HACER MATEMÁTICAS JUNTOS 3

Cecilia Parra Irma Saiz

Visit to download the full and correct content document:
https://ebookstep.com/product/hacer-matematicas-juntos-3-cecilia-parra-irma-saiz/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Hacer matemáticas juntos 1 Cecilia Parra E Irma Saiz

https://ebookstep.com/product/hacer-matematicas-juntos-1-cecilia-
parra-e-irma-saiz/

Hacer matemáticas juntos 2 Cecilia Parra E Irma Saiz

https://ebookstep.com/product/hacer-matematicas-juntos-2-cecilia-
parra-e-irma-saiz/

Kotak Salju Irma De Vanty

https://ebookstep.com/product/kotak-salju-irma-de-vanty/

Solo juntos 1st Edition Victoria Vílchez

https://ebookstep.com/product/solo-juntos-1st-edition-victoria-
vilchez/
Juntos a medianoche 1st Edition Jennifer Castle

https://ebookstep.com/product/juntos-a-medianoche-1st-edition-
jennifer-castle/

Y si nos lo montamos juntos Sandra Bree

https://ebookstep.com/product/y-si-nos-lo-montamos-juntos-sandra-
bree/

Estudios Sociales Tercero Grado 1st Edition Cecilia

Carolina Velastegui Galarza

https://ebookstep.com/product/estudios-sociales-tercero-
grado-1st-edition-cecilia-carolina-velastegui-galarza/

Ritual de amor antología coral de poesía joven 1st

Edition Cecilia Pavón

https://ebookstep.com/product/ritual-de-amor-antologia-coral-de-
poesia-joven-1st-edition-cecilia-pavon/

Como hacer velas aromaticas y jabones artesanales

naturales Karen Stewart

https://ebookstep.com/product/como-hacer-velas-aromaticas-y-
jabones-artesanales-naturales-karen-stewart/
 Hacer
Hacer Matemática Juntos
Cecilia Parra e Irma Saiz acercan una renovada propuesta de
enseñanza que incluye situaciones de la vida diaria y espacios

Matemática
lúdicos para hacer del aula de Matemática un espacio en donde la
espontaneidad, la creatividad y el manejo de distintas estrategias
sean las herramientas principales de los chicos.
Hacer Matemática Juntos 3 es un libro para que ellos
desarrollen su autonomía y construyan sus conocimientos

3
jugando y razonando. Cecilia Parra - Irma Saiz

Hacer Matemática Juntos 3

Cód. 10336
ISBN 978-950-01-2667-0
pack

9 789500 126670

www.editorialestrada.com.ar argentina.infoestrada@macmillaneducation.com /EditorialEstrada

Ingresá a www.estrada-digital.com.ar y registrate para
acceder al libro digital (solo podrá hacerlo un mayor de
18 años).
Buscá la tapa de tu libro y activalo con el siguiente código
de forma gratuita.

Descargá la app y accedé al libro digital en donde

vas a encontrar actividades, videos, fotos y muchos
recursos interactivos.
El contenido estará disponible durante el año escolar.
 Hacer
Matemática

3
Cecilia Parra - Irma Saiz

E17-10336-preliminares-HacerMate-3.indd 1 21/6/18 11:29

 Hacer
Matemática
3
Corrección: Pilar Flaster.
es un proyecto ideado y realizado por el Departamento Editorial
de Editorial Estrada S. A.

Diagramación: Ana G. Sánchez.

Fotografías: Archivo de imágenes Grupo Macmillan, 123RF y Wikimedia Commons.
p.64: Ezarate CC BY-SA 4.0
Ilustraciones: Amadeo Balderrama.

Saiz, Irma
Hacer Matemática Juntos 3 / Irma Saiz ; Cecilia Parra. - 2a ed. - Boulogne : Estrada,
2021.
184 p. ; 28 x 22 cm.

ISBN 978-950-01-2665-6

1. Educación Inicial. 2. Matemática. I. Parra, Cecilia. II. Título.

CDD 372.21

© Editorial Estrada S. A., 2018.

Editorial Estrada S. A. forma parte del Grupo Macmillan.
Av. Blanco Encalada 104, Boulogne, provincia de Buenos Aires, Argentina.
Internet: www.editorialestrada.com.ar
Obra registrada en la Dirección Nacional del Derecho de Autor.
Hecho el depósito que marca la Ley 11.723.
Impreso en Argentina.
Printed in Argentina.
ISBN 978-950-01-2665-6
ISBN PACK 978-950-01-2667-0

No se permite la reproducción parcial o total, el almacenamiento, el alquiler, la transmisión o la

transformación de este libro, en cualquier forma o cualquier medio, sea electrónico o mecánico,
mediante fotocopias, digitalización y otros métodos, sin el permiso previo y escrito del editor. Su
infracción está penada por las leyes 11.723 y 25.446.

Segunda edición.
Esta obra se terminó de imprimir en marzo de 2021, en los talleres de Latingráfica,
Rocamora 4161, Ciudad Autónoma de Buenos Aires, Argentina.
 Hacer
Matemática 3
Autoras
Cecilia Parra – Irma Saiz

Colaboradora
Gabriela Ana Heredia

Editora del área de Matemática

Evelyn Orfano

Coordinadora de diseño
Natalia Otranto

Gerenta editorial
Judith Rasnosky

E17-10336-preliminares-HacerMate-3.indd 3 21/6/18 11:29

 ÍNDICE

Período 1
Ficha 1 Contar aves • Conteo de grandes colecciones ....................................................................................................................... 8
Ficha 2 El festejo de los cumpleaños del verano • Actualización de conocimientos .................. 10
Ficha 3 Los quince de Sofía • Problemas y cálculos de suma y resta ........................................................................... 14
Ficha 4 Sobres y dinero • Composición de cantidades en el contexto del dinero ..................................................... 18
Ficha 5 Postres en las escuelas • Sistema de numeración. Valor posicional ........................................................ 20
Ficha 6 El repartidor • Suma y multiplicación .................................................................................................................................. 22
Ficha 7 Resolver multiplicaciones • Cálculo de productos ......................................................................................... 26
Ficha 8 Presentación de trabajos • Multiplicación: organización rectangular ................................................ 28
Ficha 9 Peces y peceras • Problemas de partición ...................................................................................................................... 31
Ficha 10 Dibujos en cuadrículas • Reproducción de figuras ........................................................................................... 33
Ficha 11 Armar figuras • Construcción de figuras ............................................................................................................................ 35
Ficha 12 Medir longitudes • Longitud ............................................................................................................................................... 37

Período 2
Ficha 13 Armar y comparar números • Numeración oral y escrita ........................................................................ 42
Ficha 14 Los libros de la biblioteca • Problemas y cálculos de suma y resta ...................................................... 44
Ficha 15 La quinta del señor Yakura • Problemas y cuadrículas ............................................................................... 48
Ficha 16 La tabla de Pitágoras • Cálculo de productos ......................................................................................................... 50
Ficha 17 Dobles, mitades y mucho más • Relaciones entre números ............................................................... 54
Ficha 18 Anotaciones del cajero • Expresiones multiplicativas en el contexto del dinero ............................. 57
Ficha 19 ¿Cuántos… tiene? • Descomposición de factores ................................................................................................... 60
Ficha 20 Compra de instrumentos • Estimación y control de resultados .............................................................. 62
Ficha 21 En la playa • Problemas de distribución y división .......................................................................................................... 64
Ficha 22 ¿Cuál será? • Figuras ........................................................................................................................................................................ 67
Ficha 23 ¿A qué hora? • Tiempo ................................................................................................................................................................. 71

E17-10336-preliminares-HacerMate-3.indd 4 21/6/18 11:29

 Período 3
Ficha 24 Tres en línea • Repertorio multiplicativo ............................................................................................................................ 76
Ficha 25 Problemas y cálculos • Problemas y cálculos ......................................................................................................... 79
Ficha 26 Estimaciones y resultados • Estimación y control de cálculos ................................................................ 80
Ficha 27 ¿Cuáles siguen? • Series y escalas ...................................................................................................................................... 82
Ficha 28 Fábrica de pastas Buenamasa • Multiplicación. Tabla proporcional ............................................... 84
Ficha 29 Filas y butacas • Descomposición de factores ............................................................................................................... 88
Ficha 30 La cuenta de multiplicar • Algoritmo de la multiplicación ......................................................................... 92
Ficha 31 En el mercado central • Problemas con colecciones agrupadas ................................................................. 94
Ficha 32 Reparto de cartas • Condiciones de la división ......................................................................................................... 96
Ficha 33 Tangram • Composición de figuras ........................................................................................................................................ 101
Ficha 34 Los envases • Capacidad .......................................................................................................................................................... 105

Período 4
Ficha 35 ¿Cuál cambia? • Transformaciones y valor posicional ........................................................................................... 110
Ficha 36 Problemas campamenteros • Relación entre multiplicación y división ...................................... 114
Ficha 37 Juego de a 3 • Encuadramiento de productos y cocientes .................................................................................... 118
Ficha 38 A veces sobra • División. Cociente y resto ..................................................................................................................... 122
Ficha 39 Averiguar qué número es • Cifras y relaciones de orden ........................................................................ 125
Ficha 40 Envasar de a 10 • Sistema de numeración y división ........................................................................................... 126
Ficha 41 Dividir números grandes • Algoritmo de la división ................................................................................. 128
Ficha 42 Vencer a la calculadora • Recursos de cálculo y control ............................................................................. 132
Ficha 43 Viajes en ómnibus • Informaciones y contextos .................................................................................................. 134
Ficha 44 Cajas y moldes • Cuerpos geométricos ......................................................................................................................... 137
Ficha 45 Las balanzas • Peso .................................................................................................................................................................... 141

E17-10336-preliminares-HacerMate-3.indd 5 21/6/18 11:29

 CÓMO ES EL LIBRO
Naterial recortable
para usar
Título en la actividad
Número Contenido de la ficha
de la ficha

Propuestas para iniciar cada

período con una imagen y
una situación para resolver Juegos Objetivo
a partir de esta.

Recuadros
con
información

Pistas
o consejos

PRESENTACIÓN DE ÍCONOS
actividad para
resolver solos

actividad para
resolver en parejas

Al final del libro, hay actividad para

material recortable y resolver en equipos
troquelado para utilizar
en algunas actividades. actividad para
resolver con ayuda
de la calculadora
6

E17-10336-preliminares-HacerMate-3.indd 6 21/6/18 11:29

 PERÍODO

1
¿Cuántos pájaros te parece que hay en
esta foto? ¿Qué se puede hacer para
mejorar la estimación?

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 7 2/2/18 11:52

 FICHA Números y operaciones: conteo de grandes colecciones.

1 Contar aves

Hay mucha gente a la que le gusta hacer salidas para observar aves.
En algunos casos, también, las cuentan y mandan la información a
organizaciones encargadas de su estudio y preservación. Aunque
realicen una estimación y no un conteo exacto de la cantidad de aves,
saber si son unas cuantas, muchas o multitudes es muy útil para quienes
las estudian.

Cuando hay gran cantidad de aves para contar, como en la foto de la página
anterior, es muy útil contar de a 10. Primero, se cuentan 10 pájaros (se rodea el
grupo) y, después, se trata de estimar cuántos grupos de 10 hay en la bandada que
se está contando. Prueben con la imagen de la página anterior.

Comparen sus estimaciones respecto de cuántos grupos de 10 hay en la

bandada.

Ahora marquen todos los grupos de 10 que les sea posible en la bandada de
la foto y cuenten efectivamente la cantidad de pájaros.
Hay pájaros.

8 Realizar y mejorar estimaciones. Utilizar el agrupamiento para facilitar el conteo efectivo de grandes colecciones.

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 8 2/2/18 11:52

 ¿Cuántos pájaros se ven en cada caso?

Gaviotas:

Estorninos:

Palomas:

¿Cuál te resultó más fácil de contar? ¿Por qué te parece que te resultó
más fácil?

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 9 2/2/18 11:52

 FICHA Números y operaciones: actualización de conocimientos.

2 El festejo de los cumpleaños del verano

Muchos chicos cumplen años en verano, entonces, decidieron festejar todos
juntos en la escuela. La maestra y el profesor de Educación Física los ayudan a
organizarse. Son 25 chicos y armaron 5 equipos para participar en los juegos.

Traje 2 docenas de
sándwiches de jamón
y queso. Como son
muy grandes, los partí
por la mitad.

Con Marilú hicimos

alfajorcitos de dulce
de leche, no sé cuántos
nos salieron, pero usamos
un paquete entero
de 60 tapitas.

¿Cuántos alfajorcitos se pueden armar con 60 tapitas si se usan 2 tapitas para

cada uno?
¿Alcanzan los caramelos para que cada uno de los chicos reciba 2 caramelos?
¿Y para que cada uno reciba 3 caramelos?
En todos los equipos, hay la misma cantidad de chicos. ¿Cuántos chicos hay en
cada equipo?

Armen otras preguntas que se puedan contestar con la información

disponible. Intercambien las preguntas con los otros equipos.

10 Resolver problemas con información presentada de diversos modos y formular nuevas preguntas.

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 10 2/2/18 11:53

 Contar de a…
El juego consiste en contar de a 2, de a 3, o de 5 en 5, lo más lejos posible.
Para jugar, necesitan 1 bola de papel o 1 pelota pequeña por grupo.

CÓMO JUGAR
• Se juega de a 4 o 5 sentados en la pelota se cae, se anota el último
ronda. número que dijeron.
• Un jugador empieza a pasar la pelota • Juegan tres vueltas. Gana el equipo
al compañero de la derecha, y todos que, sumando los tres números,
inician el conteo en voz alta de obtiene el número mayor. Pueden
2 en 2. Siguen pasándose la pelota y cambiar de a cuánto cuentan
contando, hasta que se cae. Cuando acordando con los otros equipos.

Escribí los números de 2 en 2.

188 - - - - - - - 202

Escribí los números de 5 en 5.

950 - - - - - - -

- - 995

Observá la tabla. ¿Cuál equipo ganó?

Azul Rojo Verde

1.ª vuelta 24 32 40

En la tercera vuelta, ¿habrán contado 2.ª vuelta 44 18 42

de 2 en 2? ¿Cómo lo saben? ¿Puede ser
que hayan contado de 5 en 5? 3.ª vuelta 35 40 55

Dominar el recitado de números de 2 en 2, de 3 en 3, de 5 en 5. Explorar el comportamiento de series y continuarlas. 11

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 11 2/2/18 11:53

 FICHA
2
De menor a mayor
Ordená estos números de menor a mayor.

3 300 31 103 301 1.000 30 130

Escribí <, > o = según corresponda.

500 + 40 + 7 547

900 + 30 + 8 938

400 + 50 405

700 + 60 + 5 756

Escribí 2 números menores y 2 mayores que 349, terminados en 0.

349

En esta serie de números, faltan algunas cifras. Completala de modo que los
números queden ordenados de menor a mayor.

75 < 1 8 < 24 < 245

¿Todos pusieron los mismos números?

Debajo de cada cifra que falta, escribí todas las cifras posibles.

12 Buscar criterios para ordenar números. Determinar números a partir de sus relaciones con otros números y a partir de información dada sobre sus cifras.

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 12 2/2/18 11:53

 Resolvé los cálculos de los distintos cuadros. Sombreá con color los que
hayas podido resolver con rapidez y seguridad.

6+4= 7+ = 10
20 + 80 = 50 + = 100
40 + = 100 + 9 = 10

77 – 10 = 77 – 5 =
43 – 5 = 91 – 10 =
38 – 10 = 38 – 5 =
43 – 10 = 91 – 5 =

100 + 100 + 200 = 300 + = 500

400 + 200 + 100 = 700 + 300 =
800 + 200 = + 400 = 600

900 – 300 = 500 – 200 =

800 – = 500 600 – = 200
900 – = 800 700 – 500 =

13

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 13 2/2/18 11:53

 FICHA Números y operaciones: problemas y cálculos de suma y resta.

3 Los quince de Sofía

Sofía cumplió quince años e hicieron una gran fiesta.
a. Invitó a 35 amigos de la escuela y a 25 amigos del club, el resto eran familiares.
En total, invitó a 80 personas. ¿Se puede saber cuántos invitados eran
familiares? Si se puede, averigualo.

b. A la fiesta, asistieron 73 invitados. ¿Cuántos no pudieron asistir?

c. La fiesta empezó a las 8 de la noche y terminó a las 2 de la madrugada.

¿Es cierto que la fiesta duró 6 horas?

d. La decoración fue en violeta y rosa. En el salón, colgaron

100 globos de esos colores. Si 60 globos eran de color
violeta, ¿cuántos globos eran de color rosa?

e. Sofía tiene unas primas mellizas que tienen

8 años más que ella. ¿Cuántos años tienen
las mellizas?

f. Cuando Sofía nació, el abuelo José tenía

60 años. ¿Cuántos años tiene ahora el abuelo?

14 Resolver situaciones relativas a la resta con distintos significados.

E17-10336-per-01-HacerMate-3.indd 14 5/2/18 9:24

 Revisen las soluciones y los cálculos que hicieron en cada problema de la
página anterior. ¿Cuáles de esos problemas se pueden resolver con una resta?
En los que se pueda, escriban la resta que corresponde.

Con los números de un problema, se pueden escribir distintos cálculos.

Por ejemplo, para el problema d, se puede escribir:
100 + 60 = 100 – 60 = 60 + = 100

Sin embargo, no todos corresponden al problema.

¿Cuál no corresponde? ¿Por qué no? El cálculo
60 + = 100
se puede llamar
suma incompleta.

¿Están de acuerdo en cuál es el cálculo que no corresponde y por qué?

Expliquen, también, por qué los otros cálculos sí corresponden al problema.
¿Para cuáles otros problemas podrían escribir una suma incompleta?

Sumas incompletas
Completá el número que falta en cada suma.

30 + = 100 65 + = 100

90 + = 110 + 1.200 = 2.200

Comparen cómo hicieron para completar las sumas. ¿Utilizaron distintas

maneras?

¿Encontraste otras maneras de resolver distintas de la que usaste vos?

Anotalas.

Analizar escrituras correspondientes o no a las situaciones planteadas. 15

E17-10336-per-01-HacerMate-3.indd 15 5/2/18 9:40

 FICHA
3
Una manera de resolver sumas incompletas
En el cálculo 65 + = 100, hay que averiguar qué número hay que sumarle
a 65 para tener 100.
Se puede hacer así:

65 + 5 = 70 70 + 30 = 100

65 + 35 = 100

Lo que hay que sumarle a 65 para obtener 100 es 35 .

Usen esta manera de resolver para completar las sumas.

165 + = 200 + 40 = 300
650 + = 770 580 + = 640
340 + = 400 210 + = 400
+ 85 = 290 + 150 = 900

Restar mentalmente
Resolvé estas restas.

60 – 30 = 90 – 50 =

700 – 500 = 80 – 20 =

100 – 40 = 400 – 200 =

1.000 – 800 = 870 – 70 =

950 – 300 = 250 – 100 =

Comenten cómo hicieron para resolverlas.

16 Desarrollar procedimientos de cálculo de complemento y resta.

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 16 2/2/18 11:53

 Para resolver las restas, muchas veces, se puede usar sumas que ya se
conocen. Por ejemplo, para resolver 100 – 30 se puede pensar en el número
que, cuando se le suma 30, da 100. Es decir: 30 + 70 = 100. Entonces, el
resultado de 100 – 30 es 70.

Resolvé estas restas. Si alguna te cuesta mucho, pensá una suma que te
ayude y escribila al lado.

Restas Sumas que ayudan

100 – 60 =

120 – 60 =

120 – 80 =

800 – 400 =

1.000 – 700 =

Escribí en la columna del medio lo que teclearías en tu calculadora

para que, a partir del número de la izquierda, aparezca el número de
la derecha en el visor. Después hacé la operación en la calculadora.

754 794

6.350 6.300

2.500 500

4.400 5.500

3.600 4.000

1.245 945

17

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 17 2/2/18 11:53

 FICHA Números y operaciones: composición de cantidades en el contexto del dinero.

4 Sobres y dinero
La abuela de Javi tiene la costumbre de preparar sobres con el dinero justo
para pagar las cuentas. Escribí la cantidad de dinero que corresponde para
cada sobre.

Dibujá los billetes y monedas de $100, $10 y $1 que se pueden usar para
armar las cantidades de dinero indicadas en cada sobre.

Gas Luz
$607 $764

Para un sobre que dice $220, estos chicos prepararon el dinero de distinto modo.

Usé 22
billetes.
Usé 4
billetes.

¿Puede ser que estén bien los dos modos? Comenten sus respuestas.

18 Operar en el contexto del dinero con cantidades expresadas en términos de unos, dieces, cienes y miles. Distinguir cantidad y valor de los billetes.

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 18 2/2/18 11:53

 ¿Cuántos billetes de $100 hacen falta para tener $1.000?
¿Y para tener $2.000?

¡A pagar!
Las tarjetas y los billetes los
encontrarán en las páginas 145,
147 y 171 a 183 de Recortables.
NECESITAN
• Las tarjetas con números de dos y tres cifras, los billetes de $100, $10 y las
monedas de $1.

CÓMO JUGAR
• Se juega en equipos de 2 a 4 jugadores. Se arma un mazo con las tarjetas de todos
los jugadores y se coloca en el centro los billetes y monedas de todos.
• Cada jugador toma 3 tarjetas con números y las pone boca abajo frente a sí.
Cuando están listos, uno dice “Ya” para empezar. Los jugadores dan vuelta sus
tres tarjetas y arman la cantidad de dinero indicada.
• El primero que termina dice “Parar”, y todos controlan si las cantidades armadas
son correctas. El jugador gana 3 puntos. Luego, se mira quién armó la cantidad de
dinero mayor (de una tarjeta), y ese jugador gana 1 punto.
• Se anotan los puntajes. Vuelven las tarjetas y el dinero al centro, y juegan otra vez.
• Gana el jugador que haya acumulado más puntos luego de tres vueltas o del número
de vueltas acordado.

Completá la tabla con la cantidad de billetes y monedas que hacen falta para
armar las cantidades de dinero en cada caso.

Billetes de $100 Billetes de $10 Monedas de $1

$257
Usá la menor
$91 cantidad posible
de billetes y
$825 monedas.
$1.100

19

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 19 2/2/18 11:53

 FICHA Números y operaciones: sistema de numeración. Valor posicional.

5 Postres en las escuelas

El encargado de la comida de los comedores escolares está preparando la
entrega de los postres de gelatina.
Para transportarlos, los coloca en cajas de 100 o
de 10. Una de las escuelas pidió 283 postres.
El encargado dijo rápidamente: “Hay que
preparar 2 cajas de 100, 8 cajas de 10 y
3 postres más”. ¿Es correcto lo que dijo?
¿Cómo pudo saberlo tan rápido?

La escuela N.º 215 pidió 527 postres. ¿Cómo hay que preparar el pedido?

¿Cómo prepararías un pedido de 403 postres?

En esta tabla, están organizados algunos pedidos de postres. Revisala, marcá

los errores y corregilos.

Cantidad Postres
Escuela Cajas de 100 Cajas de 10
de alumnos sueltos
N.º 253 318 3 1 8

N.º 129 97 9 7

N.º 73 486 4 8 6

N.º 457 173 4 5 7

N.º 892 300 3

20 Relacionar la información que proveen las cifras de un número con su composición en unos, dieces y cienes.

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 20 2/2/18 11:53

 Anotá el número de postres que recibió en total cada escuela.
La escuela N.º 167 recibió 5 cajas de 100 postres y 6 postres sueltos.
Recibió postres.

La escuela N.º 85 recibió 2 cajas de 100 postres, 7 cajas de 10 y

8 postres más.
Recibió postres.

La escuela N.º 19 recibió 10 cajas de 100 postres y 4 cajas de 10.

Recibió postres.

¿Pueden decir rápidamente cuántas cajas de 100, cuántas de 10 y cuántos

postres sueltos hay que preparar si llega un pedido de 658 postres?
Expliquen cómo lo hicieron.

Si por un pedido hay que pagar $825, ¿pueden decir rápidamente cuántos
billetes de $100, de $10 y cuántas monedas de $1 hay que preparar?

Más problemas con postres

La escuela N.º 762 recibió 5 cajas de 100 postres, 2 cajas de 10 y 7 postres
sueltos. En el primer turno, comieron 110 alumnos. ¿Cuántos postres
quedaron para los demás?

En la camioneta, el encargado tiene 12 cajas de 100 postres y 9 de 10. Tiene

que entregar un pedido de 420 postres y otro de 600. ¿Le alcanza con los
postres que tiene?

21

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 21 2/2/18 11:53

 FICHA Números y operaciones: suma y multiplicación.

6 El repartidor
Los lunes pasa el repartidor por los quioscos. Trae gaseosas, juguitos y golosinas.

En el negocio de Don Matías, el repartidor dejó 5 bandejas de juguitos de

naranja. ¿Cuántos juguitos dejó el repartidor?

En el negocio de Marta, dejó una caja de 8 chocolates, 20 turrones y

36 chupetines. ¿Cuántas golosinas dejó?

Don Juan le pidió que deje 75 latas de gaseosas. El repartidor bajó 24 latas de
naranja, 36 de pomelo y 18 de cola. ¿Dejó lo que le pidió Don Juan?

Doña Maru organiza las gaseosas en su negocio. Recibió 7 paquetes de 6 latas

de gaseosas cada uno. ¿Cuántas latas recibió?

Indiquen en cuáles de los problemas se puede utilizar una multiplicación

para resolverlos y en cuáles, no. En los que se puede, escriban las
multiplicaciones y sus resultados.

22 Identificar situaciones multiplicativas y relacionarlas con los cálculos que permiten resolverlas.

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 22 2/2/18 11:53

 Compras en el quiosco
Uní con flechas cada problema con el o los cálculos que sirven para resolverlo.

Luciano compró 8 paquetes de caramelos de

naranja. Si en cada paquete vienen 5 caramelos, 8+5=
¿cuántos caramelos compró?

Trini compró 8 caramelos de dulce de leche y 8+8+8=

5 caramelos de chocolate. ¿Cuántos caramelos le
dio el quiosquero?
5+5+5+5+5+5+5+5=

De los 8 chupetines que compró Daniela, regaló 5.

¿Cuántos chupetines le quedan? 5x8=

El quiosquero armó 5 pilas de 8 alfajores cada una.

¿Cuántos alfajores son los que están acomodados 8—5=
en pilas?

¿Eligieron los mismos cálculos? Vuelvan a leer los problemas para los que
eligieron multiplicaciones. ¿En qué se parecen esos problemas?

¿Cuáles de estos cálculos pueden expresarse como multiplicaciones? En los

que se pueda, escribí la multiplicación correspondiente y el resultado.
7+3=
7+7+7=
10 + 10 + 10 + 10 =
9+9=
4+5+6=
100 + 10 + 1 =

23

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 23 2/2/18 11:53

 FICHA
6
El repartidor decidió preparar una tabla para saber cuántos juguitos deja en
cada quiosco según la cantidad de bandejas. Completala.

Cantidad de bandejas 1 2 3 4 5

Cantidad de jugos

¿Se puede saber rápidamente cuántos jugos hay en 6 bandejas?

¿Y en 10?

Para saber cuántos jugos hay en 6 bandejas, se puede agregar 8 (los

jugos de una bandeja) a los 40 jugos que hay en 5 bandejas. También,
como se sabe que, en 3 bandejas, hay 24 jugos y que 6 es el doble de 3,
entonces, en 6 bandejas hay 48 jugos.

El repartidor, también, armó una tabla para saber cuántas latas de gaseosas
hay en las distintas cantidades de paquetes. Completala.

Cantidad de paquetes 1 2 3 6

Cantidad de latas 24 30

Él se dio cuenta de que, si se acuerda de que 6 x 6 = 36, puede calcular

rápidamente el resultado de 7 x 6. Explicá cómo lo puede hacer.

Si ya sabés que 5 x 8 = 40, ¿cómo cálculas 6 x 8?

24 Trabajar con relaciones multiplicativas constantes. Determinar valores a partir de otros conocidos utilizando las propiedades de la proporcionalidad.

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 24 2/2/18 11:53

 ¿Cuál gana?
Rodeá en cada par el número mayor. Poné = si hay empate.

Doble de 6 Triple de 3 Triple de 4 Doble de 6

Triple de 5 Doble de 10 Doble de 8 Triple de 8

Triple de 7 Doble de 9 Triple de 12 Doble de 15

Para calcular el doble de un número, se suma dos veces el mismo

número o se multiplica por 2. Para calcular el triple de un número, se
suma tres veces el mismo número o se multiplica por 3.

Calculá.

10 x 3 = 8x2=

9x3= 50 x 2 =

11 x 3 = 30 x 2 =

100 x 3 = 25 x 2 =

7x3= 13 x 2 =

25

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 25 2/2/18 11:53

 FICHA Números y operaciones: cálculo de productos.

7 Resolver multiplicaciones
Seguramente, ya saben de memoria el resultado de algunas multiplicaciones,
por ejemplo, de 3 x 2. Otras, en cambio, necesitan pensarlas y buscar alguna manera
de resolverlas.

Escribí en la tabla cuatro multiplicaciones que ya sabés de memoria y cuatro

que aún no sepas.

Ya sé

Todavía no sé

Comparen con sus compañeros de equipo las multiplicaciones que

escribieron en las tablas. Elijan las que ya saben todos y escríbanlas.

Para calcular el resultado de multiplicaciones que aún no saben de memoria, se

puede sumar varias veces uno de los números o el otro. Por ejemplo, para calcular
9 x 5 se puede hacer:

9 x 5 = 9 + 9 + 9 + 9 + 9 = 45 o 9 x 5 = 5 + 5 + 5 + 5 + 5 + 5 + 5 + 5 + 5 = 45

¿Cuál de las dos sumas podés resolver más fácilmente? Subrayala.

Completá la suma o la multiplicación y escribí el resultado.

8x9=8+8+8+8+8+ =
x 10 = 10 + 10 + 10 + 10 + 10 + 10 =

Una manera de nombrar la multiplicación entre dos números es diciendo

que es el producto de dos números. Por ejemplo, el producto de 6 x 4 es 24.

26 Ampliar el repertorio multiplicativo. Reconocer los resultados disponibles y usarlos para resolver cálculos.

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 26 2/2/18 11:53

 Multiplicar por 2 es fácil porque es sumar dos veces el mismo número.
7x2=7+7
Multiplicar por 4 es fácil porque es igual que multiplicar dos veces por 2.
6x4=6x2x2

Ya saben usar la suma para encontrar el resultado de una multiplicación. Ahora,

traten de usar productos que ya conocen para encontrar otros productos.

6x2= 6x4= 6x8=

4x3= 4x6= 4x7=

5x5= 5x6= 5x7=

Comenten cómo pueden usar un resultado para encontrar otro.

Si ya saben que 8 x 6 = 48, ¿cómo pueden usar ese resultado para encontrar el
de 9 x 6?

¿Cuánto hay que sumarle a 48? ¿8, 6 o 9?

Si ya saben que 7 x 5 = 35, ¿cómo podrían encontrar el resultado de 7 x 6?

Encontrá el resultado de estos cálculos.

5x8= 10 x 8 =

9x4= 9x8=

27

E17-10336-libro del alumno-HM3.indb 27 2/2/18 11:53

Another random document with
no related content on Scribd:
villalankoineen. Mrs. Edgecomben tavallinen lepotuoli, joka talvisin
nostettiin takkavalkean ääreen ja kesäisin avoimen, penkereelle
vievän oven luo, sijaitsi kiinalaisen varjostimen muodostamassa
komerossa; sen vieressä olevalla pöydällä oli paitsi viuhkaa ja
hajupulloa äsken luettu kirja tai päivän posti. Siinä nurkassa oli siellä
täällä joitakuita tuoleja vieraita varten. Kaikesta näkyi, että siinä
huoneessa elettiin, ajateltiin, työskenneltiin ja keskusteltiin. Kukkien
raikas tuoksu ja kiinalaisten lakeerattujen töitten, santelipuisten
rasiain ja nahkaselkäisten kirjankansien tuoksu tuntui ihanalta.
Ikkunaverhot päivisin ja lampunvarjostimet iltaisin aikaansaivat
huoneessa miellyttävän hämärän, joten jokainen saapuessaan tähän
huoneeseen tunsi suloista hyvinvointia. Tässä huoneessa Mrs.
Edgecombe istui mainittuna iltapäivänä — kello oli noin kuusi —
avaten kirjaa, kun vieraita saapui.

»Tohtori Scherenberg», ilmoitti palvelija vetäen syrjään raskaat

oviverhot.

Mrs. Edgecombe nyökäytti päätään. Sitten hänen katseensa

ilmaisi tyytyväisyyttä. Tohtori Scherenberg, hänen kotilääkärinsä tai
oikeammin hänen ystävänsä — sillä hän ei koskaan ollut sairas —
oli aina tervetullut vieras. Harvan ihmisen seura saattoi niin virkistää
häntä, vaikka hänen kodissaan seurusteli monta mielenkiintoista
henkilöä.

Tohtori Scherenberg eli »Scherr», kuten Mrs. Edgecombe häntä

nimitti, oli hänen suosikkinsa. »Scherr»-nimityksen, joka oli lyhennys
hänen nimestään, sai hän siitäkin syystä, että hänen voimakas
puhetapansa muistutti Johannes Scherrin kirjoitustyyliä, samoin kuin
myös hänen alituinen katkeruutensa ihmissuvun tyhmyydestä
muistutti tätä kulttuuri-historioitsijaa.
 Tohtori astui sisään, ja hänen takanaan saapui eräs toinen herra.

»Tuon omin lupini tänne erään 'suositetun', Mrs. Edgecombe»,

sanoi tohtori ja esitti vieraan, jonka nimeä talon emäntä ei
kuitenkaan kuullut.

Vieras kumarsi, ja ystävällisesti hymyillen ja sanoen »hyvin

hauskaa»
Mrs. Edgecombe pyysi häntä istuutumaan.

»Ehkei se teistä ole niinkään hauskaa», keskeytti tohtori

Scherenberg.
»Tuo lauseparsi on vain tylsynyt keihäs seuraelämän asevarastossa.
Tarkoitukseni ei ollutkaan tuottaa teille hauskuutta, vaan huvittaa
holhokkiani.»

»Oletteko äskettäin tullut Wiesbadeniin?» kysyi Mrs. Edgecombe

»holhokilta».

»Saavuin tänne eilen ja menin heti tohtori Scherenbergin luo

vieden hänelle erään yhteisen ystävämme kirjeen.»

»Entä mistä te tulette?»

»Viimeksi olin Frankfurtissa, mutta sitä ennen olen monta vuotta

oleskellut Filadelfiassa.»

Silloin Mrs. Edgecombe katsahti tutkivasti häneen. Pitkämatkaiset

matkailijat herättivät hänen erikoista mielenkiintoaan.

Vieras oli kolmenkymmenenkuudenvuotias, ja hänellä oli hyvin

säännölliset piirteet; hänen vartalonsa oli solakka ja pitkä. Hänellä oli
hyvinhoidettu kokoparta, ja hänen lyhyeksi leikattu tukkansa oli
paksu ja kihara. Niin hyvin hänen pukunsa kuin käytöksensä olivat
moitteettomat.

»Ja siellä teidän olisi pitänyt pysyä», härnäili tohtori.

»Tähtilippuinen maa on vielä niin nuori ja elämänhaluinen, meidän
Eurooppamme ollessa vanha sammaltunut raunio, jota
madonsyömät,
horjuvat pilarit kannattavat.»

»Mutta rakas Scherr, älkää puhuko siten vanhoista maista vanhan

naisen läsnäollessa», sanoi Mrs. Edgecombe nauraen, »niidenkin
täytyy saada olla olemassa.»

»Te, Mrs. Edgecombe, kuulutte nuorekkaimpiin ihmisiin, mitä

tunnen. Te ette koskaan vanhene, sillä te ette anna elämän
pyrkimysten mennä ohitsenne, vaan seuraatte itse mukana. Te olette
valmis tutustumaan kaikkeen uuteen, versovaan, koittavaan; te ette
kiinny tietämättömyyden pimennossa olevaan patsaaseen. Mutta
puhuessamme nuoruudesta, missä on miss Jane?»

»Veljentyttäreni on ulkona, mutta ellen erehdy, ajavat vaunut juuri

pihalle; se kai on Jane, joka palaa kotiin… Entä mitä te pidätte
Wiesbadenista?» kysyi hän jälleen vieraaltaan.

»Mitä tähän saakka olen nähnyt, on ihastuttavaa: kulttuurin loisto

ja luonnon kauneus yhteen sulaneina. Taidenautinnoista ei täällä
myöskään näy olevan puutetta. Minä olin eilen teatterissa: näyteltiin
Freytagin 'Sanomalehtimiehiä'; yhteisnäytteleminen oli hyvää; Bolzin
osa…»

Hänen puheensa keskeytyi, sillä Hanna astui sisään.

 Molemmat herrat nousivat.

»Vai niin, te olette täällä, tohtori Scherenberg!» huudahti Hanna

ojentaen kätensä hänelle. Sitten hän katsahti vieraaseen, joka
kumarsi jääden tuijottamaan Hannaan. Tämä näytti myöskin
hämmästyneeltä. Missä hän olikaan nähnyt nämä piirteet?

»Vanha ystävämme on tuonut tänne uuden ystävänsä, Jane»,

sanoi Mrs. Edgecombe. »Suokaa anteeksi, mutta en kuullut teidän
nimeänne; sitäpaitsi unohdan aina nimet, joita en ole nähnyt
kirjoitettuina.»

Vieras otti esiin lompakkonsa.

Mrs. Edgecombe otti vastaan käyntikortin, katsahti siihen

sivumennen ja pani sen sitten pöydälle. Oli jo hämärä, joten hän ei
voinut erottaa pienillä kirjaimilla painettua nimeä, sillä silloin hän olisi
huomannut, että siinä oli nimi Ewald Ballmann.

Molemmat puolisot katsoivat toisiansa yhä edelleen kiihtyneinä,

ihmeissään, mutta eivät tunteneet toisiaan.

»Mikä yhdennäköisyys!» ajattelivat he molemmat — »mutta

kuitenkin erilainen, miten paljon kauniimpi onkaan tämä kuin
sielussani kantamani kuva…»
XXXII.

Keskustelu oli pian taas käynnissä. Hanna istuutui nojatuoliin

lepotuolin jalkopäässä, ja molemmat herrat istuutuivat entisille
paikoilleen.

Mrs. Edgecombe, joka, ehkä kiusoitellakseen tohtoria, ei tänään

väsynyt käyttämästä iänikuisia lauseparsia, kysyi jälleen vieraalta:

»Aiotteko viipyä kauan Wiesbadenissa?»

»Luultavasti muutamia viikkoja; se riippuu olosuhteista.»

»Taikka siitä, miten viihdytte täällä.»

»Mitä siihen tulee, olen tähän saakka viihtynyt erinomaisesti…»

Ja taasen hän käänsi katseensa Hannaan.

»Varokaa ensi hetken vaikutelmia!» yhtyi Hanna puheeseen.

»Matkoillamme olemme usein huomanneet saaneemme kylliksi
niistä paikoista, jotka ensi silmäyksellä ovat näyttäneet ihanilta.»

»Tohtorimme tässä ei ainakaan ihastu ensi silmäyksellä», jatkoi

Mrs. Edgecombe leikkiä laskien. »Hän on rakentanut kokonaisen
teorian siitä, ja tämän teorian hän on meille selittänyt kuten kaikki
muutkin teoriansa.»

»Älkää nyt saattako minua huonoon valoon, Mrs. Edgecombe! En

ole mikään teoreetikko. Jos epäilen ensi silmäyksen vaikutelmia,
jotka ovat aiheena kaikkiin erehdyksiin, niin epäilen vielä enemmän
teorioja. Jos jollain ihmisellä ei ole selvää käsitystä jostain asiasta,
niin hän yhdistää tavallisesti sata enemmän tai vähemmän
epäselvää käsitettä ja nimittää sitä teoriaksi.»

»Varokaa, Scherr, te olette jo hyvällä alulla rakentamassa teoriaa

teorioista», keskeytti Mrs. Edgecombe.

»Vaikka nyt joudunkin vaaraan, että minun luullaan tahtovan

rakentaa teoria, täytyy minun kuitenkin puolustaa epäiltyjä
'ensivaikutelmia', niin pieneksi kuin arvostelenkin kykymme ilmaista
niitä», sanoi Ballmann. »Kielemme on niin köyhä, ettei se kykene
kohoamaan edes ensi kerrokseen ajatustemppelissä. Kun se haluaa
seurata ajatustemme lentoa, niin sen lyijynraskaitten siipien
aikaansaama melu paraiten vaimennetaan runollisella muodolla.
Siksi onkin runous ja musiikki salaisimpien, ylevimpien
vaikutelmiemme paras ilmaisumuoto.»

»Jos te olette runoilija, olisi ollut rehellisempää sanoa se heti

minulle», keskeytti tohtori. »Silloin en olisi niin muitta mutkitta sallinut
runoratsurin tunkeutua pahaa-aavistamattomien ystävieni kotiin.»

»Pelkäämmekö me sitten runoutta niin kovin?» kysyi Hanna.

»Rauhoittukaa», sanoi Ballmann, »minä en ole eläissäni

kirjoittanut runoa… minä olen ennen pelännytkin runoutta, kuten neiti
suvaitsi sanoa. Tämän pelon olen nyttemmin kuitenkin voittanut,
mutta minua ei kuitenkaan voi koskaan laskea tohtorin pelkäämiin
runoilijoihin. On vallan ihme, miten paljon aika ja olosuhteet voivat
muuttaa ihmistä.»

»Se on varmaa se», vahvisti Hanna.

»Neiti on tuskin voinut sitä kokea huolettomassa elämässään,

mutta minä, joka kohtalon pakosta sain jättää urani ja jouduin vallan
toisiin olosuhteisiin, voisin kertoa yhtä ja toista niistä muutoksista,
joiden alaiseksi ihminen voi joutua.»

»Kertokaa siitä meille», pyysi Mrs. Edgecombe, »se on varmaan

hyvin mieltäkiinnittävää.»

»Kuten käskette», vastasi Ballmann, »vaikka on vaikeata lyhyesti

kertoa kehittymisestä, joka on seurauksena pienistä toisiinsa
vaikuttavista seikoista… Nuoruudessani olin ujo, en siksi, että olisin
oppinut tuntemaan ihmisten huonon puolen, vaan pikemmin siksi,
etten heitä ensinkään tuntenut. Silloin kohtasi minua suuri
perheonnettomuus… johon ehkä itse olin suurimmaksi osaksi
syypää. Mutta se ei kuulu tähän. Tahdon vain sanoa, että tämän
tapahtuman johdosta heräsin tavallisesta uneliaasta tavastani ja
omien kärsimysten kautta opin tuntemaan ihmiskunnan kärsimyksiä.
Siitä hetkestä saakka kiinnittivät mieltäni maailmassa vellovat
rakkauden ja vihan, huimaavan onnen ja katkeran surun aallot.
Tavalliset kuivat työskentelyni eivät viehättäneet minua enää; minun
täytyi itseni syöstä maailmanmeren pyörteisiin. Ainoastaan siten
saatoin unohtaa tuskani… Kaikki oli minulle uutta, ja minusta tuli
siten uusi ihminen. Janosin mielenliikutuksia ja ahmin runoilijain ja
taiteilijain teoksia. Luin romaaneja, olin läsnä näytännöissä, joissa
vuoroin näin liikuttavia, vuoroin kauheita kohtauksia, kuulin
hivelevää, ihanaa musiikkia, ja silloin avautui minulle intohimoinen
elämä ja hengitin kuin uudessa maailmassa. Nyt on myrsky
laantunut, mutta mielenkiinto on yhä säilynyt. Olen oppinut
tuntemaan ja rakastamaan asioita, joista minulla ennen ei ollut
aavistustakaan. Ihmiset, joita opin tuntemaan, työni — olin jotenkin
kauan erään saksalaisen kaunokirjailija-lehden päätoimittajana
Filadelfiassa — lyhyesti sanoen, lukemattomat asiat ovat tehneet
ujosta nuorukaisesta, joka pelkäsi runoutta, miehen, joka rakastaa
kaunokirjallisuutta ja seuraelämää.»

Kuului kellon soitto. Tohtori nousi.

»Oh, jo kuuluu pukeutumis-kutsu, hyvät naiset», sanoi hän.

»Sulkeudumme suosioonne.»

Ballmann nousi.

»Ette saa ajatellakaan mennä tiehenne nyt, Scherr… te jäätte

tänne päivälliselle… Ja te myöskin… ellei teillä ole muuta tänä iltana,
pyytäisin… sans cérémonie…»

»Kiitos!» vastasi Ballmann, »mutta ei sovi mitenkään… minua

odotetaan toisaalla…»

»Se ei ole totta», keskeytti tohtori. »Tehän sanoitte itse, että aiotte
syödä hotellissanne. Minä neuvon teitä seuraamaan esimerkkiäni ja
noudattamaan rakastettavan emäntämme kutsua… Missään emme
voi syödä paremmin, ja jos hänestä ei olisi hauskaa, että jäämme, ei
hän olisi meitä pyytänyt jäämään.»

»Hyvä, tohtori!» huudahti Hanna.

»Tohtori Scherenberg on oikeassa», vakuutti emäntä. »Jos

seuraatte kutsuani, teette minut hyvin iloiseksi. Se on siis päätetty, te
jäätte?»

Ballmann kumarsi. Mrs. Edgecombe nousi ja Hanna myöskin.

»Nyt menemme pukeutumaan», sanoi ensinmainittu, »se kuuluu

tapoihimme ollessamme kahdenkinkesken.»

Molemmat naiset poistuivat.

»Ihastuttavia naisia!» sanoi Ballmann puoliääneen.

»Sitähän sanoin teille jo edeltäpäin. Lupasin viedä teidät tämän

kaupungin, mielestäni maailman, hauskimpaan taloon. Minä nimittäin
ihailen tätä viehättävää naista…»

»Veljentytärtä?»

»En, tätiä.»

»Hän muistuttaa ensimäistä… onnetonta… rakkauttani.»

»Tätikö?»

»Ei, veljentytär. Hän on hyvin kaunis.»

»Mutta julma — kuin Turandot. Varokaa! Kukaan ei ole löytänyt

armoa hänen silmissään.»

Puoli tuntia tämän jälkeen soi kello uudestaan. Kohta senjälkeen

saapuivat molemmat naiset. He olivat vaihtaneet lyhyet
aamupäiväpukunsa iltapukuihin, jotka, vaikka olivatkin yksinkertaiset,
laahustimineen, timantteineen vanhan rouvan tukassa ja kukkineen
nuoremman kiharoissa, tekivät täydellisen englantilaisen
päivällispuku-vaikutuksen.
 Viereiseen huoneeseen johtavat ovet avattiin. Mrs. Edgecombe
tarttui tohtorin käsivarteen, ja Ballmann tarjosi käsivartensa —
rouvalleen.
XXXIII.

Pieni päivällinen oli aivan erinomainen. Pöytä loisti hopeasta,

kristallista ja kukista. Ruokalajeja ei ollut monta, mutta ne olivat
erinomaisesti valmistetut; lyhyt ruokalista oli somille korteille
kirjoitettuna kunkin lautasen vieressä. Hansikaskätiset palvelijat
mainitsivat lyhyesti, kysyvästi viinien nimet, ennenkuin kaatoivat
laseihin; tämä kädenkäänteessä järjestetty päivällinen tarjoiltiin
niinkuin juhlapäivällinen konsanaan. Mrs. Edgecombe oli tuonut
tämän tavan Englannista, ja hän oli aina valmis kutsumaan
pöytäänsä vieraan, olipa tämä miten vaatelias tahansa.

Pöytäkeskustelu oli hyvin vilkas. Tohtori oli mitä parhaimmalla

tuulella, ja emäntä nauroi sydämensä pohjasta hänen jutuilleen.
Hänen tapansa nauraa oli niin iloinen ja sydämellinen, että olisi
luullut lapsen nauravan. Hanna oli totisempi kuin tavallisesti. Vieras
oli tehnyt häneen syvän, melkein järkyttävän vaikutuksen, sillä hän
muistutti suuresti sitä kuvaa, joka oli Hannan sydämessä säilynyt
hänen miehestään.

Useimmiten tarvitaan hyvin vähän, jotta kaksi ihmistä ymmärtävät

ja alkavat pitää toisistaan. Heidän puhuessaan mitä
jokapäiväisimmistä asioista kuulee heidän äänestään, näkee heidän
katseestaan, hymyilystään paljon enemmän kuin mitä sanat kertovat.

Päivällisen jälkeen saapui uusia vieraita, eräs venäläinen kenraali

rouvineen ja tyttärineen, Wiesbadenissa asuva runoilija Bodenstedt,
kuninkaallisen teatterin kapellimestari ja joitakuita muita herroja.

Keskustelu oli välitöntä ja vilkasta. Hanna osoitti mitä

ihastuttavinta herttaisuutta. Hän oli iloissaan saavuttamastaan
voitosta… huomiosta, jota hänelle osoitti mies, joka häntä miellytti.

Illan kuluessa saatiin kuulla musiikkia. Venäläinen neiti soitti

muutamia venäläisiä kansanlauluja mollissa sekä Tshaikovskin ja
Glinkan sävellyksiä. Pyytämättä istuutui Hanna sitten pianon ääreen
ja soitti muutamia Schumannin kappaleita niin mestarillisesti, että
kapellimestari, hänen poistuessaan pianon luota, suuteli häntä
kädelle ja huudahti:

»Te olette suuri taiteilija!»

Kellon yhdeksän tienoissa tarjottiin teetä. Ballmann oli Hannan

lähettyvillä. Hän tarjosi hänelle kupin ja pyysi häntä istuutumaan
viereensä. He olivat erillään muista, jotka olivat ryhmittyneet Mrs.
Edgecomben ympärille, osaksi pianon lähelle.

Ballmann alotti keskustelun.

»En voi ymmärtää, että näen teidät ensi kerran ja että vasta
muutama tunti sitten olen teihin tutustunut.»

»Minustakin tuntuu, niinkuin olisimme vanhoja tuttuja», vastasi

Hanna.
 »Kukapa tietää?… Ehkä olemme olleet ystäviä jossain toisessa
maailmassa», sanoi Ballmann miettivästi.

»Tai toisena aikakautena», vastasi Hanna nauraen.

»Mitä menneisyys meitä koskee, meillähän on tulevaisuus

edessämme!»

»Te sanotte sen niin syvään huoahtaen, ikäänkuin olisitte

kuolemaantuomittu.»

»Me olemme jokainen tuomitut kuolemaan kolmenkymmenen tai

neljänkymmenen vuoden kuluessa. Mutta sitä en huokaa…»

He juttelivat vielä kauan keskenään vaihdellen puheenaiheita. Sillä

välin yhtyivät heidän katseensa usein. He eivät voineet olla
katsomatta toisiinsa ja ihmettelemättä, missä yhtäläisyys piili. Mutta
heidän mieliinsä ei juolahtanut, että he saattoivat olla niin läheisiä.

Keskiyön aikaan vieraat lähtivät, ja molemmat naiset jäivät

kahdenkesken.

»Miten paljon kello jo onkaan!» sanoi Mrs. Edgecombe koettaen

peitellä haukotustaan. Ja hetkisen kuluttua hän jatkoi: »Scherrin
tuoma herra oli hyvin miellyttävä.»

Hanna myönsi.

»Oletko väsynyt, lapsi? Menemmekö levolle?»

»En, väsynyt en ole.»

Hanna huokasi syvään.

 »Mikä sinun on, Jane? Olet muuttunut.»

»Mikäkö minun on?… En tiedä?… Ajattelehan, jos se nyt

tapahtuisi, täti?»

»Mikä sitten?»

»Se, josta juttelimme eilen… Oi, jospa olisin vapaa!»

»Jane, tekikö tuo vieras sinuun niin valtavan vaikutuksen?»

Hanna oli sillä välin mennyt sen pöydän luo, jolle vieraan
käyntikortti oli jäänyt. Hän tahtoi nähdä, mikä hänen nimensä oli.
Hän oli päättänyt heti etsiä sen. Hän haki hajallaan olevien paperien
joukosta. Lopulta hän sen löysi ja katsahti siihen. Samassa kuului
vihlova huuto, ja hän kaatui lepotuolin viereen.

Mrs. Edgecombe kumartui hänen ylitseen.

»Jumalan tähden, Jane! Mikä sinun on?»

Hanna nousi. Hetkeen hän ei voinut puhua. Hän puristi

suonenvedontapaisesti kättä sydäntään vasten hilliten sen lyöntejä;
toisessa kädessä hän piti korttia.

»Mikä sinun on, Jane?»

Hän ojensi kortin Mrs. Edgecombelle ja sanoi äänellä, joka

hänestä itsestäänkin tuntui vieraalta:

»Ewald Ballmann!»

»Mitä… miehesi nimi?»

 »Se on hän… mieheni!»

Hanna heittäytyi Mrs. Edgecomben viereen ja laski päänsä hänen

syliinsä purskahtaen itkuun.

He viipyivät vielä kauan salissa. Tapaus oli niin merkillinen ja

odottamaton, ettei voinut tulla kysymykseenkään mennä levolle.
Kadonnut puoliso oli löydetty… Hanna oli rakastunut häneen! Hänkin
oli näyttänyt hyvin mieltyneeltä.

»Sehän olisi suunnaton onni, Jane, jos te löytäisitte toisenne tällä

tavoin… ei niin että ottaisitte toisenne armoihin taas unohdetun ja
anteeksiannetun menneisyyden takia, vaan ainoastaan ajatellen
nykyisyyttä ja rakkautta täynnä olevaa tulevaisuutta», sanoi Mrs.
Edgecombe.

»Se olisi liiankin ihanaa!» huokasi Hanna vavisten, kuten kaikki

muutkin, joille kajastaa täydellinen onni.

»Mutta Jane… sinun kuvauksesi mukaan olin ajatellut miestäsi

aivan toisenlaiseksi.»

»Hänhän on, kuten hän itse kertoi, tullut toiseksi ihmiseksi.

Siksihän en minäkään häntä tuntenut. Näinä kahdeksana vuotena on
hän muuttunut yhtä paljon kuin kaksikymmenvuotias
kaksitoistavuotiaaseen verrattuna.»

»Taikka niinkuin sinä itse, rakas Jane, tässä ajassa.»

»Se on totta. Siksi hänkään ei tuntenut minua. Mitä onkaan meistä

enää jäljellä? Tuskin mitään. Me tapaamme toisemme kuin kaksi
uudestisyntynyttä ihmistä… me tunnemme mieltymystä toisiimme,
rakkaus saa meissä vallan… meissä, jotka jo kauan sitten menimme
naimisiin keskenämme! Eikö tämä ole kuin satua, täti? Ei, ei, se olisi
liian ihanaa. Pelkään, että kun hän saa tietää, kuka olen, hän hylkää
minut…»

»Sinun täytyy valloittaa hänet, Jane.»

He puhelivat vielä kauan. Kello oli jo kaksi, kun nämä ystävykset

sanoivat toisilleen hyvää yötä ja menivät kumpikin omalle puolelleen.
XXXIV.

Seuraava aika oli Hannalle hyvin onnellinen. Hän ei olisi tahtonut

vaihtaa osaansa kenenkään kanssa. Ballmann oli melkein
jokapäiväinen vieras Mrs. Edgecomben talossa. Ratsastusretkiä,
ajeluja tehtiin; hän seurasi molempia naisia teatteriin ja konsertteihin
tai vietti iltansa heidän salissaan. Hänen mieltymyksensä Hannaan
sai yhä intohimoisemman luonteen. Näytti kylläkin alussa siltä, että
hän olisi taistellut rakkautta vastaan, mutta antautui viimein sen
lumoihin. Hanna kiemaili mitä suurimmalla ihastuksella. Hän pani
hänen päänsä pyörälle suloisilla hymyilyillään ja loistavilla
katseillaan. Hän saattoi loukkaamatta naisellista ylpeyttään antautua
tälle rakkaudelle, jota sitäpaitsi ympäröi salaperäisyyden viehätys,
kun Ballmann ei tiennyt hänen olevan hänen vaimonsa.

Mrs. Edgecombe seurasi heidän eriskummallista armasteluaan

mitä suurimmalla mielenkiinnolla. Hanna uskoi ystävälleen kaikki
salaisuutensa, ja tämä luki hänen sydämestään kuin avatusta
kirjasta.

»Sinä olet siis onnellinen, Jane?»

»Olen, elämä on ihanaa!»

 »Nuoruus on ihana aika, ja kaunis on rakkauden punainen kukka»,
vastasi vanha rouva. »Minä seuraan innolla kohtalosi kehitystä, joka
päättyy häihin, jotka päälle päätteeksi ovat jo pidetyt; hääthän ovat
se ehto, jonka me vanhat kunnianarvoiset ihmiset asetamme
armastelulle, jota tahdomme suojella. Mutta milloin aiot ilmaista
itsesi?»

»En vielä. Tahtoisin ensin olla varmempi hänen rakkaudestaan.»

»Varmempi? Minusta se loistaa hänen jokaisesta katseestaan. On

ajatuksia, jotka, kun ne syntyvät kahdessa sydämessä yhtaikaa,
täytyy myöskin pukea sanoihin.»

Tähän saakka olivat rakastuneet ainoastaan ani harvoin ja vain

muutamia silmänräpäyksiä saaneet olla kahdenkesken. He olivat
aina joko suuressa seurassa tai keskustelussa Mrs. Edgecomben
kanssa. Viisas ja rakastettava vanha rouva oli pitänyt paljon huolta
siitä, että Hannan herttaisuus tuli näkyviin.

Useita tunteja he viettivät soittokoneen ääressä, Hanna soitti ja

Ballmann kuunteli. Ballmann nautti sanomattomasti hänen
taiteellisesta esityksestään, ja Hanna oli ihastunut huomatessaan
taidolleen annettavan arvoa. Kerran tohtori mainitsi Ballmannin
työskentelevän Amerikassa julkaisemiensa kirjoitelmien
järjestämiseksi ja että hän oli jättänyt ne eräälle saksalaiselle
kustantajalle, joka oli luvannut ne painattaa, ja silloin Mrs.
Edgecombe pyysi kirjailijaa lukemaan heille joitakuita töitään. Ne oli
selvällä ja säkenöivällä tyylillä kirjoitetut ja koskettelivat erilaisia
filosofisia ja esteettisiä aineita. Nyt oli Hannan vuoro nauttia ja ihailla.

*****
 Pari viikkoa oli kulunut Ewaldin ensimäisestä käynnistä. Kun
Hanna ajatteli tätä aikaa, tuntui se hänestä paljon pitemmältä, sillä
sinä aikana oli tapahtunut niin paljon. Rakastaville ovat kaikki
pikkuseikat suuren arvoisia, ja muistojen sarjaan siirtyy suuri joukko
tapauksia.

Kaksi viikkoa ensimäisen päivällisen jälkeen nuo neljä ihmistä

istuivat jälleen samassa päivällispöydässä. Päivällisen jälkeen
emäntä sanoi tohtori Scherenbergille.

»Uskallatteko antautua shakkitaisteluun kanssani?»

Tohtori ilmoitti olevansa halukas, ja he istuutuivat shakkipöydän

ääreen.

Penkereelle vievä ovi oli auki. Oli mitä ihanin kesäkuun-ilta.

Kaukaa
kuuluivat kylpylaitoksen orkesterin sävelet. Hanna meni ulos, ja
Ballmann seurasi häntä. Shakkinappulat olivat asetetut paikoilleen.
Tohtorilla oli mustat nappulat.

»Valkoinen siirtää», sanoi hän odotettuaan hetkisen.

Mrs. Edgecombe katseli miettivän näköisenä molempia nuoria.

Tohtori huomasi sen, kääntyi ja näki Ballmannin häviävän
penkereellä vallitsevaan hämärään.

»Valkoinen alottaa», hän toisti.

Mrs. Edgecombe siirsi talonpojan.

»Miten vanha te olette, tohtori parka?» kysyi hän.

 »Kuusikymmentäviisi vuotta», vastasi tohtori siirtäen nappulaa.
»Vanhuus on ikävä laitos. On niin harmillista nähdä elämänarvoisten
asiain joutuvan saavuttamattomiin.»

»Oletteko kateellinen?» kysyi Mrs. Edgecombe nauraen ja vei

talonpoikaansa eteenpäin.

»Tietysti; tuolla penkereellä sykkivät kahden ihmisen sydämet

ilosta, joka on paljon suurempi meidän innostustamme teidän
hevoseenne tuossa; nyt minun täytyy siirtää näinikään.»

»Ja minä en ole hitustakaan kateellinen, Scherr. Minä muutan

ilomielin juoksijani tänne ja riemuitsen siitä, että maailmassa on
auringonpaistetta ja onnea.»

Penkereellä olevat nuoret olivat lähestyneet toisiaan yhä

enemmän. Hanna oli kaukaisimmassa nurkkauksessa ja nojasi
pylvääseen; Ballmann oli pysähtynyt oven luo ja katseli tätä
valkopukuista, kuutamossa seisovaa kaunotarta. Miten mielellään
Hanna olisikaan rientänyt hänen luokseen, painanut päänsä hänen
povelleen, mutta hän ei tahtonut vielä ilmaista itseänsä. Ewaldin
täytyi tunnustaa rakkautensa ensin… ja Hanna tunsi hetken tulleen.
Hän ei ajatellut sanoja tai muuta, mutta tunsi suurta, sanomatonta
onnea. Ewaldinkin mielen täytti elämänilo. Hän astui muutamia
askeleita eteenpäin…

»Te olette ihmeellinen nainen», sanoi tohtori ja vei esiin torninsa.

»Toisten onnea on tavallisesti ikävä nähdä. Tuhannesta tädistä
menisi yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän nyt ulos ja
sanoisi: 'Tuntuu niin kolealta: sinulla pitäisi olla liina hartioillasi, rakas
lapsi.' Ja te lähetätte vain hyvin levollisesti hevosenne peliin.»