Artikkelit kirjoittajalta Bertalan Galambosi

Cultivation experiments on D. rotundifolia and D. anglica were carried out in peat beds in Mikkeli, South Finland (61°44’ N, 27°18’ E) in 1992-1997. Plants were propagated by direct sowing and transplanting of small seedlings in peat beds (size 3 m2, depth 0.7 m) filled with non-fertilized peat (pH 4.0). Seed germination, growth, flowering cycle as well as fresh herb and seed yields were measured. To increase the growth, plants were regularly fed milk powder. The 7-methyljuglone, quercetin and kaempferol contents of the flowers, leaves and stems were determined from sown and transplanted, fed and non-fed Drosera plants. Both Drosera species were successfully cultivated in peat beds. Direct sowing in autumn followed by natural winter stratification seemed to be the best propagation method. Flowering started after the second and third growing years. Feeding the plants milk powder increased growth by 27-113%. The fresh yield during the third, fourth and fifth years ranged between 0.05 and 0.9 kg m-2, being highest in the first and second harvest years. Plant density decides the yield of small-sized species. The average yield was about 50 times higher in peat beds than in the nature. Feeding milk powder did not affect the secondary metabolite contents. The 7-methyljuglone content was 13-81% higher in the fed Drosera rotundifolia plants than in the non-fed ones. The quercetin and kaempferol contents were lower in the fed plant, 10-30% and 1-10% lower in D. rotundifolia and 30-60% and 1-15% lower in D. anglica, respectively. According to the results, it seems to be possible to grow Drosera rotundifolia and D. anglica under controlled conditions outside the natural ecosystem. The results also suggest that higher yields can be expected by cultivation of these species.

• Galambosi, Ecological Production, Resource Management, Agricultural Research Centre of Finland, FIN-50600 Mikkeli, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Galambosi, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Repcák, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Yield potential and the effect of strict collection on the regeneration of natural populations of Drosera rotundifolia were studied in Finland during 1993-1999. Flowering plants were collected in July from 37 sample plots 1 m2 in size. Plant number, height of flowering plants, fresh weight as well as 7-methyljuglone, quercetin and kaempferol contents were determined. The average plant density was 45-56 plants m-2, and the average fresh weight was 6.3-6.7 g m-2 in the first and second years of collection. Regular and strict collection decreased significantly the population density. The average plant number in the third and seventh years ranged between 21 and 29 plants m-2. The collected fresh weight decreased respectively from 6.7g m-2 to 2.7g m-2. At the end of the vegetation periods the number of new seedlings averaged 188 m-2 on the observation plots, implying that the population may easily regenerate from the seed bank stock of the peat. According to the results of these experiments, the 4H organization elaborated a new, environmentally friendly collection programme for young collectors. The collectors were obliged to leave 5-10 flowering plants to spread seed and to assure natural regeneration of sundew populations.

• Galambosi, Ecological Production, Resource Management, Agricultural Research Centre of Finland, FIN-50600 Mikkeli, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Takkunen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Repcák, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

(Acorus calamus L.) ja mustuvapajun (Salix myrsinifolia Salisb) viljelykokeita. Kalmojuurta ja mustuvapajua viljeltiin Juvan Pakinsuolla (61° 50’ N/27° 52’ E) ja Mikkelin Kovalansuolla (61° 46’ N/27° 18’ E). Lisäksi pajua viljeltiin kivennäismaalla MTT:n Mikkelin Karilan tutkimusasemalla (61°44’ N/ 27°18’ E). Suonpohjapeltojen happamuus oli 4,3 ja 4,8; kokeet perustettiin joko lannoittamattomille ja kalkitsemattomille tai lannoitetuille ruuduille. Lannoitetuissa ruuduissa käytettiin 15000 kg ha–1 kalkkia ja NPK-lannoitusta 75-90-300 kg ha–1. Kolmen kalmojuurikannan taimia istutettiin 80 cm × 40 cm:n etäisyydelle ja viiden mustuvapajukannan juurrutettuja varsipistokkaita istutettiin 60 cm × 50 cm:n välein. Kalmojuuren juurisato mitattiin toisen ja kolmannen kasvukauden lopussa ja sadosta tutkittiin sekä juuriöljyn määrää että koostumusta. Pajukantojen yksivuotisten versojen sato mitattiin joka vuosi elokuussa ja määritettiin salisiinin kokonaispitoisuus. Kalmojuuren tuore- ja kuivajuurisato oli kolmannen kasvukauden jälkeen 6,2 ja 1,7 kg m–2. Kuivan juurisadon öljypitoisuus oli suurin kolmannen vuoden lokakuussa 1,5 %. Öljyn β-asaronin pitoisuus eurooppalaisten triploidikantojen öljyssä oli 11 – 12 %, kun vastaava määrä pohjoisamerikkalaisen diploidikannan öljyssä oli β-asaronia vain 1,8 %. Lannoitetun mustuvapajun yksivuotisten versojen tuore sato oli toisena ja kolmantena vuonna 6,4 ja 10,4 kg m–2. Salisiinin kokonaispitoisuus oli korkein pajun Si-4 kannassa (4,4 %), ja suurimmat pitoisuudet mitattiin elokuun alussa. Suopellolta ja kivennäismailta saatiin määrältään ja laadultaan samanlaiset sadot. Viljelykoetuloksien mukaan kalmojuurta ja mustuvapajua voidaan viljellä suonpohjalla. Sadonkorjuun toteuttaminen on kuitenkin eräs merkittävä viljelyn pullonkaula. Lisää tutkimusta tarvittaisiinkin laajemmassa tuotantomittakaavassa mm. koneellisen sadon korjuun edellytysten selvittämiseksi.

• Galambosi, Bertalan Galambosi, Maatalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotannon tutkimus, Karilantie 2A, 50600 Mikkeli, email: bertalan.galambosi@mtt.fi Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Jokela, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo