
Toimijuuden edistäminen: entisen purkamista, uuden rakentamista (Juutilainen 2003; Nummenmaa & Korhonen 2000) Uskomusten ja oletusten tutkiminen Niiden alkuperästä tietoiseksi tuleminen ja pätevyyden tutkiminen Toimiminen uudella tavalla
 
Tulevaisuusorientaatio ja elämänkenttä (mukaellen Kasurinen 2005) Koulutus Taloudellinen tilanne Tiedot Kokemukset Uskomukset Arvot Taidot Kyvyt Kiinnostukset Terveys Elämänhallinta Toimijuus Asenteet Motivaatio Elämänpiiri -perhe ystävät TULEVAISUUS
Dialogisuus… Eksistentiaalinen ja episteeminen vertaisuus…”Common ground” Opiskelija on oman elämänsä, opiskelunsa, omien kokemustensa, näkemystensä, tunteidensa ja arvojensa asiantuntija Ohjaaja on oman alansa, prosessin kuljettamisen ja keskustelun ohjaamisen asiantuntija Prosessin epäsymmetrisyys
Sosiodynaaminen ohjausprosessi: dialogia ja työvälineitä
Huomioivuus (mindfullness) vs huomioimattomuus (mindlessness) ohjauksessa Kykyä ajatella, nähdä asioita ja puhua uudella tavalla: Mitä meidän pitäisi tehdä? Nuori on keskeyttämässä opintonsa.  Tämä nuori kokee, että opiskelu ei tällä hetkellä ole hänen kannaltaan mielekästä
Näkemys ongelmasta: monenlaisia ongelmia Väistämättömät elämänkokemukset, esim. suru Mysteerit, joita ei voida selittää rationaalisen ajattelun avulla, esim. hengelliset merkitykset Konflikti, pulma, tilanne, jota voidaan käsitellä ongelmanratkaisumielessä  KAIKKIIN SUHTAUDUTAAN VAKAVASTI
Metaforat ohjauksessa Välineitä, joiden avulla saadaan esiin asioita, jotka eivät tulleet esiin alkuperäisessä ilmaisussa auttavat tutkimaan ja selkiyttämään asioita tuovat usein uutta näkökulmaa
” Kerroit, että elämäntilanteesi on tällä hetkellä kaaoksessa. Voisitko löytää sanoja, jotka kuvaavat kokemustasi näissä tilanteissa?” ” Tunnen olevani nippu kuminauhoja, jota vedetään yhtä aikaa joka suuntaan.” Uusi näkökulma ” Mihin voisit verrata elämääsi viime aikoina?” ” No se on ollut kuin ajaisi vuoristoradalla”
Mapping – elämänkentän kartoittaminen Ohjaajan perusväline, jolla hän auttaa opiskelijaa kuvaamaan elämänkenttäänsä, huoliaan sekä etsimään niihin ratkaisuja.
Mapping… Keino saada asiat, ajatukset ja tunteet minuus näkyväksi sekä muodostaa kokonaiskuvaa ohjattavan elämästä, ongelman kontekstista ja dynamiikasta Antaa ohjaajalle ja ohjattavalle mahdollisuuden tehdä tapaamisen aikana yhdessä jotain molemmille merkityksellistä Aktivoi molempia Saa aikaan jotain konkreettista Ohjaaja ohjaa kartoitusprosessia ja ohjattava tuottaa sisällön Auttaa selventämään merkityksiä: ohjattavan elämänkentässä ilmeneviä vuorovaikutussuhteita huolenaiheen keskeisiä piirteitä esteitä, vahvuuksia, tarpeita, minuuden erilaisia ´ääniä´
Tarinat ohjauksessa Tarina on perusväline, jota ihmiset käyttävät keskinäisessä viestinnässään Kun ihminen kertoo reflektiivisesti tarinan, hän voi saavuttaa uutta ymmärrystä, nähdä asioita uudesta näkökulmasta ja toimia uudella tavalla Elämän kokonaistarinaan sisältyy tiettyihin kokemuksiin liittyviä osatarinoita Ohjattavan kertomat tarinat ja episodit ovat arvokkaita ohjausprosessissa, koska ne selkiyttävät käsiteltävää kysymystä ja sen taustoja molemmille Elämänkenttää luodaan tarinoiden avulla
Tarinatyyppejä… Kukistamistarinat: miten ihminen kokee olosuhteiden ja/tai toisten ihmisten määräävän hänen elämäänsä Ongelmakeskeiset tarinat: joku ihmisen kokema huoli tai vaikeus on tarinan keskeinen teema Tulevaa minuutta käsittelevät tarinat: toivon, pyrkimysten, unelmien tai mahdollisuuksien ilmaus Uhritarinat: ihminen kuvaa ylitsepääsemättömiä tai sietämättömiä esteitä, epäoikeudenmukaisuutta Tavoitteena luoda vaihtoehtoisia tarinoita: etsitään uusia, parempia tai erilaisia näkökulmia.
Päätöksenteko (valinta) ja suunnittelu Elämänkentän tutkiminen Varattava riittävästi aikaa Päätöksenteon haasteen vastaanottaminen: Mitä hyötyä sinulle olisi, jos tekisit asiassa päätöksen? Olisitko valmis harkitsemaan eri vaihtoehtoja? Mitkä asiat tuntuvat estävän päätöksentekoasi?
Vaihtoehtojen luominen Mitä tavoitteita sinulla on tämän asian suhteen – mitä haluaisit tapahtuvan? Haluaisitko kuulla yhden ideani? – ohjaajan tarjouma Ohjattavan tukeminen vastuun ottamisessa ja sitoutumisessa Mitä vaikutuksia uskot tällä päätöksellä olevan itseesi? Jos etenet tällä tavalla, mitä arvelet, miltä se sinusta sitten tuntuu? Tuntuuko tämä sisimmässäsi oikealta ratkaisulta?
Suunnittelu… Jokainen suunnitelma on ainutlaatuinen Monet objektiiviset, loogiset päätökset ja suunnitelmat eivät toteudu, koska ne eivät tunnu ohjattavasta hyvältä hän ei ole niihin emotionaalisesti sitoutunut suunnitelma on ristiriidassa jonkin ohjattavalle henkilökohtaisesti tärkeän tai kulttuurisesti omaksutun arvon kanssa
Suunnittelu ja subjektius: kenen suunnitelma? Tiedänkö minä, miten tämä tehdään? Onko tämä minulle henkilökohtaisesti merkityksellistä? Miten suunnitelman toteuttaminen vaikuttaa elämänkenttääni/muihin ihmisiin? Mitä voimavaroja ja resursseja tarvitsen? Miten se vaikuttaa elämääni, jos en toimi suunnitelman mukaan? Olenko valmis muuttamaan suunnitelmaa, jos se ei toimi? Kuka voi tarvittaessa auttaa kestämään vaikeuksia ja eteenpäin?
Elämänkentän tutkiminen kysymysten avulla
1. Olettamuksia kyseenalaistavat eli dekonstruktiiviset kysymykset ” Näytät uskovan, että tällä tavalla et pääse elämässä siihen mihin haluat. Miten ajattelet tästä asiasta, mihin tuo usko perustuu?”
2. Kysymykset, jotka liittävät asiakasta huolestuttavan kysymyksen kontekstiinsa ” Pohdiskelet, muuttaisitko toiselle paikkakunnalle. Jos päättäisit muuttaa, keihin muihin ihmisiin se vaikuttaisi?” 3. Kysymykset, jotka tuovat esiin ajallisen ulottuvuuden (nykyhetki-menneisyys-tulevaisuus) ” Olet huolissasi äitisi voinnista. Miten kauan tämä asia on huolestuttanut sinua?”
4. Kysymykset, joilla pyritään elämänkentän eri osa-alueiden välisten yhteyksien selvittämiseen ” Miten ystäväsi asenne mahtaa vaikuttaa siihen, mitä ajattelet tämän aiheen tärkeydestä?” 5. Kysymykset, joilla pyydetään suoraa kuvausta jostain asiasta ” Miten kuvailisit opiskelun merkitystä elämässäsi?”
6. Kysymykset, joilla kartoitetaan tulevaisuuden vaihtoehtoja ” Millaisia odotuksia sinulla on opintojen suhteen, jos tulisit valituksi?” 7 . Kysymykset, jotka tuovat esiin ihmisten vahvuuksia ” Kerrot ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun olet muuttanut uudelle paikkakunnalle. Miten olet aikaisemmin tutustunut uusiin ihmisiin?”
8 . Kysymykset, jotka auttavat ottamaan toisen ihmisen roolin ” Olet kertonut, että teillä on paljon erimielisyyksiä. Jos ajattelet asiaa isäsi kannalta, mitä luulet, minkä asioiden pitäisi muuttua välillänne, jotta hän voisi suhtautua sinuun ja ehdotuksiisi myönteisemmin?” 9. Kysymykset, jotka auttavat näkemään todellisuuden moninaisuuden ” Kun ajatellaan, että ihminen voi olla lahjakas monella eri tavalla - miten eri tavoin mielestäsi lahjakkuus voi näkyä eri elämänalueilla ?
10. Kysymykset, jotka auttavat henkilökohtaisen merkityksen muodostamisessa ” Miltä elämä vaikuttaa nyt, kun olet aloittanut uuden harrastuksen? 11. Kysymykset, jotka auttavat ihmisiä määrittelemään itsensä uudella tavalla ” Miltä tuntuisi ajatella itseäsi ihmisenä, jolla on tähän tilanteeseen tarvittava rohkeus?”
Tiivistäen
Luo yhteistyöhön ja yhteiseen toimijuuteen perustuva suhde itsesi ja ohjattavan välille Pyri tunnistamaan, kuuntelemaan ja kuvaamaan ne ohjattavan elämänkenttään kuuluvat tekijät, jotka olennaisesti vaikuttavat ongelmaan / huoleen / mietinnässä olevaan elämäntilanteeseen /suunnitelmaan
Mieti, miten erilaiset päivittäiset toimet ja arkiset asiat vaikuttavat tai voisivat vaikuttaa ko. tilanteeseen Tunnista vaihtoehtoja, joita ohjattava voisi harkita tai suunnitella Koeta liittää suunnittelu sellaisiin toimiin, joihin ohjattava on halukas, jotka hän kokee mielekkäiksi ja jotka hän osaa.
Lähteet Juutilainen P-K.2003. Elämään vai sukupuoleen ohjausta. Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Joensuun yliopisto. Juutilainen P-K. 2007. Sosiodynaamisen lähestymistavan juurilla. Teoksessa R. Väistö (toim.) Työntekijä oman työnsä kehittäjänä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu C. Tiedotteita 27. Nummenmaa, AR & Korhonen P-K 2000. Sukupuolisenstiivinen ohjaus. Teoksessa Onnismaa, Pasanen & Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. PS-kustannus 2000. Peavy, Vance R. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Psykologien kustannus Oy. Peavy, Vance R. 2005. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21.vuosisadan ohjaustyöhön. Psykologien Kustannus Oy. Peavy, Vance R.2001. Elämäni työkirja. Konstruktivististen ohjausperiaatteiden soveltaminen: tehtäviä ja harjoituksia. Psykologien Kustannus Oy. Peavy, Vance R. Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjaus postmodernina aikana. Teoksessa Onnismaa, Pasanen & Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. PS-kustannus 2000. http://www.sociodynamic-constructivist-counselling.com/resources.html Spangar, Timo. Ohjaajan ja asiakkaan kohtaaminen ”sisältä ulos”. Teoksessa Onnismaa, Pasanen & Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. PS-kustannus 2000. .

More Related Content

Sosiodynaaminen ohjaus - Päivi-Katriina Juutilainen

  • 1. SOSIODYNAAMINEN OHJAUS Päivi-Katriina Juutilainen Yliopistonlehtori, ohjauksen metodiikka Itä-Suomen yliopisto [email_address] +358-50-367 5223 Oppiminen ja opettaminen muuttuvissa ympäristöissä Otavan opisto 15.4.2011
  • 2. Sosiodynaaminen ohjaus SocioDynamic Counselling Kanadalaisen ohjausteoreetikon Vance R. Peavyn kehittelemä teoreettinen ja käytännöllinen lähestymistapa Sosio – kreikankielen kantasana, joka tarkoittaa ´yhdessä´, ´toveri´ tai ´sosiaalinen´ Dynaaminen – kreikankielen ´dynamiko´ tarkoittaa ´jatkuvan muutoksen tai liikkeen luonnehtimaa´
  • 4. Sosiodynaamisen ohjauksen taustaoletukset (Peavy 1996) Kokemuksellisuus, merkityksenanto ja elämän tarkoituksellisuus ovat jokaisen ihmisen keskeinen kyky ja tarve. Kokemukseen pohjautuvat merkitykset ja havainnot siis ohjaavat yksilön toimintaa. Ei ole yhtä oikeaa totuutta; jokainen yksilö kokee maailman ainutkertaisella tavallaan. Ihminen on kokemusmaailmansa aktiivinen konstruoija, ja siksi ohjausprosessi rakentuu ohjattavan (kollegan, aktorin) elämänkokemusten varaan.
  • 5. Sosiodynaamisen ohjauksen taustaoletukset Jokainen yksilö on myös kulttuurinsa sekä niiden ryhmien muovaama, joihin hän kuuluu ja osallistuu. Kokemusten ja niiden tulkintojen taustalla olevat uskomukset, olettamukset ja arvot vaikuttavat aina yksilön päätöksentekoon ja toimintaan. Reflektiivisen ajattelun avulla yksilön on mahdollista tutkia uskomuksiaan, olettamuksiaan ja arvojaan.
  • 6. Sosiodynaamisen ohjauksen taustaoletukset Ihmisen elämä ei ole loogista, askel askeleelta lineaarisesti etenevää. Ihmisen on tärkeää oppia kohtaamaan vaikeuksia, odottamattomia tapahtumia ja epävarmuutta. Yksilön minuus ei ole pysyvä kokoelma kykyjä ja piirteitä. Se muuttuu jatkuvasti samalla kun olosuhteet, kokemukset ja merkitykset muuttuvat. Ihmisellä on itse asiassa päivittäin useita minuuksia (identiteettejä), osa niistä tulee menneisyydestä, osa tästä päivästä ja osa mahdollisesta tulevaisuudesta
  • 7. Sosiodynaamisen ohjauksen taustaoletukset Ohjaussuhde on yhteistyösuhde, jossa ohjaaja ja ohjattava luovat yhdessä ohjattavan elämän suunnitelmia ja selviytymisstrategioita. He tutkivat erilaisia vaihtoehtoja ja selvittävät yhdessä, mitä siirtyminen todellisuudesta toiseen ohjattavan elämässä merkitsee. Kieli toimii paitsi todellisuuden kuvaajana myös sen rakentajana.
  • 8. Sosiodynaamisen ohjauksen taustaoletukset Ihmisinä me toteutamme itseämme toimintamme kautta. Esimerkiksi kirjoittaminen, piirtäminen tai puheen pitäminen ovat henkilökohtaisia projektejamme, joiden avulla me kerromme, keitä olemme. Yksilö on kokonaisuus, jossa hänen ammatillinen suuntautumisensa ja uransa on ainoastaan yksi osa-alue. Ohjaus on tästä näkökulmasta ajateltuna laaja-alaista elämän suunnittelua.
  • 10. ” Elämänkulku ja ohjaus ovat kuin tausta ja kuvio”
  • 11. Sosiodynaaminen ohjaus Prosessi, johon liittyy välittämistä, toivoa, rohkaisua, selventämistä ja aktivoimista Ohjattavan auttamiseen tähtäävää reflektiivistä, sosiaalista toimintaa Yksilöllisiin tarpeisiin sovitettu, käytännöllinen ongelmanratkaisumenetelmä Yleinen elämässä suunnanoton, suunnistuksen ja suunnittelun menetelmä Mahdollistavaa toimintaa, joka auttaa ohjattavaa saamaan omat voimavaransa käyttöön
  • 12. Sosiodynaaminen ohjaus Toimintaa, joka tuottaa sosiaalisessa elämässä suunnistamiseen tarvittavia karttoja Mahdollisuus etsiä uutta sijaa sosiaalisessa elämässä Toimintaa, jossa painotetaan mahdollisuuksia, ei sääntöjä tai alistumista Suojapaikka, jossa saa toivoa, tukea, selvyyttä ja toimintamahdollisuuksia Elämisen konkreettisten ongelmien ratkaisemiksi muodostettu yhteistyösuhde
  • 13. Ohjausprosessi (Spangar 2000) Yhteisen perustan ja mielekkään keskustelun luominen Yhteissuunnittelua ja neuvottelua toteuttamiskelpoisista projekteista Mahdollisten polkujen löytäminen vaihtoehtojen tuottaminen Opiskelija kertoo tarinansa kartoittaa elämänkenttänsä tuottaa siihen jäsennystä Opiskelijan elämänkentän tutkiminen ja siihen perehtyminen
  • 14. Toimijuuden edistäminen: entisen purkamista, uuden rakentamista (Juutilainen 2003; Nummenmaa & Korhonen 2000) Uskomusten ja oletusten tutkiminen Niiden alkuperästä tietoiseksi tuleminen ja pätevyyden tutkiminen Toimiminen uudella tavalla
  • 15.  
  • 16. Tulevaisuusorientaatio ja elämänkenttä (mukaellen Kasurinen 2005) Koulutus Taloudellinen tilanne Tiedot Kokemukset Uskomukset Arvot Taidot Kyvyt Kiinnostukset Terveys Elämänhallinta Toimijuus Asenteet Motivaatio Elämänpiiri -perhe ystävät TULEVAISUUS
  • 17. Dialogisuus… Eksistentiaalinen ja episteeminen vertaisuus…”Common ground” Opiskelija on oman elämänsä, opiskelunsa, omien kokemustensa, näkemystensä, tunteidensa ja arvojensa asiantuntija Ohjaaja on oman alansa, prosessin kuljettamisen ja keskustelun ohjaamisen asiantuntija Prosessin epäsymmetrisyys
  • 18. Sosiodynaaminen ohjausprosessi: dialogia ja työvälineitä
  • 19. Huomioivuus (mindfullness) vs huomioimattomuus (mindlessness) ohjauksessa Kykyä ajatella, nähdä asioita ja puhua uudella tavalla: Mitä meidän pitäisi tehdä? Nuori on keskeyttämässä opintonsa.  Tämä nuori kokee, että opiskelu ei tällä hetkellä ole hänen kannaltaan mielekästä
  • 20. Näkemys ongelmasta: monenlaisia ongelmia Väistämättömät elämänkokemukset, esim. suru Mysteerit, joita ei voida selittää rationaalisen ajattelun avulla, esim. hengelliset merkitykset Konflikti, pulma, tilanne, jota voidaan käsitellä ongelmanratkaisumielessä  KAIKKIIN SUHTAUDUTAAN VAKAVASTI
  • 21. Metaforat ohjauksessa Välineitä, joiden avulla saadaan esiin asioita, jotka eivät tulleet esiin alkuperäisessä ilmaisussa auttavat tutkimaan ja selkiyttämään asioita tuovat usein uutta näkökulmaa
  • 22. ” Kerroit, että elämäntilanteesi on tällä hetkellä kaaoksessa. Voisitko löytää sanoja, jotka kuvaavat kokemustasi näissä tilanteissa?” ” Tunnen olevani nippu kuminauhoja, jota vedetään yhtä aikaa joka suuntaan.” Uusi näkökulma ” Mihin voisit verrata elämääsi viime aikoina?” ” No se on ollut kuin ajaisi vuoristoradalla”
  • 23. Mapping – elämänkentän kartoittaminen Ohjaajan perusväline, jolla hän auttaa opiskelijaa kuvaamaan elämänkenttäänsä, huoliaan sekä etsimään niihin ratkaisuja.
  • 24. Mapping… Keino saada asiat, ajatukset ja tunteet minuus näkyväksi sekä muodostaa kokonaiskuvaa ohjattavan elämästä, ongelman kontekstista ja dynamiikasta Antaa ohjaajalle ja ohjattavalle mahdollisuuden tehdä tapaamisen aikana yhdessä jotain molemmille merkityksellistä Aktivoi molempia Saa aikaan jotain konkreettista Ohjaaja ohjaa kartoitusprosessia ja ohjattava tuottaa sisällön Auttaa selventämään merkityksiä: ohjattavan elämänkentässä ilmeneviä vuorovaikutussuhteita huolenaiheen keskeisiä piirteitä esteitä, vahvuuksia, tarpeita, minuuden erilaisia ´ääniä´
  • 25. Tarinat ohjauksessa Tarina on perusväline, jota ihmiset käyttävät keskinäisessä viestinnässään Kun ihminen kertoo reflektiivisesti tarinan, hän voi saavuttaa uutta ymmärrystä, nähdä asioita uudesta näkökulmasta ja toimia uudella tavalla Elämän kokonaistarinaan sisältyy tiettyihin kokemuksiin liittyviä osatarinoita Ohjattavan kertomat tarinat ja episodit ovat arvokkaita ohjausprosessissa, koska ne selkiyttävät käsiteltävää kysymystä ja sen taustoja molemmille Elämänkenttää luodaan tarinoiden avulla
  • 26. Tarinatyyppejä… Kukistamistarinat: miten ihminen kokee olosuhteiden ja/tai toisten ihmisten määräävän hänen elämäänsä Ongelmakeskeiset tarinat: joku ihmisen kokema huoli tai vaikeus on tarinan keskeinen teema Tulevaa minuutta käsittelevät tarinat: toivon, pyrkimysten, unelmien tai mahdollisuuksien ilmaus Uhritarinat: ihminen kuvaa ylitsepääsemättömiä tai sietämättömiä esteitä, epäoikeudenmukaisuutta Tavoitteena luoda vaihtoehtoisia tarinoita: etsitään uusia, parempia tai erilaisia näkökulmia.
  • 27. Päätöksenteko (valinta) ja suunnittelu Elämänkentän tutkiminen Varattava riittävästi aikaa Päätöksenteon haasteen vastaanottaminen: Mitä hyötyä sinulle olisi, jos tekisit asiassa päätöksen? Olisitko valmis harkitsemaan eri vaihtoehtoja? Mitkä asiat tuntuvat estävän päätöksentekoasi?
  • 28. Vaihtoehtojen luominen Mitä tavoitteita sinulla on tämän asian suhteen – mitä haluaisit tapahtuvan? Haluaisitko kuulla yhden ideani? – ohjaajan tarjouma Ohjattavan tukeminen vastuun ottamisessa ja sitoutumisessa Mitä vaikutuksia uskot tällä päätöksellä olevan itseesi? Jos etenet tällä tavalla, mitä arvelet, miltä se sinusta sitten tuntuu? Tuntuuko tämä sisimmässäsi oikealta ratkaisulta?
  • 29. Suunnittelu… Jokainen suunnitelma on ainutlaatuinen Monet objektiiviset, loogiset päätökset ja suunnitelmat eivät toteudu, koska ne eivät tunnu ohjattavasta hyvältä hän ei ole niihin emotionaalisesti sitoutunut suunnitelma on ristiriidassa jonkin ohjattavalle henkilökohtaisesti tärkeän tai kulttuurisesti omaksutun arvon kanssa
  • 30. Suunnittelu ja subjektius: kenen suunnitelma? Tiedänkö minä, miten tämä tehdään? Onko tämä minulle henkilökohtaisesti merkityksellistä? Miten suunnitelman toteuttaminen vaikuttaa elämänkenttääni/muihin ihmisiin? Mitä voimavaroja ja resursseja tarvitsen? Miten se vaikuttaa elämääni, jos en toimi suunnitelman mukaan? Olenko valmis muuttamaan suunnitelmaa, jos se ei toimi? Kuka voi tarvittaessa auttaa kestämään vaikeuksia ja eteenpäin?
  • 32. 1. Olettamuksia kyseenalaistavat eli dekonstruktiiviset kysymykset ” Näytät uskovan, että tällä tavalla et pääse elämässä siihen mihin haluat. Miten ajattelet tästä asiasta, mihin tuo usko perustuu?”
  • 33. 2. Kysymykset, jotka liittävät asiakasta huolestuttavan kysymyksen kontekstiinsa ” Pohdiskelet, muuttaisitko toiselle paikkakunnalle. Jos päättäisit muuttaa, keihin muihin ihmisiin se vaikuttaisi?” 3. Kysymykset, jotka tuovat esiin ajallisen ulottuvuuden (nykyhetki-menneisyys-tulevaisuus) ” Olet huolissasi äitisi voinnista. Miten kauan tämä asia on huolestuttanut sinua?”
  • 34. 4. Kysymykset, joilla pyritään elämänkentän eri osa-alueiden välisten yhteyksien selvittämiseen ” Miten ystäväsi asenne mahtaa vaikuttaa siihen, mitä ajattelet tämän aiheen tärkeydestä?” 5. Kysymykset, joilla pyydetään suoraa kuvausta jostain asiasta ” Miten kuvailisit opiskelun merkitystä elämässäsi?”
  • 35. 6. Kysymykset, joilla kartoitetaan tulevaisuuden vaihtoehtoja ” Millaisia odotuksia sinulla on opintojen suhteen, jos tulisit valituksi?” 7 . Kysymykset, jotka tuovat esiin ihmisten vahvuuksia ” Kerrot ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun olet muuttanut uudelle paikkakunnalle. Miten olet aikaisemmin tutustunut uusiin ihmisiin?”
  • 36. 8 . Kysymykset, jotka auttavat ottamaan toisen ihmisen roolin ” Olet kertonut, että teillä on paljon erimielisyyksiä. Jos ajattelet asiaa isäsi kannalta, mitä luulet, minkä asioiden pitäisi muuttua välillänne, jotta hän voisi suhtautua sinuun ja ehdotuksiisi myönteisemmin?” 9. Kysymykset, jotka auttavat näkemään todellisuuden moninaisuuden ” Kun ajatellaan, että ihminen voi olla lahjakas monella eri tavalla - miten eri tavoin mielestäsi lahjakkuus voi näkyä eri elämänalueilla ?
  • 37. 10. Kysymykset, jotka auttavat henkilökohtaisen merkityksen muodostamisessa ” Miltä elämä vaikuttaa nyt, kun olet aloittanut uuden harrastuksen? 11. Kysymykset, jotka auttavat ihmisiä määrittelemään itsensä uudella tavalla ” Miltä tuntuisi ajatella itseäsi ihmisenä, jolla on tähän tilanteeseen tarvittava rohkeus?”
  • 39. Luo yhteistyöhön ja yhteiseen toimijuuteen perustuva suhde itsesi ja ohjattavan välille Pyri tunnistamaan, kuuntelemaan ja kuvaamaan ne ohjattavan elämänkenttään kuuluvat tekijät, jotka olennaisesti vaikuttavat ongelmaan / huoleen / mietinnässä olevaan elämäntilanteeseen /suunnitelmaan
  • 40. Mieti, miten erilaiset päivittäiset toimet ja arkiset asiat vaikuttavat tai voisivat vaikuttaa ko. tilanteeseen Tunnista vaihtoehtoja, joita ohjattava voisi harkita tai suunnitella Koeta liittää suunnittelu sellaisiin toimiin, joihin ohjattava on halukas, jotka hän kokee mielekkäiksi ja jotka hän osaa.
  • 41. Lähteet Juutilainen P-K.2003. Elämään vai sukupuoleen ohjausta. Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Joensuun yliopisto. Juutilainen P-K. 2007. Sosiodynaamisen lähestymistavan juurilla. Teoksessa R. Väistö (toim.) Työntekijä oman työnsä kehittäjänä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu C. Tiedotteita 27. Nummenmaa, AR & Korhonen P-K 2000. Sukupuolisenstiivinen ohjaus. Teoksessa Onnismaa, Pasanen & Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. PS-kustannus 2000. Peavy, Vance R. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Psykologien kustannus Oy. Peavy, Vance R. 2005. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21.vuosisadan ohjaustyöhön. Psykologien Kustannus Oy. Peavy, Vance R.2001. Elämäni työkirja. Konstruktivististen ohjausperiaatteiden soveltaminen: tehtäviä ja harjoituksia. Psykologien Kustannus Oy. Peavy, Vance R. Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjaus postmodernina aikana. Teoksessa Onnismaa, Pasanen & Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. PS-kustannus 2000. http://www.sociodynamic-constructivist-counselling.com/resources.html Spangar, Timo. Ohjaajan ja asiakkaan kohtaaminen ”sisältä ulos”. Teoksessa Onnismaa, Pasanen & Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. PS-kustannus 2000. .