kuulua
外观
芬蘭語
[编辑]詞源
[编辑]繼承自原始芬蘭語 *kuuludak。等價於 kuulla + -ua(被動態)。根據 Hakulinen,“屬於;與……有干係”的抽象意義意譯自瑞典語 höra、tillhöra,意譯自中古高地德語 hœrec (“聽話的”, 字面意思是“聽見的人”)(參見德語 hörig、gehören)。[1]
發音
[编辑]動詞
[编辑]kuulua (不及物)
- 被聽見
- Tämän talon seinät ovat niin ohuet, että naapurin riidat kuuluvat olohuoneessamme.
- 这所房子的墙壁很薄,我们在客厅里都能听得见邻居们的争吵声。
- Kuuluuko nyt?
- 你现在能听到我说话吗?
- 據說
- Hän kuuluu olevan rikas.
- 据说他很有钱。
- 表示人生活或事務的狀態
- Mitä kuuluu? -Kiitos, minulle kuuluu hyvää.
- 你好吗?- 我很好,谢谢。
- 屬於 (+ 向格) (表示所有權或地點)
- Tämä järvi kuuluu minulle.
- 这个湖是我的。
- Se patsas kuuluu ikkunalaudalle.
- 那尊雕像应该放在窗台上。
- 屬於 (+ 入格) (是……的成員)
- Kuulun vapaaehtoiseen palokuntaan.
- 我属于志愿消防队。
- (無人稱,+ 屬格) 應該;必須 (+ 第一不定式)
- Sinun kuuluu tehdä se näin.
- 你应该这样做。
- 與……有干係,關……的事 (+ 向格)
- Miten tämä sinulle kuuluu?
- 这与你有何关系?
- Hän kysyi, mistä puhuin Samin kanssa. Sanoin, että se ei kuulu hänelle.
- 他问我在和山姆谈什么。我告诉他这不关他的事。
變位
[编辑]kuulua 的变位(sanoa 型) (点击显示)
直陈式 | |||||
---|---|---|---|---|---|
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | kuulun | en kuulu | 一单 | olen kuulunut | en ole kuulunut |
二单 | kuulut | et kuulu | 二单 | olet kuulunut | et ole kuulunut |
三单 | kuuluu | ei kuulu | 三单 | on kuulunut | ei ole kuulunut |
一複 | kuulumme | emme kuulu | 一複 | olemme kuuluneet | emme ole kuuluneet |
二複 | kuulutte | ette kuulu | 二複 | olette kuuluneet | ette ole kuuluneet |
三複 | kuuluvat | eivät kuulu | 三複 | ovat kuuluneet | eivät ole kuuluneet |
被动 | kuulutaan | ei kuuluta | 被动 | on kuuluttu | ei ole kuuluttu |
过去时 | 过去完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | kuuluin | en kuulunut | 一单 | olin kuulunut | en ollut kuulunut |
二单 | kuuluit | et kuulunut | 二单 | olit kuulunut | et ollut kuulunut |
三单 | kuului | ei kuulunut | 三单 | oli kuulunut | ei ollut kuulunut |
一複 | kuuluimme | emme kuuluneet | 一複 | olimme kuuluneet | emme olleet kuuluneet |
二複 | kuuluitte | ette kuuluneet | 二複 | olitte kuuluneet | ette olleet kuuluneet |
三複 | kuuluivat | eivät kuuluneet | 三複 | olivat kuuluneet | eivät olleet kuuluneet |
被动 | kuuluttiin | ei kuuluttu | 被动 | oli kuuluttu | ei ollut kuuluttu |
条件式 | |||||
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | kuuluisin | en kuuluisi | 一单 | olisin kuulunut | en olisi kuulunut |
二单 | kuuluisit | et kuuluisi | 二单 | olisit kuulunut | et olisi kuulunut |
三单 | kuuluisi | ei kuuluisi | 三单 | olisi kuulunut | ei olisi kuulunut |
一複 | kuuluisimme | emme kuuluisi | 一複 | olisimme kuuluneet | emme olisi kuuluneet |
二複 | kuuluisitte | ette kuuluisi | 二複 | olisitte kuuluneet | ette olisi kuuluneet |
三複 | kuuluisivat | eivät kuuluisi | 三複 | olisivat kuuluneet | eivät olisi kuuluneet |
被动 | kuuluttaisiin | ei kuuluttaisi | 被动 | olisi kuuluttu | ei olisi kuuluttu |
命令式 | |||||
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | – | – | 一单 | – | – |
二单 | kuulu | älä kuulu | 二单 | ole kuulunut | älä ole kuulunut |
三单 | kuulukoon | älköön kuuluko | 三单 | olkoon kuulunut | älköön olko kuulunut |
一複 | kuulukaamme | älkäämme kuuluko | 一複 | olkaamme kuuluneet | älkäämme olko kuuluneet |
二複 | kuulukaa | älkää kuuluko | 二複 | olkaa kuuluneet | älkää olko kuuluneet |
三複 | kuulukoot | älkööt kuuluko | 三複 | olkoot kuuluneet | älkööt olko kuuluneet |
被动 | kuuluttakoon | älköön kuuluttako | 被动 | olkoon kuuluttu | älköön olko kuuluttu |
能动 | |||||
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | kuulunen | en kuulune | 一单 | lienen kuulunut | en liene kuulunut |
二单 | kuulunet | et kuulune | 二单 | lienet kuulunut | et liene kuulunut |
三单 | kuulunee | ei kuulune | 三单 | lienee kuulunut | ei liene kuulunut |
一複 | kuulunemme | emme kuulune | 一複 | lienemme kuuluneet | emme liene kuuluneet |
二複 | kuulunette | ette kuulune | 二複 | lienette kuuluneet | ette liene kuuluneet |
三複 | kuulunevat | eivät kuulune | 三複 | lienevät kuuluneet | eivät liene kuuluneet |
被动 | kuuluttaneen | ei kuuluttane | 被动 | lienee kuuluttu | ei liene kuuluttu |
名词形 | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
不定式 | 分词 | ||||||||
主动 | 被动 | 主动 | 被动 | ||||||
一 | kuulua | 现在时 | kuuluva | kuuluttava | |||||
长一 | kuuluakseen2 | 过去时 | kuulunut | kuuluttu | |||||
二 | 内格 | kuuluessa1 | kuuluttaessa | 施动 | kuuluma1, 3 | ||||
具格 | kuuluen | – | 否定 | kuulumaton | |||||
三 | 内格 | kuulumassa | – | 注1.一般与属有后缀连用。 注2.须与属有后缀连用,此为三单与三複的词形。 注3.不及物动词无此词形。勿与 -ma 后缀派生的名词相混淆。 | |||||
出格 | kuulumasta | – | |||||||
入格 | kuulumaan | – | |||||||
所格 | kuulumalla | – | |||||||
缺格 | kuulumatta | – | |||||||
具格 | kuuluman | kuuluttaman | |||||||
四 | 主格 | kuuluminen | |||||||
部分格 | kuulumista | ||||||||
五 | kuulumaisillaan2 |
派生詞彙
[编辑]相關詞彙
[编辑]參考資料
[编辑]- ↑ Hakulinen, Lauri。Suomen kielen käännöslainoista. Published in Virittäjä volume 59 number 4 (1955)[1]
英格里亞語
[编辑]詞源
[编辑]繼承自原始芬蘭語 *kuuludak,等價於 kuulla (“聽見”) + -ua。同源詞包括芬蘭語 kuulua、愛沙尼亞語 kuuluda。
“屬於”在語義上可能與瑞典語 höra till (“屬於”, 字面意思是“朝著……聽”) 有關。其他芬蘭語族語言也有類似的現象。
發音
[编辑]動詞
[编辑]kuulua
- (不及物) 被聽見
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 43 頁:
- Yhest koist läätää, kuuluu toisees kois.
- 一个人在一所房子里说话,另一个人在另一所房子里听到。
- 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, 譯者 Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva,第 5 頁:
- Äkkistää etähääl kuului koiran haukkumiin, näyttiis metsävahti.
- 突然远处传来狗叫声,护林员出现了。
- (不及物) 似乎,好像
- (不及物+ 入格) 屬於
- 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 3 頁:
- Iƶorat laatiit kansan, kumpa keelen poolest kuuluu läns-fenniläisiin kansoin gruppaa ja sil viisii i iƶoroin keeli kuuluu läns-fenniläisee keelisisteemaa.
- 英格里亚人按照语言组成一个民族,由于他们属于芬兰人族群,因此英格里亚人的语言也属于芬兰语族。
變位
[编辑]kuulua (類別1/ampua,無層級變化) 的變位 | |||||
---|---|---|---|---|---|
Indikativa(直陳式) | |||||
Preesens(現在時) | Perfekta(完成時) | ||||
肯定 | 否定 | 肯定 | 否定 | ||
第一人稱單數 | kuulun | en kuulu | 第一人稱單數 | oon kuulunt, oon kuulunut | en oo kuulunt, en oo kuulunut |
第二人稱單數 | kuulut | et kuulu | 第二人稱單數 | oot kuulunt, oot kuulunut | et oo kuulunt, et oo kuulunut |
第三人稱單數 | kuuluu | ei kuulu | 第三人稱單數 | ono kuulunt, ono kuulunut | ei oo kuulunt, ei oo kuulunut |
第一人稱複數 | kuulumma | emmä kuulu | 第一人稱複數 | oomma kuuluneet | emmä oo kuuluneet |
第二人稱複數 | kuulutta | että kuulu | 第二人稱複數 | ootta kuuluneet | että oo kuuluneet |
第三人稱複數 | kuuluut1), kuuluvat2), kuulutaa | evät kuulu | 第三人稱複數 | ovat kuuluneet | evät oo kuuluneet |
無人稱 | kuulutaa | ei kuuluta | 無人稱 | ono kuuluttu | ei oo kuuluttu |
Imperfekta(未完成時) | Pluskvamperfekta(過去完成時) | ||||
肯定 | 否定 | 肯定 | 否定 | ||
第一人稱單數 | kuuluin | en kuulunt, en kuulunut | 第一人稱單數 | olin kuulunt, olin kuulunut | en olt kuulunt, en olt kuulunut |
第二人稱單數 | kuuluit | et kuulunt, et kuulunut | 第二人稱單數 | olit kuulunt, olit kuulunut | et olt kuulunt, et olt kuulunut |
第三人稱單數 | kuului | ei kuulunt, ei kuulunut | 第三人稱單數 | oli kuulunt, oli kuulunut | ei olt kuulunt, ei olt kuulunut |
第一人稱複數 | kuuluimma | emmä kuuluneet | 第一人稱複數 | olimma kuuluneet | emmä olleet kuuluneet |
第二人稱複數 | kuuluitta | että kuuluneet | 第二人稱複數 | olitta kuuluneet | että olleet kuuluneet |
第三人稱複數 | kuuluit1), kuuluivat2), kuuluttii | evät kuuluneet | 第三人稱複數 | olivat kuuluneet | evät olleet kuuluneet |
無人稱 | kuuluttii | ei kuuluttu | 無人稱 | oli kuuluttu | ei olt kuuluttu |
Konditsionala(條件式) | |||||
Preesens(現在時) | Perfekta(完成時) | ||||
肯定 | 否定 | 肯定 | 否定 | ||
第一人稱單數 | kuuluisin | en kuuluis | 第一人稱單數 | olisin kuulunt, olisin kuulunut | en olis kuulunt, en olis kuulunut |
第二人稱單數 | kuuluisit, kuuluist1) | et kuuluis | 第二人稱單數 | olisit kuulunt, olisit kuulunut | et olis kuulunt, et olis kuulunut |
第三人稱單數 | kuuluis | ei kuuluis | 第三人稱單數 | olis kuulunt, olis kuulunut | ei olis kuulunt, ei olis kuulunut |
第一人稱複數 | kuuluisimma | emmä kuuluis | 第一人稱複數 | olisimma kuuluneet | emmä olis kuuluneet |
第二人稱複數 | kuuluisitta | että kuuluis | 第二人稱複數 | olisitta kuuluneet | että olis kuuluneet |
第三人稱複數 | kuuluisiit1), kuuluisivat2), kuuluttais | evät kuuluis | 第三人稱複數 | olisivat kuuluneet | evät olis kuuluneet |
無人稱 | kuuluttais | ei kuuluttais | 無人稱 | olis kuuluttu | ei olis kuuluttu |
Imperativa(命令式) | |||||
Preesens(現在時) | Perfekta(完成時) | ||||
肯定 | 否定 | 肯定 | 否定 | ||
第一人稱單數 | — | — | 第一人稱單數 | — | — |
第二人稱單數 | kuulu | elä kuulu | 第二人稱單數 | oo kuulunt, oo kuulunut | elä oo kuulunt, elä oo kuulunut |
第三人稱單數 | kuulukoo | elköö kuuluko | 第三人稱單數 | olkoo kuulunt, olkoo kuulunut | elköö olko kuulunt, elköö olko kuulunut |
第一人稱複數 | — | — | 第一人稱複數 | — | — |
第二人稱複數 | kuulukaa | elkää kuuluko | 第二人稱複數 | olkaa kuuluneet | elkää olko kuuluneet |
第三人稱複數 | kuulukoot | elkööt kuuluko | 第三人稱複數 | olkoot kuuluneet | elkööt olko kuuluneet |
無人稱 | kuuluttakkoo | elköö kuuluttako | 無人稱 | olkoo kuuluttu | elköö olko kuuluttu |
Potentsiala(可能式) | |||||
Preesens(現在時) | |||||
肯定 | 否定 | ||||
第一人稱單數 | kuulunen | en kuulune | |||
第二人稱單數 | kuulunet | et kuulune | |||
第三人稱單數 | kuulunoo | ei kuulune | |||
第一人稱複數 | kuulunemma | emmä kuulune | |||
第二人稱複數 | kuulunetta | että kuulune | |||
第三人稱複數 | kuulunoot | evät kuulune | |||
無人稱 | kuuluttannoo | ei kuuluttane | |||
名詞形式 | |||||
Infinitivat(不定式) | Partisipat(分詞) | ||||
主動態 | 被動態 | ||||
第1 | kuulua | 現在時 | kuuluva | kuuluttava | |
第2 | 內格 | kuulujees | 過去式 | kuulunt, kuulunut | kuuluttu |
手段格 | kuuluen | 1) 主要用於索伊科拉方言。 2) 主要用於阿拉-勞卡方言。 *) 對於命令式,第二人稱複數 (kuulukaa) 也可用於第三人稱。 **) 疑問形式通過將後綴 -k (-ka?/-kä?) 加於直陳式的後面,或將 -kse 加於可能式的後面來組成。 | |||
第3 | 入格 | kuulumaa | |||
內格 | kuulumaas | ||||
出格 | kuulumast | ||||
缺格 | kuulumata | ||||
第4 | 主格 | kuulumiin | |||
部分格 | kuulumista, kuulumist |
參考資料
[编辑]- Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 226 頁
沃特語
[编辑]詞源
[编辑]發音
[编辑]動詞
[编辑]kuulua
屈折
[编辑]參考資料
[编辑]- "kuulua" in Vadja keele sõnaraamat
分类:
- 源自原始芬蘭語的芬蘭語繼承詞
- 派生自原始芬蘭語的芬蘭語詞
- 含有後綴-ua的芬蘭語詞
- 源自瑞典語的芬蘭語意譯詞
- 派生自瑞典語的芬蘭語詞
- 源自中古高地德語的芬蘭語意譯詞
- 派生自中古高地德語的芬蘭語詞
- 芬蘭語3音節詞
- 有國際音標的芬蘭語詞
- Rhymes:芬蘭語/uːluɑ
- Rhymes:芬蘭語/uːluɑ/3音節
- 芬蘭語詞元
- 芬蘭語動詞
- 芬蘭語不及物動詞
- 有使用例的芬蘭語詞
- 芬蘭語無人稱動詞
- 源自原始芬蘭語的英格里亞語繼承詞
- 派生自原始芬蘭語的英格里亞語詞
- 含有後綴-ua的英格里亞語詞
- 有國際音標的英格里亞語詞
- 英格里亞語詞元
- 英格里亞語動詞
- 英格里亞語不及物動詞
- 有引文的英格里亞語詞
- 源自原始芬蘭語的沃特語繼承詞
- 派生自原始芬蘭語的沃特語詞
- 有國際音標的沃特語詞
- Rhymes:沃特語/uːluɑ̯
- Rhymes:沃特語/uːluɑ̯/2音節
- 沃特語詞元
- 沃特語動詞
- 沃特語不及物動詞