tarhaakarhu
Ingrian
editEtymology
editFrom tarhaa- (“yard”) + karhu (“bear”).
Pronunciation
edit- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈtɑrɑːˌkɑru/, [ˈtɑrːɑˌkɑru]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈtɑrhɑːˌkɑrhu/, [ˈtɑrhɑːˌɡ̊ɑrhu]
- Rhymes: -ɑru, -ɑrhu
- Hyphenation: tar‧haa‧kar‧hu
Noun
edittarhaakarhu
Declension
edit| Declension of tarhaakarhu (type 4/koivu, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | tarhaakarhu | tarhaakarhut |
| genitive | tarhaakarhun | tarhaakarhuin, tarhaakarhuloin |
| partitive | tarhaakarhua | tarhaakarhuja, tarhaakarhuloja |
| illative | tarhaakarhuu | tarhaakarhui, tarhaakarhuloihe |
| inessive | tarhaakarhuus | tarhaakarhuis, tarhaakarhulois |
| elative | tarhaakarhust | tarhaakarhuist, tarhaakarhuloist |
| allative | tarhaakarhulle | tarhaakarhuille, tarhaakarhuloille |
| adessive | tarhaakarhuul | tarhaakarhuil, tarhaakarhuloil |
| ablative | tarhaakarhult | tarhaakarhuilt, tarhaakarhuloilt |
| translative | tarhaakarhuks | tarhaakarhuiks, tarhaakarhuloiks |
| essive | tarhaakarhunna, tarhaakarhuun | tarhaakarhuinna, tarhaakarhuloinna, tarhaakarhuin, tarhaakarhuloin |
| exessive1) | tarhaakarhunt | tarhaakarhuint, tarhaakarhuloint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
See also
edit- metsäkarhu (“wild bear”)
References
edit- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 575