Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
Wikipedia

Uspenskin katedraali

kirkkorakennus Helsingissä
Tämä artikkeli kertoo Helsingissä sijaitsevasta ortodoksisesta katedraalista. Muista kirkoista, katso Uspenskin katedraali (täsmennyssivu)

Uspenskin katedraali eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali (ruots. Uspenskijkatedralen) on Helsingin ortodoksisen seurakunnan sekä samalla Helsingin hiippakunnan ja Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan pääkirkko eli katedraali. Punatiilinen kirkko sijaitsee Helsingin keskustassa Katajanokan kalliolla. Uspenskin katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Se on myös suosittu turistikohde, jossa käy vuosittain jopa puoli miljoonaa vierailijaa.[2]

Uspenskin katedraali
Uspenskijkatedralen
Sijainti Katajanokka, Helsinki
Koordinaatit 60°10′06″N, 024°57′36″E
Seurakunta Helsingin ortodoksinen seurakunta
Rakentamisvuosi 1868
Suunnittelija Aleksei M. Gornostajev
Materiaali tiili, kivi
Tyylisuunta venäläinen revivalismi
Avoinna yleisölle
 ti–pe 9.30-16.00
la 10.00-15.00
su 12.00-15.00[1]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkon nimi tulee slaavikielisestä sanasta uspenie, joka merkitsee poisnukkumista (kuolemista). Katedraali onkin pyhitetty Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen muistolle, jonka muistopäivää vietetään 15. elokuuta.

Historia

muokkaa
 
Uspenskin katedraalin monikerroksinen ikonostaasi.

Katedraalin on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Kirkon arkkitehtuurissa on vahvasti vaikutteita 1500-luvun venäläisestä kivikirkosta, joka sijaitsee Moskovan lähellä Kolomenskojessa. Uspenskin katedraali on rakennettu vuosina 1862–1868 pääasiassa lahjoitusvaroin ja vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868.[3] Uspenskin katedraalin rakentamiseen käytettiin tiiliä, jotka tuotiin Ahvenanmaalta Bomarsundin purettavasta linnoituksesta. 1960-luvulla katedraalia kunnostettiin ja sen kupolit kullattiin, ja korjaustyö valmistui kirkon satavuotisjuhliin 1968.[4]

Kirkon kupolit päällystettiin 24 karaatin kullalla uudestaan vuodesta 2004 alkaen, ja kultaustyö valmistui toukokuussa 2007. Kupolien juuriosien ruostumattomasta teräksestä valmistetut rungot ovat peräisin 1960-luvulta. Kuparipellit uusi metalliseppä Antero Flander Rautalammilla; ristit ja niiden alla olevat pallot ja suurimman kupolin kuparipellitys jäivät käyttöön vanhoista osista. Kultaustyön suorittivat kultaajamestari Harri Virtanen ja kultaajamestari Raimo Snellman työryhmineen. Kupolityö kultauksineen kokonaisuudessaan maksoi noin 500 000 euroa, joista lahjoituksina saatiin 170 000 euroa. Vuonna 2005 kunnostettiin ja asennettiin paikalleen viisi kupolia. Loput kupoleista nostettiin takaisin paikalleen 4. kesäkuuta 2007 alkaen.[5][6]

Pohjoisseinälle oli sijoitettu ihmeitätekeväksi sanottu ikoni, Kozelštšanin Jumalanäiti, joka on tuotu kirkkoon Viipurin Sorvalista. Ikoni on koristeltu helmin, ja sen suojalasin alla on monia kiitokseksi saatuja koruja ja ristejä.[7] Ikoni varastettiin aamuyöllä 9. kesäkuuta 2010. Kirkkoon oli murtauduttu ja yritetty viedä myös toinen ikoni. Poliisi piti varkautta tilaustyönä ja epäili varastetun ikonin päätyneen ulkomaille − lähinnä itäiseen Eurooppaan −, koska sen myymistä Suomessa pidettiin käytännössä mahdottomana.[8] Kozelštšanin Jumalanäiti löydettiin kuitenkin maastokätköstä läheltä Turkua helmikuussa 2011, kun varkaudesta rangaistustaan istuva mies kertoi sijainnista oma-aloitteisesti.[9] Ikoni vietiin korjattavaksi Uuden Valamon luostariin Heinävedelle.

Vuoden 2007 elokuussa kirkosta vietiin keskellä päivää Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän ikoni.[10]

Katedraalin kupeessa olevan puiston on suunnitellut Svante Olsson. Puiston istutustyöt aloitettiin vuonna 1897.[11] Puiston nimi oli Katajanokanpuisto vuoteen 2014 asti.[12] Vuonna 2014 puisto nimettiin uudelleen Tove Janssonin puistoksi.[13]

Ulkoasu

muokkaa
 
Katedraali ympäristöineen ilmasta.

Vaikka kirkko ulkoisesti on vanhan slaavilaisen perinteen mukainen, sisällä kirkossa näkyy sen bysanttilainen perinne. Sisätila on avara, ja kattoa tukee neljä suurta, yhdestä graniittilohkareesta veistettyä pylvästä. Ortodoksiseen tapaan kirkossa ei ole penkkejä, mutta salin reunoille on asetettu muutamia istuimia. Kirkon etuosassa sijaitsee ikonostaasi, jonka takana on alttari.[7] Kirkon pinta-ala on 967 neliömetriä.[4] Kirkossa on kolmetoista kullattua sipulinmuotoista kupolia, yksi suuri ja kaksitoista pienempää. Kupolien määrä kuvastaa Kristusta ja kahtatoista apostolia. Lisäksi kellotornin päällä on vielä yksi kupoli.

Katedraalin pohjakerroksessa on seurakuntasali ja kryptakappeli, joka on pyhitetty pappismarttyyri Aleksandr Hotovitskille (k. 1937). Kryptassa järjestetään erilaisia tilaisuuksia, kuten kirkkotaiteen ja kirkollisten esineiden näyttelyitä ja luentotilaisuuksia.[7]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Helsingin ortodoksinen seurakunta: Uspenskin katedraali hos.fi. Viitattu 14.2.2020.
  2. ↑ Uspenskin katedraali Ortodoksi.net. Viitattu 20.4.2007.
  3. ↑ Uspenskin katedraali Helsinkiopas. Viitattu 20.4.2007.
  4. ↑ a b Katajanokka: Hökkelikylästä kivikaupungiksi. Uspenskin katedraali Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 18.6.2008. Viitattu 20.4.2007.
  5. ↑ Heta Ängeslevä: Uspenskin katedraalin kupolit nostetaan paikalleen 4.6.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 6.6.2007. Viitattu 4.6.2007.
  6. ↑ Timo Mertanen: Puuttuvat kupolit paikoilleen. Ortodoksiviesti, Määritä ajankohta!
  7. ↑ a b c Hellevi Matihalti: Uspenskin katedraali Suomen ortodoksinen kirkkokunta. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 20.4.2007.
  8. ↑ Ortodoksien tärkeä ikoni varastettu Yle.fi. 9.6.2010. Viitattu 9.6.2010.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Uspenskin varastettu ikoniloytyi hs.fi. 8.2.2011. Arkistoitu 14.2.2011. Viitattu 30.3.2011.
  10. ↑ Ikoni varastettu Uspenskin katedraalista Iltalehti. 9.6.2010. Viitattu 2.2.2023.
  11. ↑ Katajanokanpuisto Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Arkistoitu 25.4.2014. Viitattu 18.4.2013.
  12. ↑ Asemakaavan hyväksyminen 21.3.2014. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.5.2018.
  13. ↑ Tove Janssonin puisto Helsinki. 2016. Viitattu 2.2.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa
Suomen ortodoksiset katedraalit

Uspenskin katedraali (Helsinki) · Pyhän Nikolaoksen katedraali (Kuopio) · Pyhän Kolminaisuuden katedraali (Oulu)

Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia
Tuomiokirkkoja

Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere

Katedraaleja

Uspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali

Paikkamäärältään suuria

Kerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi

Vanhoja puukirkkoja

Ulrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko

Vanhoja kivikirkkoja

Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila

Modernistisia

Kannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko

Luovutettujen alueiden kirkkoja

Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uspenskin_katedraali&oldid=22721144”