Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
Wikipedia

Akaa

kaupunki Pirkanmaan maakunnassa
3 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 18. syyskuuta 2024.
Tämä artikkeli käsittelee Suomen nykyistä kuntaa. Vuonna 1946 lakkautetusta kunnasta kertoo Akaa (entinen kunta).

Akaa (ruots. Ackas)[8] on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu noin 16 400 ihmistä, ja asukasluku on kasvusuunnassa. Akaan pinta-ala on 314,38 km2, josta 21,12 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 55,9 asukasta/km2. Akaan naapurikunnat ovat Hämeenlinna, Lempäälä, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti.

Akaa
Ackas

vaakuna

sijainti

Akaan kirkko Toijalassa.
Akaan kirkko Toijalassa.
Sijainti 61°10′00″N, 023°52′05″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 020
Hallinnollinen keskus Toijalan keskustaajama
Perustettu 2007
Kuntaliitokset Toijala (2007)
Viiala (2007)
Kylmäkoski (2011)
Kokonaispinta-ala 314,38 km²
256:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 293,26 km²
– sisävesi 21,12 km²
Väkiluku 16 398
68:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 55,92 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,5 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 24,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,8 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,0 %
Kunnallisvero 9,90 %
25:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Antti Peltola[6]
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[7]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
10
10
6
4
2
2
1
www.akaa.fi

Akaan kaupunki syntyi, kun Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2007, ja vuoden 2011 alusta Akaaseen liittyi myös Kylmäkoski. Tätä ennen Akaa-niminen kunta oli ollut olemassa vuoteen 1946 asti, jolloin sen kirkonkylästä lähialueineen muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala ja muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.

Kaupungin hallinnollinen keskus ja kaupungintalo ovat Toijalan keskustaajamassa. Rautatieasemia on kaksi: Toijalan rautatieasema ja Viialan rautatieasema. Toijalan ja Viialan välimatka on noin kahdeksan kilometriä. Akaan pääliikenne sijoittuu Hämeentielle, joka johtaa Toijalan keskustasta Viialan Matomäkeen.

Akaassa on hyvät liikenneyhteydet ja myös teollisuutta. Toijalassa yhtyvät Riihimäen ja Tampereen sekä Turun ja Toijalan väliset rautatiet, ja rautatieasema on myös Viialassa. Valtatien 3 nykyinen linjaus kulkee Akaan kautta, ja sen rakentamisen jälkeen tien varteen on perustettu muun muassa ostoskeskus.

Akaassa on suuri mämmitehdas ja kaupungissa on järjestetty vuosina 2005 ja 2007 mämminsyönnin maailmanmestaruuskilpailut.[9] Kaupungissa on evankelisluterilainen Akaan seurakunta[10], jonka lisäksi siellä toimii kaksi helluntaiseurakuntaa, Toijalan Saalem -helluntaiseurakunta[11] ja Viialan helluntaiseurakunta[12], Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Toijalan adventtiseurakunta[13] sekä Viialan ja Toijalan Jehovan todistajien seurakunnat[14].

Aakkosissa Akaa sijoittuu Suomen kunnista ensimmäiseksi. Akaan nimi, toisin kuin monet muut pitkään vokaaliin päättyvät Suomen kuntien nimet, taipuu paikallisuutta ilmaistaessa sisäpaikallissijoissa niin, että jokin on Akaassa ja tulee Akaasta.[15]

Historia

muokkaa
 
Kartta Akaan ja Valkeakosken kuntaliitoksista. Entisen Akaan kunnan rajat vuosina 1895, 1895-1932 ja 1932-1946 korostettuna punaisella. Viialan vuoden 2007 alueet oransilla ja Toijalan keltaisella. Kylmäkosken vuoden 2011 alueet vihreällä.

Entinen Akaan kunta (ruots. Ackas) käsitti aikoinaan pääosan nykyisen Akaan kaupungin alueesta. Kuntana se sai alkunsa vuoden 1870 Akaan pitäjänkokouksesta. Kirkkopitäjänä Akaa itsenäistyi Sääksmäestä vuonna 1843, ja siitä erotettiin myöhemmin Urjala vuonna 1859 ja Kylmäkoski vuonna 1895. Vuonna 1932 osia Akaasta liitettiin uuteen Viialan kuntaan, johon samalla tuli kuulumaan myös osia Lempäälästä ja Vesilahdesta.

Akaan kunta lakkautettiin vuonna 1946, jolloin sen kirkonkylästä muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala. Muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.

Viiala oli vanha teollisuuspitäjä. Viiala Osakeyhtiö perusti 1956 Viialaan Suomen ensimmäisen lastulevytehtaan. Tehtaan tuotanto päättyi 1978, jolloin sen omistajana oli Oy Wilh. Schauman Ab. Viialassa toimi aina 1990-luvun lamaan asti kolme suurta tehdastyönantajaa: viilatehdas, vaneritehdas ja nahkatehdas. Näistä Viialan viilatehdas siirsi toimintonsa 1996 yrityskauppojen myötä ulkomaille. Nahkatehdas kaatui konkurssiin 1995, ja vuoden 2004 lopussa UPM-Kymmene sulki Viialan vaneritehtaan.

Vuoden 2007 alussa Toijala ja Viiala yhdistyivät uudeksi Akaan kaupungiksi. Myös Kylmäkoski oli jo tuolloin kuntaliitosneuvotteluissa mukana, mutta sen liittyminen toteutui vasta vuoden 2011 alussa. Akaan vaakunan suunnitteli heraldikko Kari J. Tähtinen vuonna 2006.

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Akaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 15 767
1985
  
 15 651
1990
  
 16 048
1995
  
 15 986
2000
  
 15 945
2005
  
 16 422
2010
  
 17 012
2015
  
 17 043
2020
  
 16 476
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Akaassa oli 16 769 asukasta, joista 14 529 asui taajamissa, 2 092 haja-asutusalueilla ja 148:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Akaan taajama-aste on 87,4 %.[17] Akaan taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Toijalan keskustaajama 8 379
2 Viialan kirkonkylä 5 272
3 Kylmäkosken kirkonseutu 662
4 Sotkia 216

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Tipuri lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Akaassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Akaan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[20]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Akaassa toimii Akaan helluntaiseurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Akaassa toimii Viialan helluntaiseurakunta.[21]

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Akaan kaupungin nykyisellä alueella.[19]

Vuosina 1946–2006 Akaan seurakunnan alueena oli Toijalan kaupunki sekä kunnallisesti Kylmäkoskeen kuulunut ns. ”jäännös-Akaa”.

Politiikka

muokkaa

Kaupunginvaltuusto

muokkaa

Akaassa suurimmat puolueet ovat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Kansallinen Kokoomus.

Paikkajako kaudella 2021–2025:

Yhteensä 35 paikkaa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa Akaan suurin puolue oli SDP. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on SDP:n Saila Kallioinen ja varapuheenjohtaja Kokoomuksen Jaakko Leinonen.[22]

Kaupunginhallitus

muokkaa

Kaupunginhallitusta johtaa Sami Rajala (Kokoomus), ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Heli Einola–Virtanen (Perussuomalaiset) ja toisena varapuheenjohtajana Mervi Pulkkinen (Keskusta). Kaupunginhallituksen muut jäsenet ovat Hanni Joronen (Vihreät), Hannu Järvinen (SDP), Arttu Käpylä (Perussuomalaiset), Inka Loppi (SDP), Janita Puomila (Kokoomus), Harri Rämö (SDP), Maija Toivonen (Kokoomus) ja Jouni Vaittinen (Keskusta). [23]

Kaupunginjohtaja

muokkaa

Akaan nykyinen kaupunginjohtaja on Antti Peltola. Peltola valittiin tehtävään lähes yksimielisesti tammikuussa 2019, ja hän aloitti tehtävässään huhtikuun 2019 alussa.[24][25]

Eduskuntavaalit 2019

muokkaa

Eduskuntavaaleissa 2019 eniten ääniä Akaassa saivat SDP (28,5 %), perussuomalaiset (20,0 %) ja kokoomus (16,7 %). Vihreät saivat 7,9 %, keskusta 7,6 %, vasemmistoliitto 7,5 % ja kristillisdemokraatit 4,6 % äänistä.[26]

Sosiaalidemokraattien kannatus oli Akaassa Pirkanmaan vaalipiirin kunnista kolmanneksi vahvinta Valkeakosken ja Mänttä-Vilppulan jälkeen, joissa molemmissa sosiaalidemokraatit saivat 30,4 % äänistä.[27][28]

Tutustumiskohteita

muokkaa

Muuta

muokkaa

Taajamat ja kaupunginosat

muokkaa

Toijala

muokkaa

  Toijalan keskustaajama on Akaan kaupunkitaajamista suurin ja tiheimmin asuttu[29]. Toijalan ohi kulkee Valtatie 3 ja siellä sijaitsee rautateiden risteysasema, lisäksi Valkeakoskelle on ratayhteys. Toijalasta on Tampereelle noin 41 kilometriä. Toijalassa sijaitsee myös pieni sisävesisatama. Toijalan teollisuudesta mainittakoon Fläkt Woods Oy sekä mämmitehdas Kymppi-Maukkaat Oy, joka sijaitsee Kurvolan kaupunginosassa. Toijalassa asutus on Viialaa väljempää ja alueeltaan isompi. Toijala on alueena luonnonläheinen ja vehreä kuten Viialakin, Nahkialanlampi puistoineen on suosittu virkistysalue. Toijalan pääkatu on Valtatie. Toijalan itäpuolella ennen keskustaa, osana Seututietä 303, on pitkä suora, jota kutsutaan T-linjaksi. Lisäksi Toijalan keskustassa on rautatien ylittävä Miljoonasilta. Toijala on nimennyt katuja myös tunnettujen asukkaidensa kunniaksi, Holkerintie ja Ylpöntie. Toijalan keskustan liikennejärjestelyjä on uusittu 2000-luvulla, viimeiseksi torin seutu.

Kaupunginosat

muokkaa

Lentilä, Ketunpesät, Junkkari, Pätsiniemi, Savikko, Rautala, Torkko, Nahkiala, Kilsa, Palkinpää, Kurvola, Kirkkokangas, Kurkela, Heinäkangas, Luhtaniitty, Siniänmäki, Pappila

Viiala

muokkaa

  Viialan kirkonkylä on toinen Akaan kaupunkitaajamista, ja se on rakentunut Tarpianjoen varteen. Se sijaitsee Akaan pohjoisosassa, Valtatie 9:n pohjoispuolella. Viialassa sijaitsee rautatien seisake. Sen historiaa sävyttää alueen teollinen kehittyminen 1900-luvulla, jolloin huomattava osa väestöstä oli työläisiä. Viiala onkin vahvasti vasemmistolainen paikkakuntalähde?. Siitä on viime aikoina tullut muuttovoittoinen alue. Haihunkoski, joka sijaitsee keskustassa, on Viialan huomattavin luonnonnähtävyys. Pääkatu on Keskuskatu. Viialan kirkko on valmistunut vuonna 1950 ja edustaa tyylillisesti aikansa selkeää funktionalismia. Vielä itsenäisen Viialan aikana tehty uusin julkinen rakennus on vuonna 2006 valmistunut kirjasto, joka sijaitsee kirkon vieressä toisella puolella Keskuskatua.

Kaupunginosat

muokkaa

Varrasniemi, Oopakka, Sallinkulma, Lallinmäki, Koivisto, Hukari, Haihunkoski, Tillihaka, Vakkinen, Matomäki, Alkkula, Riitiälä, Kolikkoinmäki, Heinäsuo, Mortti, Lyhteenkulma, Hirvialho

Kylmäkoski

muokkaa

  Kun Kylmäkosken kunta liittyi vuoden 2011 alusta Akaaseen, Akaan kaupunkikuva täydentyi myös maaseudulla ja pienillä kylillä. Kylmäkosken alue käsittää Akaan lounaisosan Toijalan ja Viialan taajamien eteläpuolella. Kylmäkosken seutu on vanhastaan maatalousaluetta ja melko väljästi asutettua seutua. Kylmäkosken kirkonkylä sijaitsee Valtatien 9 varrella. Kylmäkoski ei ole erityisen teollistunutta seutua, ja elinkeinoina on pääasiassa maatalous sekä kauppa. Kylmäkosken suurin teollisuus- ja yritysalue on Tipuri, jossa sijaitsee myös vankila.

Kylät

muokkaa

Akkala, Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto, Järvihaavisto, Järviö, Kaulo, Kuhavuori, Kurisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkosken kirkonkylä, Kylmäkosken asema, Käyrälä, Lontila, Maunula, Mellola, Mustue, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Vuoltee.

Kuvia

muokkaa

Etäisyydet ja välimatkat

muokkaa

Akaa on lähellä maakuntakeskuksia, Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Rautatieliikenteen ansiosta kumpaankin kaupunkiin pääsee tavallisesti junalla parissakymmenessä minuutissa.

Liikenneyhteydet

muokkaa

Alla matka-aikoja ja etäisyyksiä Akaan keskustasta joihinkin kaupunkeihin.

Nimi Etäisyys Juna Bussi Henkilöauto
Tampere 45 km 20 min 29 min 38 min
Helsinki 140 km 1 h 28 min 1 h 55 min 1 h 40 min
Hämeenlinna 40 km 19 min 35 min 32 min
Lahti 120 km 1 h 30 min 1 h 37 min
Turku 131 km 1 h 15 min 1 h 41 min 1 h 44 min

Sisäiset välimatkat

muokkaa

Muut etäisyydet

muokkaa

Etäisyydet on mitattu keskustaajamasta, Toijalan keskustasta.

Kasvukeskukset ja lähikaupungit

muokkaa

Lähipaikkakunnat

muokkaa

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Akaan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[30]

Urheilu

muokkaa

Akaan Kylmäkoskella toimii urheiluseura Kylmäkosken Veikot. Futsalissa seuran edustusjoukkue pelaa miesten pääsarjatasolla Futsal-Liigassa nimellä Akaa Futsal. Akaan Viialassa toimii lentopalloseura Akaa-Volley. Seuran edustusjoukkue nousi keväällä 2017 mestaruusliigaan. Akaalainen jääkiekkojoukkue Akaan Kiekko pelaa kaudella 2023-24 miesten IV-divisioonassa.

Tunnettuja akaalaisia

muokkaa

Ystävyyskunnat

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Akaa. Hallintotoimi. (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 20.6.2019)
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Akaa Oikeusministeriö. Viitattu 20.8.2021.
  8. ↑ Ackas (Svenska ortnamn i Finland) Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 13.4.2015.
  9. ↑ http://www.kymppi-maukkaat.fi/mammikisa/mammikisa.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Akaan seurakunta akaanseurakunta.fi. Viitattu 28.12.2009.
  11. ↑ Toijalan Saalem -seurakunta toijalansaalem.palvelee.fi. Viitattu 28.12.2009.
  12. ↑ Viialan helluntaiseurakunta viiala.helluntaisrk.net.. Viitattu 28.12.2009.
  13. ↑ Toijalan adventtiseurakunta adventtikirkko.fi. Arkistoitu 25.10.2007. Viitattu 28.12.2009.
  14. ↑ Jehovan todistajat uskonnot.fi. Arkistoitu 9.11.2011. Viitattu 28.12.2009.
  15. ↑ Asutusnimihakemisto
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2017 1.1.2018. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 6.3.2019.
  17. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  18. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  19. ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
  22. ↑ Saila Kallioisesta Akaan valtuuston puheenjohtaja akaa.fi. Viitattu 20.8.2021.
  23. ↑ Kaupunginhallitus akaa.tweb.fi. Viitattu 20.8.2021.
  24. ↑ Antti Peltola Akaan kaupunginjohtajaksi (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ Antti Peltola aloitti kaupunginjohtajana (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. ↑ Akaa – Eduskuntavaalit 2019 Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 3.9.2021.
  27. ↑ Valkeakoski – Eduskuntavaalit 2019 Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 3.9.2021.
  28. ↑ Mänttä-Vilppula – Eduskuntavaalit 2019 Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 3.9.2021.
  29. ↑ Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Taajama ja Tiedot Tilastokeskus. Arkistoitu 22.5.2023. Viitattu 22.5.2023.
  30. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  31. ↑ a b Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  32. ↑ Tuomo Halonen Helsingin Sanomat. 18.1.2006. Viitattu 22.5.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Akaa&oldid=22709853”