Kaali
Kaali eli vihanneskaali (Brassica oleracea) on ristikukkaisten heimoon kuuluva kasvilaji, jota viljellään vihanneksena. Sen luonnonvarainen kantamuoto kasvaa Pohjois-Afrikan ja Etelä- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Kaalia on viljelty useita tuhansia vuosia, ja siitä on jalostettu koko joukko toisistaan suuresti eroavia viljelymuotoja.[3] Kerä- eli valkokaali on Suomen suosituin vihanneskaali[4].
Kaali | |
---|---|
Suippokaali |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Brassicales |
Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
Suku: | Kaalit Brassica |
Laji: | oleracea |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Kasvatus
muokkaaKaali on kaksivuotinen, mutta syötäväksi viljeltäessä sitä viljellään yksivuotisena. Siemenviljelys on kaksivuotinen. Kaali menestyy kosteahkolla savensekaisella maalla. Aarille istutetaan 400–450 tainta, ja sato on 350–500 kg.
Kaalin terveysvaikutukset
muokkaaOn olemassa viitteitä siitä, että kaalien sisältämät rikkiyhdisteet saattavat suojata elimistöä syövältä ja säteilyn aiheuttamilta vaurioilta tehostamalla DNA-vaurioiden korjausta[5].
Muunnokset
muokkaaLukuisat eri lajikkeet voidaan ryhmittää seuraaviin lajikeryhmiin[6]:
- Alboglabra-ryhmä (var. alboglabra) – härmekaali (kiinanbrokkoli)
- Botrytis-ryhmä (var. botrytis) – kukkakaalilla ylöspäin varsilehtien suojaama kupu muodostunut nuorista kutistuneista epämuodostuneista kukinnoista
- Broccolo-ryhmä – parsakukkakaali
- Capitata-ryhmä (var. capitata) – keräkaalilla on sileät lehdet sulloutuneet tiiviiksi kuvuksi; muotoja ovat valkokaali, suippokaali ja punakaali
- Gemmifera-ryhmä (var. gemmifera) – ruusukaalilla (brysselinkaali) lehtien hangoissa pieniksi kuvuiksi kasvavia ruusumaisia silmuja
- Gongylodes-ryhmä (var. gongylodes) – kyssäkaalin (kaalirapi) varsi turvonnut maanpinnan yläpuolella lanttumaiseksi mukulaksi, josta lehtiruodit kasvavat; vihreitä, sinipunaisia, kellanvalkeita lajikkeita
- Italica-ryhmä (var. italica) – parsakaali (ital. broccoli), kukkakaalin näköinen. Kukinto pitkulaisempi ja mauttomampi
- Medullosa-ryhmä (var. medullosa) – rehuydinkaali
- Sabauda-ryhmä (var. sabauda) – kurttukaali (savoijinkaali) on tavallisen keräkaalin näköinen, mutta kuvut ovat pienemmät. Lehdet epätasaisesti kuopikkaat
- Sabellica-ryhmä (var. sabellica, var. acephala) – lehtikaali (koristekaali), jonka lehdet ovat suuret. Lehdet eivät ole kuvuiksi käpertyneet. Syötäväksi käyvät latvat ja nuoret lehdet käytetään
- Viridis-ryhmä (var. viridis) – rehukaali.
Lähteet
muokkaa- ↑ Brassica oleracea IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ Kale Floridata
- ↑ Valkokaali kasvikset.fi. Viitattu 3.5.2023.
- ↑ Kaalin ainesosa suojaa säteilyltä. tiede.fi 14.10.2013.
- ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9
Kirjallisuutta
muokkaa- Kirstilä, Kalle: Pieni suuri kaali. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38117-5
Aiheesta muualla
muokkaa- Laji.fi: Vihanneskaali (Brassica oleracea)
- Kaali on superruokaa aivoille[vanhentunut linkki]. Autuutta aivoille -sivusto.
- United States Department of Agriculture (USDA): Brassica oleracea (englanniksi)
- Flora of China: Brassica oleracea (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Brassica oleracea (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Brassica oleracea (cabbages, cauliflowers) (englanniksi)
Juurekset | |
---|---|
Kaalit | |
Kurkkukasvit | |
Mausteet | |
Mukulakasvit | |
Palkokasvit | |
Sipulit | |
Muut kasvikset |