1917
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkui.
Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Hyvinkää erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Hausjärven ja Nurmijärven kunnista.
- 1. tammikuuta – Humppilan vuonna 1852 valmistunut puukirkko tuhoutui tulipalossa.[1]
- 5. tammikuuta – Tanska myönsi Islannille rajoitetun itsemääräämisoikeuden.
- 13. tammikuuta – Vienanjoen suistossa 25 kilometriä pohjoiseen Arkangelista sijainnut Ekonomiian satama-alue tuhoutui, kun satamassa olleiden Semen Cheliuskin ja Bayropea laivojen 2 000 tonnin ammuslastit sekä laiturialueille varastoidut 3 000 tonnin ammustarvikkeet räjähtivät. Kuolonuhreja oli vähintään 600, eikä lopullinen määrä selvinnyt koskaan.[2]
- 22. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaati ”rauhaa ilman voittoa” Eurooppaan.
- 25. tammikuuta – Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla. Saaret siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan 31. maaliskuuta.
- 30. tammikuuta – Pohjois-Meksikossa Pancho Villaa etsineet kenraali John J. Pershingin johtamat yhdysvaltalaiset joukot lopettivat etsinnät ja vetäytyivät Yhdysvaltain puolelle helmikuun alkuun mennessä.
- 30. tammikuuta – Suomen Sukututkimusseuran perustava kokous pidettiin.[3]
- 1. helmikuuta – Ympärysvaltojen kauppasaarrosta kärsinyt Saksa ilmoitti aloittavansa rajoittamattoman sukellusvenesodan.
- 3. helmikuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Saksaan.
- 6. helmikuuta – Trondheimissa pidettiin ensimmäinen pohjoismaiden saamelaisten yhteinen kokous, jonka muistoksi päivää vietetään nykyään saamelaisten kansallispäivänä.
- 14. helmikuuta – Ranskan poliisi vangitsi vakoilusta epäillyn tanssija Mata Harin Pariisissa.
- 24. helmikuuta – Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jotta Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Yhdysvallat julkisti Saksan tarjouksen sisältäneen Zimmermann-sähkeen tekstin 1. maaliskuuta.
- 28. helmikuuta – Armas Launiksen Kullervo-oopperan kantaesitys oli Suomalaisessa Oopperassa.
- 7. maaliskuuta – New Orleansista kotoisin ollut Original Dixieland Jass Band-yhtye julkaisi maailman ensimmäisen jazzäänitteen Livery Stable Blues.
- 8. maaliskuuta – Pietarissa alkoivat Kansainvälisenä naistenpäivänä naisten mielenosoitukset ja lakot sekä elintarvikepulaa että sotaa vastaan. Seuraavana päivänä Pietarin kaduilla oli jo 200 000 mielenosoittajaa, jotka vaativat tsaari Nikolai II:n eroamista. Lakot pysäyttivät lähes kaikki kaupungin tehtaat 10. maaliskuuta mennessä.
- 11. maaliskuuta – Helmikuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 26.2.): Pietariissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyi mielenosoittajien puolelle.
- 12. maaliskuuta – Väkijoukko tunkeutui Špalernajan vankilaan Pietarissa, vapautti vangit ja sytytti rakennuksen tuleen. Vapautuneiden vankien joukossa oli yli 70 suomalaista ”kalterijääkäriä”.
- 15. maaliskuuta – Venäjän keisari Nikolai II luopui vallasta. Ruhtinas Georgi Lvov muodosti Venäjän uuden hallituksen.
- 16. maaliskuuta – Suomen kenraalikuvernööri Franz Seyn ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Mihail Borovitinov vangittiin Helsingissä ja kuljetettiin Pietariin.[4]
- 16. maaliskuuta – Venäläiset Itämeren laivaston sotilaat nousivat illan aikana kapinaan Helsingissä. He surmasivat parin päivän aikana useita upseereita, muun muassa Itämeren laivaston komentajan vara-amiraali A. I. Nepeninin.
- 18. maaliskuuta – Saksalainen sukellusvene U-64 upotti Ranskan taistelulaiva Dantonin Välimerellä 35 km:n päässä Sardiniasta.[5]
- 19. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus nimitti Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi Mihail Stahovitšin.[6]
- 20. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus vangitsi keisari Nikolai II:n ja hänen perheensä.
- 20. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus kumosi helmikuun manifestin ja muut Suomen perustuslakien vastaisesti syntyneet lait. Sensuuriviranomaiset lopettivat työnsä Suomessa.
- 21. maaliskuuta – Suomen senaatti määräsi keisari Nikolai II:n kuvat poistettaviksi virastojen seiniltä ja kumosi määräykset liputuksesta keisarillisina juhlapäivinä.[7]
- 26. maaliskuuta – Suomeen nimitettiin uusi, Oskari Tokoin johtama senaatti.[8]
- 28. maaliskuuta – Siperiaan vuonna 1914 karkotettu tuomari P. E. Svinhufvud palasi Suomeen.[9]
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4. huhtikuuta – Suomen eduskunta kokoontui valtiopäiville ensimmäistä kertaa maailmansodan puhkeamisen jälkeen vuoden 1916 eduskuntavaalien tuloksen mukaisessa kokoonpanossa. Eduskunnan puhemieheksi valittiin 5. huhtikuuta sosialidemokraattien Kullervo Manner.
- 6. huhtikuuta – Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta – Maanpaossa Sveitsissä ollut V. I. Lenin saapui Suomen asemalle Pietariin. Hän julkisti seuraavana päivänä ns. Huhtikuun teesinsä joissa vaadittiin muun muassa vallan siirtämistä työläisten muodostamille neuvostoille.
- 16. huhtikuuta – Ranskalaiset aloittivat länsirintamalla epäonnistuneen Nivellen offensiivin.
- 17. huhtikuuta – Suomen Ammattijärjestö SAJ vaati kahdeksan tunnin työaikaa. Metalliteollisuudessa tämä toteutui 18. huhtikuuta alkaneen metallityöläisten lakon tuloksena.
- 23. huhtikuuta – Leipä säännösteltiin Suomessa elintarviketilanteen vaikeuduttua.
- 1. toukokuuta – Suomessa pidetyissä vappupuheissa vaadittiin kahdeksan tunnin työaikaa, kunnallista demokratiaa ja elintarvikepulan ratkaisemista.
- 7. toukokuuta – Raumalla alkoi kaksi viikkoa kestänyt kunnallinen yleislakko, millä paikallinen työväenliike vaati kunnallista demokratiaa. Lakko päättyi 20. toukokuuta osapuolten hyväksyttyä senaatin sovintoehdotuksen, jolla työväestö sai lisäpaikkoja Rauman kaupunginvaltuustossa.
- 13. toukokuuta – Fatiman Neitsyt Maria ilmestyi kolmelle paimenessa olleelle lapselle Portugalissa Fátiman kaupungin lähistöllä.
- 17. toukokuuta – Yhdysvalloissa maanpaossa ollut Lev Trotski saapui Pietariin.
- 18. toukokuuta – Aleksandr Kerenskistä tuli Venäjän sota- ja meriministeri.
- 29. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi kieltolain.
- 29. toukokuuta – Maataloustuottajain keskusliitto (MTK) perustettiin maanviljelijöiden etujärjestöksi.
- 2. kesäkuuta – Elintarvikepulan helpottamiseksi Suomen senaatti sai mahdollisuuden määrätä rajahintoja tärkeille elintarvikkeille sekä päättää elintarvikkeiden varastoinnista ja jakelusta. Suomessa siirryttiin viljan kulutusta säännelleeseen leipäkorttijärjestelmään henkilökohtaisten annosten perustuessa työn raskauteen, ja leipäviljan käyttö eläinten rehuna kiellettiin. Elintarvikehuoltoa hoitamaan perustettiin elintarvikekeskuskomitea, läänitasolla toimineet lääninkomiteat ja kuntatasolla toimineet elintarvikelautakunnat.
- 7. kesäkuuta – Viikon kestänyt Messinesin taistelu alkoi länsirintamalla, kun englantilaiset räjäyttivät saksalaisten asemien alle kaivettuihin tunneleihin sijoitetut miinat. Räjähdykset synnyttivät 19 suurta kraatteria.
- 29. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi lain, joka takasi täydet kansalaisoikeudet Suomessa asuville juutalaisille.
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. heinäkuuta – Venäjän väliaikaisen hallituksen sotaministeri Aleksandr Kerenskin ”Kerenskin hyökkäys” itärintamalla Galitsiassa kohti Lvovia alkoi.
- 2. heinäkuuta – Kreikka liittyi maailmansotaan ympärysvaltojen puolella.
- 11. heinäkuuta – Venäjän väliaikainen hallitus siirsi Suomeen levottomuuksien varalta neljä rykmenttiä käsittävän 5. Kubanin kasakkadivisioonan.
- 13. heinäkuuta – Huittisten meijerikahakka käynnistää suojeluskuntien ja työväen järjestyskaartien perustamisen.
- 14. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat uudet kunnallislait sekä kahdeksan tunnin työaikalain.
- 16. heinäkuuta – ”Heinäkuun päivät”: Pietarin sotilaat ja työläiset nousivat kapinaan hallitusta vastaan. Bolševikit päättivät tukea kapinaa, joka kesti 21:nteen heinäkuuta asti. Hallituksen kukistettua sen Lenin joutui pakenemaan piiloon Suomeen, ja Trotski sekä Lunatšarski vangittiin.
- 16. heinäkuuta – Kerenskin hyökkäys pysähtyi kasvaneiden tappioiden takia.
- 18. heinäkuuta – Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain, jonka mukaan korkeimman vallan Suomessa oli määrä siirtyä eduskunnalle.
- 19. heinäkuuta – Saksalaiset ja itävaltalaiset aloittivat 19. heinäkuuta vastahyökkäyksen Venäjää vastaan Kerenskin hyökkäyksen jälkeen. Venäläisten rintama murtui seuraavana päivänä ja he perääntyivät Länsi-Ukrainassa sijaitsevalle Zbrutsj-joelle.
- 20. heinäkuuta – Serbian pakolaishallitus ja Jugoslavian komitea allekirjoittivat Korfun julistuksen, joka loi pohjan Jugoslavian valtion perustamiselle ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
- 21. heinäkuuta – Sotaministeri Aleksandr Kerenski nousi Venäjän väliaikaisen hallituksen johtoon.
- 25. heinäkuuta – Kanada otti käyttöön ”väliaikaisen” tuloveron (4–25 %).
- 31. heinäkuuta – Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan ja määräsi pidettäväksi uudet eduskuntavaalit.
- 31. heinäkuuta – Passchendaelen taistelu alkoi Belgian Flanderissa Ypresin lähellä. Taistelut jatkuivat 6. marraskuuta saakka ja hyökkäävät englantilaiset joukot saivat pieniä maastovoittoja, mutta eivät kyenneet läpimurtoon.
- 2. elokuuta – Edwin Harris Dunning laskeutui ensimmäisenä maailmassa lentokoneella liikkeessä olevan laivan (lentotukialukseksi muunnettu taisteluristeilijä HMS Furious) kannelle Scapa Flowssa Orkney-saarilla. Dunning kuoli kaksi päivää myöhemmin kun tuulenpuuska heitti hänen Sopwith Pup -lentokoneensa uuden laskuyrityksen aikana laivan kannelta mereen.
- 3. elokuuta – Venäjän pääesikunta siirsi Suomeen lisäjoukkoina yhden ratsuväkidivisioonan ja jalkaväkiprikaatin. Siten Suomessa oli yli 100 000 venäläistä sotilasta, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
- 3. elokuuta – Saksalaiset valtasivat Riian kaupungin venäläisiltä.
- 9. elokuuta – Turun voimellakka – Voin hinnan alentamista vaatinut väkijoukko murtautui Turussa Valion voivarastoon vieden 25 000 kiloa voita ja 400 juustoa, jotka päätyivät lopulta kaupungin elintarvikelautakunnalle voikortteja vastaan jaettaviksi. Helsingissä väkijoukot murtautuivat 11. elokuuta Valion voivarastoon ja alkoivat siirtämään voita sieltä kauppoihin. Voista oli tullut pulaa kaupungeissa kuivan kesän aiheuttaman vähentyneen maidontuotannon takia. Lisäksi vielä osa voista meni Suomessa olleen venäläisen sotaväen muonitukseen ja Valio vei myös voita Venäjälle.
- 14. elokuuta – Kiinan tasavalta julisti sodan Saksalle ja Itävalta-Unkarille.
- 15. syyskuuta – Brittiläinen aseistettu smakki HMS Nelson upposi Pohjanmerellä saksalaisen sukellusveneen tulituksessa. Aluksen taistelussa kaatuneelle kapteenille Thomas Crispille myönnettiin postuumi Viktorian risti -ansiomitali.
- 17. – 18. elokuuta – Pörssitalon mellakka Helsingissä.
- 17. elokuuta – Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi erosi. Hänen tilalleen tuli professori E. N. Setälä.
- 1. syyskuuta – Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosalla Laukaassa sijaitseva Pönttövuoren tunneli avattiin liikenteelle. Tunneli poistettiin käytöstä rataosan sähköistyksen ja uuden tunnelin valmistuttua vuonna 1995.
- 9. syyskuuta – ”Kornilovin kapina”: Venäjän armeijan ylipäällikkö Lavr Kornilov määräsi Pietaria puolustaneen kolmannen ratsuväkiarmeijakunnan ottamaan kaupungin sotilaskomentoon. Pääministeri Kerenski syytti Kornilovia aikeesta perustaa sotilasdiktatuuri ja erotti hänet. Kornilov ja hänen tukijansa pidätettiin. Heinäkuussa pidätetyt vapautettiin ja työläisille jaettiin aseita kaupungin puolustamiseksi.
- 11. syyskuuta – ”Upseerien uimakoulu”: Kornilovin kapinasta kiihtyneet venäläiset sotilaat surmasivat 11 kenraalia ja everstiä Viipurissa.
- 17. syyskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus erotti kenraalikuvernööri Mihail Stahovitšin ja nimitti hänen tilalleen duuman jäsenen Nikolai Vissarionovitš Nekrasovin.
- 17. syyskuuta – Saksan armeija käynnisti Operaatio Albionin.
- 18. syyskuuta – Maataloustuottajain Keskusjärjestö (MTK) perustettiin.
- 26. syyskuuta – Suomessa vallinneen elintarvikepulan vuoksi kiellettiin perunan käyttö eläinten ruoaksi.
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. lokakuuta – Suomessa otettiin jälleen käyttöön leijonavaakunalla varustetut postimerkit. Tätä merkkisarjaa kutsutaan nimellä Saarisen malli, ja se oli käytössä vuoteen 1930 saakka.
- 1. lokakuuta – Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. Vaaleissa sosialidemokraatit menettivät enemmistönsä.
- 17. lokakuuta – Trans-Australian rata valmistui.
- 20. lokakuuta – Venäjän perustuslakia säätävää kansalliskokousta valmistellut Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto eli esiparlamentti kokoontui ensimmäisen kerran Mariinskin palatsissa Pietarissa. Vallanottoa valmistelleet bolševikit lähtivät pois esiparlamentista jo sen ensimmäisenä istuntopäivänä.
- 26. lokakuuta – Brasilia julisti sodan keskusvalloille, kun saksalainen sukellusvene oli kolme päivää aikaisemmin upottanut brasilialaisen laivan.
- 31. lokakuuta – Suomen evankelis-luterilainen kirkko vietti uskonpuhdistuksen 400-vuotisjuhlaa.
- 1. marraskuuta – Hiitola-Käkisalmi-Kiviniemi-Raasuli-rata avattiin väliaikaiselle liikenteelle. [10]
- 2. marraskuuta – Balfourin julistus; Ison-Britannian ulkoministeri Arthur Balfour toi julki kannan, jonka mukaan Britannian hallitus tuki sionistien aikeita perustaa juutalaisille oma valtio Palestiinaan.
- 6. marraskuuta – Kolmas Ypresin taistelu päättyi: kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta – Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.): Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin johtamalta Venäjän väliaikaiselta hallitukselta.
- 7. marraskuuta – Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 7. marraskuuta – Venäläiset matruusit tappoivat Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin Mommilassa.
- 14. marraskuuta – Suomessa alkoi yleislakko, ”marraskuun lakko”, joka päättyi 19. marraskuuta.
- 15. marraskuuta – Eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi äänin 127–68. Tämä korvasi aiemman valtalain, jota Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksynyt. Eduskunta alkoi heti käyttää ottamiaan valtaoikeuksia ja vahvisti uudet kunnallislait, joissa kunnallisvaaleista tehtiin demokraattiset ja äänioikeus annettiin kaikille yli 20-vuotiaille, sääti kahdeksan tunnin työpäivän ja nimitti uuden senaatin. Tämä on ollut ainoa kerta Suomen historiassa, kun Eduskunta on nimittänyt hallituksen.[11]
- 20. marraskuuta – Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 24. marraskuuta – Kittilässä puhkesi kapina, jonka yhteydessä ammuttiin Lapin kihlakunnan kruununvouti Axel Sandström.
- 16. marraskuuta – Georges Clemenceau tuli Ranskan pääministeriksi.
- 26. marraskuuta – National Hockey League perustettiin Kanadassa.
- 27. marraskuuta – Suomessa muodostettiin Svinhufvudin senaatti.
- 28. marraskuuta – Heikki Nurmion kirjoittama Jääkärien marssi, jonka Jean Sibelius aiemmin samana syksynä kolmessa päivässä sävelsi, esitettiin ensimmäistä kertaa Libaussa jääkäripataljoonan miehistölle järjestetyssä illanvietossa.
- 4. joulukuuta – P. E. Svinhufvudin senaatti jätti eduskunnalle ehdotuksen tasavaltaisesta hallitusmuodosta ja antoi eduskunnalle tiedonannon, jossa Suomi julistettiin itsenäiseksi.[11]
- 4. joulukuuta – Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) perustettiin.
- 6. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 100–88 Santeri Alkion ehdotuksen, joka vahvisti kannan, jonka mukaan Suomi on riippumaton tasavalta, ja valtuutti hallituksen ryhtymään toimiin Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustamiseksi.[11]
- 6. joulukuuta – 1 635 ihmistä kuoli Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
- 7. joulukuuta – Yhdysvallat julisti sodan Itävalta-Unkarille.
- 11. joulukuuta – Ison-Britannian joukot valloittivat 400 vuotta Osmanien valtakunnan hallinnassa olleen Jerusalemin.
- 11. joulukuuta – Liettuan maapäivät julisti maan riippumattomaksi Venäjästä.
- 14. joulukuuta – Suomen senaatti vaati venäläisten sotajoukkojen välitöntä poistamista Suomesta.
- 15. – 18. joulukuuta – Turun mellakat – Turussa hajotettiin ja ryöstettiin miliisilakon aikana kaupungin keskustan liikkeitä.
- 15. joulukuuta – Saksa ja uusi valtio Neuvostoliitto sopivat aselevon.
- 15. joulukuuta – Ensimmäinen NHL-näytösottelu pelattiin Montrealissa Montreal Canadiensin ja Montreal Wanderersin välillä.
- 18. joulukuuta – Venäjän armeijassa palvellut kenraaliluutnantti C. G. E. Mannerheim palasi Suomeen.
- 20. joulukuuta – Venäjällä perustettiin salainen poliisi Tšeka, jonka johtoon valittiin puolalaissyntyinen Feliks Dzeržinski.
- 22. joulukuuta – Rauhanneuvottelut alkoivat Brest-Litovskissa Valko-Venäjällä.
- 22. joulukuuta – Suomessa annettiin asetus siviilirekisteristä.
- 26. joulukuuta – Ensimmäiset oppilaat aloittivat Vimpelin sotakoulussa.
- 31. joulukuuta – Joukko ahvenanmaalaisia julkaisi adressin, jossa anottiin maakunnan liittämistä Ruotsiin.
- 31. joulukuuta – Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden.[11]
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 5. tammikuuta – Wieland Wagner, saksalainen oopperalaulaja (k. 1966)
- 5. tammikuuta – Jane Wyman, yhdysvaltalainen näyttelijä, presidentti Ronald Reaganin ensimmäinen puoliso (k. 2007)
- 9. tammikuuta – Leo James Rainwater, vuoden 1975 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen ydinfyysikko (k. 1986)
- 10. tammikuuta – Jerry Wexler, yhdysvaltalainen äänilevytuottaja (k. 2008)
- 11. tammikuuta – Mamadou Madeira Keita, malilainen poliitikko ja ministeri (k. 1997)
- 12. tammikuuta – William Markus, suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (k. 1989)
- 16. tammikuuta – Otto Leisner, tanskalainen radio- ja televisioisäntä (k. 2008)
- 17. tammikuuta – Oskar Morawetz, kanadalainen säveltäjä ja pianisti (k. 2007)
- 20. tammikuuta – Gunnar Bøe, norjalainen poliitikko (k. 1989)
- 23. tammikuuta – Pauli Sarkkula, suomalainen koripalloilija (k. 1992)
- 25. tammikuuta – Ilya Prigogine, vuoden 1977 Nobelin kemianpalkinnon saanut belgialainen fyysikko ja kemisti (k. 2003)
- 26. tammikuuta – Edgar Barth, saksalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1965)
- 28. tammikuuta – Kalle Komulainen, suomalainen runoilija (k. 1984)
- 30. tammikuuta – Paul Frère, belgialainen kilpa-autoilija (k. 2008)
- 1. helmikuuta – Tor Aspengren, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja (k. 2004)
- 2. helmikuuta – Sinikka Kallio, suomalainen kirjailija ja kääntäjä (k. 2002)
- 2. helmikuuta – Kishan Lal, intialainen maahockeypelaaja (k. 1980)
- 4. helmikuuta – Yahya Khan, Pakistanin presidentti 1969–1971 (k. 1980)
- 4. helmikuuta – Reino Koivula, suomalainen arkkitehti ja professori (k. 2006)
- 5. helmikuuta – Vivica Bandler, suomalainen teatterinjohtaja, -ohjaaja ja akateemikko (k. 2004)
- 5. helmikuuta – Jukka L. Mäkelä, suomalainen sotakirjailija (k. 1977)
- 6. helmikuuta – Sári Gábor (”Zsa Zsa Gábor”), unkarilais-yhdysvaltalainen näyttelijä ja seurapiirinainen (k. 2016)
- 9. helmikuuta – Harry Krogerus, suomalainen hyönteistieteilijä (k. 1999)
- 11. helmikuuta – Erkki Huurtamo, suomalainen lakimies, poliitikko ja maaherra (k. 1999)
- 11. helmikuuta – Sidney Schechtel (”Sidney Sheldon”), yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2007)
- 13. helmikuuta – Jagjit Singh Aurora, intialainen kenraali (k. 2005)
- 14. helmikuuta – Herbert A. Hauptman, vuoden 1985 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen matemaatikko (k. 2011)
- 18. helmikuuta – Tea Helenelund, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2010)
- 18. helmikuuta – Tuulikki Pietilä, suomalainen taidegraafikko ja professori (k. 2009)
- 19. helmikuuta – Antero Alpola, suomalainen toimituspäällikkö ja käsikirjoittaja (k. 2001)
- 19. helmikuuta – Karl Trasti, norjalainen poliitikko (k. 1976)
- 25. helmikuuta – Anthony Burgess, englantilainen kirjailija, kriitikko ja toimittaja (k. 1993)
- 25. helmikuuta – Erhard Jakobsen, tanskalainen poliitikko (k. 2002)
- 27. helmikuuta – John Connally, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 1993)
- 28. helmikuuta – Jussi Tenkku, suomalainen filosofian professori (k. 2005)
- 1. maaliskuuta – Ib Stetter, tanskalainen poliitikko (k. 1997)
- 8. maaliskuuta – Väinö Leskinen, suomalainen poliitikko (k. 1972)
- 9. maaliskuuta – A. J. Greimas, ranskalainen semiootikko (k. 1992)
- 11. maaliskuuta – Earl Bellamy, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 2003)
- 11. maaliskuuta – Göran Schildt, suomenruotsalainen kirjailija (I Odysseus kölvatten) (k. 2009)
- 15. maaliskuuta – Vilho Niitemaa, suomalainen historiantutkija (k. 1991)
- 16. maaliskuuta – sir Christopher Foxley-Norris, Britannian kuninkaallisten ilmavoimien kenraali ja aktivisti (k. 2003)
- 19. maaliskuuta – Dinu Lipatti, romanialainen pianisti (k. 1950)
- 20. maaliskuuta – Vera Lynn, englantilainen laulaja (k. 2020)
- 21. maaliskuuta – Anton Coppola, yhdysvaltalainen kapellimestari ja säveltäjä (k. 2020)
- 24. maaliskuuta – John Kendrew, vuoden 1962 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen biokemisti (k. 1997)
- 27. maaliskuuta – Cyrus Vance, Yhdysvaltain ulkoministeri (1977–1980) (k. 2002)
- 28. maaliskuuta – Marjatta Seppälä, suomalainen kirjailija (k. 1980)
- 28. maaliskuuta – Severi Seppänen, suomalainen näyttelijä (k. 1982)
- 29. maaliskuuta – Herbert Saffir, yhdysvaltalainen insinööri (k. 2007)
- 30. maaliskuuta – Els Aarne, virolainen säveltäjä (k. 1995)
- 31. maaliskuuta – Saara Heino, suomalainen opettaja, merkonomi ja lastenkirjailija (k. 1995)
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. huhtikuuta – Mark Evans Austad, yhdysvaltalainen diplomaatti (k. 1988)
- 4. huhtikuuta – Sinikka Kuula, suomalainen pianisti (k. 1981)
- 4. huhtikuuta – Aimo Saukko, suomalainen näyttelijä (k. 1976)
- 8. huhtikuuta – Hubertus Ernst, alankomaalainen katolinen piispa (k. 2017)
- 8. huhtikuuta – Mailis Vaaja, oik. Mailis Laaksonen, suomalainen näyttelijä (k. 1995)
- 10. huhtikuuta – Robert Burns Woodward, vuoden 1965 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 1979)
- 12. huhtikuuta – Robert Manzon, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 2015)
- 15. huhtikuuta – Reino Kalliolahti, suomalainen näyttelijä (k. 1992)
- 16. huhtikuuta – Barry Nelson, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2007)
- 19. huhtikuuta – Sven Hassel, tanskalainen kirjailija (k. 2012)
- 21. huhtikuuta – Björn Landström, suomalainen taiteilija ja kirjailija (k. 2002)
- 22. huhtikuuta – Arvo Hautala, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (k. 1985)
- 25. huhtikuuta – Ella Fitzgerald, yhdysvaltalainen jazzlaulaja (k. 1996)
- 26. huhtikuuta – I. M. Pei, kiinalaissyntyinen yhdysvaltalainen arkkitehti (k. 2019)
- 27. huhtikuuta – Taisto Ahtola, suomalainen taidemaalari ja taidemuseon intendentti (k. 2000)
- 29. huhtikuuta – Celeste Holm, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2012)
- 3. toukokuuta – Olof Ottelin, suomalainen sisustusarkkitehti ja kalustesuunnittelija (k. 1971)
- 6. toukokuuta – Felix Forsman, suomalainen elokuvaaja (k. 2005)
- 13. toukokuuta – Osmo Vesikansa, suomalainen sosiaalipäällikkö ja partioliikkeen vaikuttaja (k. 1966)
- 14. toukokuuta – Lou Harrison, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2003)
- 16. toukokuuta – George Gaynes, yhdysvaltalainen näyttelijä ja oopperalaulaja (k. 2016)
- 22. toukokuuta – Nathan Davis, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2008)
- 23. toukokuuta – Samuli Paronen, suomalainen kirjailija (k. 1974)
- 25. toukokuuta – Aino Kallio-Ericsson, suomalainen arkkitehti (k. 2018)
- 28. toukokuuta – Liisa Linko-Malmio, suomalainen laulaja ja laulupedagogi (k. 2017)
- 29. toukokuuta – John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti (k. 1963) (murhattiin)
- 1. kesäkuuta – William S. Knowles, vuoden 2001 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2012)
- 4. kesäkuuta – Howard Metzenbaum, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja senaattori (k. 2008)
- 4. kesäkuuta – Ilmari Soisalon-Soininen, suomalainen teologi ja professori (k. 2002)
- 7. kesäkuuta – Dino Paul Crocetti (”Dean Martin”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja (Rio Bravo) (k. 1995)
- 9. kesäkuuta – Eric Hobsbawm, brittiläinen historioitsija (k. 2012)
- 14. kesäkuuta – Lise Nørgaard, tanskalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2023)
- 15. kesäkuuta – John Bennett Fenn, vuoden 2002 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2010)
- 15. kesäkuuta – Ernst Sarin, suomalainen kirjailija (k. 1974)
- 16. kesäkuuta – Faídon Gkizíkis, kreikkalainen kenraali, Kreikan presidentti (1973–1974) (k. 1999)
- 18. kesäkuuta – Lea Pyykkö, suomalainen venäläisen kirjallisuuden suomentaja (k. 2009)
- 19. kesäkuuta – Käthe Grasegger, saksalainen alppihiihtäjä (k. 2001)
- 28. kesäkuuta – A. E. Hotchner, amerikkalainen kirjailija (k. 2020)[12]
- 30. kesäkuuta – Lena Horne, yhdysvaltalainen jazzlaulaja, näyttelijä ja tanssija (k. 2010)
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. heinäkuuta – Olavi Ryyppö, suomalainen taidegraafikko ja taidemaalari (k. 1988)
- 5. heinäkuuta – Oiva Oksanen, suomalainen kirjallisuuden suomentaja (k. 1977)
- 6. heinäkuuta – Heribert Barrera i Costa, katalonialainen kemisti ja poliitikko (k. 2011)
- 9. heinäkuuta – Pekka Kuusi, suomalainen sosiaalipoliitikko (k. 1989)
- 13. heinäkuuta – Valle Ojaniemi, suomalainen opettaja, Kevätpörriäisen perustaja (k. 2015)
- 17. heinäkuuta – Christiane Rochefort, ranskalainen kirjailija (k. 1998)
- 22. heinäkuuta – Pentti Aalto, suomalainen sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori (k. 1998)
- 24. heinäkuuta – Gudmund Harlem, norjalainen poliitikko (k. 1988)
- 26. heinäkuuta – Bertil Nordahl, ruotsalainen jalkapalloilija ja valmentaja (k. 1998)
- 27. heinäkuuta – Unto Koistinen, suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko (k. 1994)
- 2. elokuuta – Ernst Mether-Borgström, suomalainen taidemaalari (k. 1996)
- 3. elokuuta – Antonio Lauro, venezuelalainen säveltäjä (k. 1986)
- 4. elokuuta – Ljubov Kabo, venäläinen kirjailija (k. 2007)
- 6. elokuuta – Robert Mitchum, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1997)
- 7. elokuuta – Kalle Salo, suomalainen kirjallisuuden kääntäjä (k. 2002)
- 11. elokuuta – Vasiľ Biľak, slovakialainen kommunistipoliitikko (k. 2014)
- 11. elokuuta – Richard Arthur Allan Browne (”Dik Browne”), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Harald Hirmuinen) (k. 1989)
- 15. elokuuta – Jack Lynch, irlantilainen poliitikko (k. 1999)
- 20. elokuuta – Kenneth E. Hagin, yhdysvaltalainen helluntailainen saarnaaja (k. 2003)
- 21. elokuuta – Leonid Hurwicz, vuoden 2007 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2008)
- 21. elokuuta – Erkki Savolainen, suomalainen nyrkkeilijä (k. 1993)
- 22. elokuuta – Samuel Dolin, kanadalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (k. 2002)
- 22. elokuuta – John Lee Hooker, yhdysvaltalainen blues-muusikko, laulaja ja kitaristi (k. 2001)
- 25. elokuuta – Melchior Ferrer (”Mel Ferrer”), yhdysvaltalainen näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja (k. 2008)
- 27. elokuuta – Eero Kiviranta, suomalainen kirjailija (k. 1989)
- 29. elokuuta – Isabel Sanford, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2004)
- 3. syyskuuta – Paul Zoungrana, burkinalainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (k. 2000)
- 4. syyskuuta – Pál Maléter, unkarilainen kenraali (k. 1958)
- 7. syyskuuta – John Cornforth, vuoden 1975 Nobelin kemianpalkinnon saanut australialainen kemisti (k. 2013)
- 9. syyskuuta – Alpo Savolainen, suomalainen pikajuoksija ja pesäpalloilija (k. 1977)
- 10. syyskuuta – Miguel Serrano, chileläinen fasisti-ideologi (k. 2009)
- 11. syyskuuta – Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori (presidentti 1965–1986) (k. 1989)
- 11. syyskuuta – Carlos Puebla, kuubalainen laulaja, kitaristi ja lauluntekijä (k. 1989)
- 14. syyskuuta – Ettore Sottsass, italialainen muotoilija ja arkkitehti (k. 2007)
- 17. syyskuuta – Herbert Lom, tšekkiläinen näyttelijä (k. 2012)
- 18. syyskuuta – June Foray, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (k. 2017)
- 20. syyskuuta – Pentti Pekkarinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri (k. 1975)
- 22. syyskuuta – Maire Virkkunen-Harki, suomalainen mezzosopraanolaulaja, laulunopettaja ja muotitaiteilija (k. 1983)
- 23. syyskuuta – Asima Chatterjee, intialainen kemisti (k. 2006)
- 24. syyskuuta – Maininki Sippola-Wilska, suomalainen laulaja ja kansakoulunopettaja (k. 2008)
- 25. syyskuuta – Phil Rizzuto, yhdysvaltalainen baseball-pelaaja ja urheiluselostaja (k. 2007)
- 26. syyskuuta – Esa Anttala, suomalainen kirjailija (k. 1977)
- 26. syyskuuta – Marianne Wahlberg, ruotsalainen poliitikko (k. 2005)
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. lokakuuta – Christian de Duve, vuoden 1974 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut belgialainen biologi (k. 2013)
- 4. lokakuuta – Luis Carniglia, argentiinalainen jalkapalloilija ja valmentaja (k. 2001)
- 6. lokakuuta – Aimo Tukiainen, suomalainen kuvanveistäjä ja professori (Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas) (k. 1996)
- 8. lokakuuta – Rodney Robert Porter, vuoden 1972 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti (k. 1985)
- 10. lokakuuta – Thelonious Monk, yhdysvaltalainen jazzpianisti (k. 1982)
- 11. lokakuuta – Eino Poutiainen, suomalainen SMP:n kansanedustaja (k. 1979)
- 12. lokakuuta – Roque Máspoli, uruguaylainen jalkapalloilija (k. 2004)
- 15. lokakuuta – Arthur M. Schlesinger Jr., yhdysvaltalainen historioitsija ja yhteiskuntakriitikko (k. 2007)
- 16. lokakuuta – Erkki Salomaa, suomalainen poliitikko, tutkija ja ammattiyhdistysmies (k. 1971)
- 17. lokakuuta – Marsha Hunt, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2022)
- 18. lokakuuta – Šams Pahlavi, Iranin viimeisen šaahin Mohammad Reza Pahlavin sisar (k. 1996)
- 20. lokakuuta – Jean-Pierre Melville, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1973)
- 21. lokakuuta – John Birks Gillespie (”Dizzy Gillespie”), yhdysvaltalainen jazz-trumpetisti (k. 1993)
- 27. lokakuuta – Arne Andersson, ruotsalainen keskimatkojen juoksija (k. 2009)
- 30. lokakuuta – Nikolai Ogarkov, Neuvostoliiton marsalkka (k. 1994)
- 31. lokakuuta – William McNeill, kanadalainen historioitsija (k. 2016)
- 1. marraskuuta – Erich Rudorffer, saksalainen sotilaslentäjä (k. 2016)
- 3. marraskuuta – Mauno Kuusisto, suomalainen laulaja (k. 2010)
- 14. marraskuuta – Henry Theel, suomalainen laulaja (k. 1989)
- 15. marraskuuta – Lars Mikander, suomalainen yritysjohtaja (k. 1999)
- 19. marraskuuta – Indira Gandhi, Intian pääministeri (1966–1977 ja 1980–1984) (k. 1984)
- 21. marraskuuta – Elisabeth Holm, ruotsalainen poliitikko (k. 1997)
- 22. marraskuuta – Andrew Huxley, vuoden 1963 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut englantilainen fysiologi ja biofyysikko (k. 2012)
- 25. marraskuuta – Noboru Terada, japanilainen uimari ja olympiavoittaja (k. 1986)
- 1. joulukuuta – Tauno Aalto, suomalainen näytelmäkirjailija (k. 1947)
- 2. joulukuuta – Erkki Pohjanheimo, suomalainen pommituslentäjä, lennonopettaja ja koelentäjä (k. 1943)
- 5. joulukuuta – Ken Downing, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 2004)
- 6. joulukuuta – Ottorino Volonterio, sveitsiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 2003)
- 9. joulukuuta – James Jesus Angleton, yhdysvaltalainen CIA:n vastavakoilun johtaja (k. 1987)
- 9. joulukuuta – Dezső Lemhényi, unkarilainen vesipalloilija (k. 2003)
- 9. joulukuuta – Tauno Äikää, suomalainen urkuri ja pianisti (k. 2008)
- 14. joulukuuta – Aarne J. Aarnio, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (k. 2013)
- 15. joulukuuta – Dick Kinney, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (k. 1985)
- 16. joulukuuta – Arthur C. Clarke, brittiläissyntyinen tieteiskirjailija (2001 Avaruusseikkailu) (k. 2008)
- 20. joulukuuta – David Bohm, yhdysvaltalainen kvanttifyysikko ja filosofi (k. 1992)
- 21. joulukuuta – Heinrich Böll, vuoden 1972 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (Nainen ryhmäkuvassa) (k. 1985)
- 22. joulukuuta – Freddie Francis, brittiläinen elokuvaohjaaja ja -kuvaaja (k. 2007)
- 23. joulukuuta – Miklós Gimes, unkarilainen toimittaja (k. 1958)
- 25. joulukuuta – Sakari Talvitie, suomalainen toimittaja (k. 2011)
- 27. joulukuuta – Onni Palaste, suomalainen sotakirjailija (k. 2009)
- 29. joulukuuta – David Hampshire, brittiläinen kilpa-autoilija (k. 1990)
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1917 kuolleista henkilöistä
Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. tammikuuta – Léon Flameng, ranskalainen ratapyöräilijä ja olympiavoittaja (s. 1877)
- 2. tammikuuta – Anton Salakari, suomalainen työväenliikkeen aktiivi ja sosiaalidemokraatti (s. 1859)
- 2. tammikuuta – Edward Tylor, brittiläinen kansatieteilijä ja antropologi (s. 1832)
- 9. tammikuuta – K. J. Jalkanen, suomalainen lyseon lehtori ja historiantutkija (s. 1864)
- 10. tammikuuta – William F. Cody (”Buffalo Bill”), villin lännen biisoninmetsästäjä, sotilas ja sirkusjohtaja (s. 1846)
- 11. tammikuuta – Eliel Aspelin-Haapkylä, suomalainen historioitsija, professori ja valtioneuvos (s. 1847)
- 12. tammikuuta – Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen, suomalainen poliitikko, vapaaherra ja kouluhallituksen ylitirehtööri (s. 1854)
- 13. tammikuuta – Albert Niemann, saksalainen tenori (s. 1831)
- 16. tammikuuta – George Dewey, yhdysvaltalainen laivastoamiraali (s. 1837)
- 21. tammikuuta – Jakob Knudsen, tanskalainen pappi ja kirjailija (s. 1858)
- 24. tammikuuta – Sven Saarikoski, suomalainen jääkäri (s. 1890)
- 29. tammikuuta – Evelyn Baring Cromer, Ison-Britannian pääkonsuli Egyptissä (s. 1841)
- 31. tammikuuta – Hans Vilhelm Keilhau, norjalainen upseeri (s. 1845)
- 1. helmikuuta – Georg Andreas Bull, norjalainen arkkitehti (s. 1829)
- 8. helmikuuta – Anton Haus, itävaltalainen suuramiraali (s. 1851)
- 10. helmikuuta – John William Waterhouse, brittiläinen taidemaalari (s. 1849)
- 16. helmikuuta – Octave Mirbeau, ranskalainen journalisti, taidekriitikko ja kirjailija (s. 1848)
- 24. helmikuuta – Reguel Wolff, suomalainen liikemies ja toimitusjohtaja (s. 1862)
- 26. helmikuuta – Thorsten Waenerberg, suomalainen taidemaalari ja opettaja (s. 1846)
- 5. maaliskuuta – Manuel de Arriaga, Portugalin ensimmäinen presidentti (1911–1915) (s. 1840)
- 6. maaliskuuta – Valdemar Psilander, tanskalainen näyttelijä (s. 1884)
- 8. maaliskuuta – Wilho Sipilä, suomalainen lääninrovasti ja kansanedustaja (s. 1858)
- 8. maaliskuuta – Ferdinand von Zeppelin, saksalainen kenraali, kreivi ja ilmailun uranuurtaja (zeppeliini) (s. 1838)
- 14. maaliskuuta – Robert Wirén, suomalaissyntyinen Venäjän laivaston amiraali (s. 1857)
- 17. maaliskuuta – Franz Brentano, saksalainen filosofi (s. 1838)
- 17. maaliskuuta – Adrian Nepenin, venäläinen vara-amiraali (s. 1871)
- 23. maaliskuuta – Ranavalona III, Madagaskarin viimeinen kuningatar (s. 1861)
- 26. maaliskuuta – Hedvig Ståhlberg, suomalainen opettaja, myöhemmän presidentti K. J. Ståhlbergin ensimmäinen puoliso (s. 1869)
- 29. maaliskuuta – Edvin Bergroth, suomalainen insinööri, teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1836)
- 31. maaliskuuta – Emil Adolf von Behring, vuonna 1901 ensimmäisen Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja bakteriologi (s. 1854)
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. huhtikuuta – Scott Joplin, yhdysvaltalainen ragtime-pianisti ja säveltäjä (s. 1867)
- 1. huhtikuuta – Kössi Kanto, suomalainen näyttelijä (s. 1887)
- 1. huhtikuuta – Wivi Nordberg, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1846)
- 6. huhtikuuta – Minna Krohn, suomalainen lastenlehti Pääskysen toimittaja (s. 1841)
- 8. huhtikuuta – Richard Olney, yhdysvaltalainen lakimies ja poliitikko (s. 1835)
- 14. huhtikuuta – Ludovic Lazarus Zamenhof (”Dr. Esperanto”), liettuanjuutalainen silmälääkäri ja kielitieteilijä (esperanton kehittäjä) (s. 1859)
- 1. toukokuuta – José Enrique Rodó, uruguaylainen esseisti (s. 1872)
- 6. toukokuuta – Alfred John North, australialainen lintutieteilijä (s. 1855)
- 7. toukokuuta – Janne Hautala, suomalainen toimittaja ja työväenliikkeen poliitikko (s. 1881)
- 10. toukokuuta – Joseph B. Foraker, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1846)
- 15. toukokuuta – Isaac Bentham, brittiläinen vesipalloilija (s. 1886)
- 17. toukokuuta – Aatu Ruotsalainen, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1859)
- 19. toukokuuta – Jørgen Brunchorst, norjalainen kasvitieteilijä, poliitikko ja diplomaatti (s. 1862)
- 25. toukokuuta – Maksim Bahdanovitš, valkovenäläinen runoilija ja kääntäjä (s. 1891)
- 25. toukokuuta – Villem Reiman, virolainen kansanvalistaja ja opettaja (s. 1861)
- 6. kesäkuuta – Fredrik Aalto, suomalainen kirjailija (s. 1854)
- 9. kesäkuuta – Edvard Valentin Emeleus, suomalainen pankinjohtaja, Suomen Yleisen Työnantajaliiton ensimmäinen johtaja (s. 1857)
- 12. kesäkuuta – Teresa Carreño, venezuelalainen pianisti (s. 1853)
- 13. kesäkuuta – Ossian Wuorenheimo, suomalainen senaattori ja elinkeinoelämän vaikuttaja (s. 1845)
- 22. kesäkuuta – Kristian Zahrtmann, tanskalainen taidemaalari (s. 1843)
- 27. kesäkuuta – Dragutin Dimitrijević, serbialainen upseeri ja tiedustelujohtaja (s. 1876)
- 27. kesäkuuta – Gustav von Schmoller, saksalainen taloustieteilijä ja sosiaalipoliitikko (s. 1838)
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 7. heinäkuuta – Selim Osvald Wasastjerna, suomalainen lääkäri ja lahjoittaja (s. 1831)
- 8. heinäkuuta – Tom Thomson, kanadalainen taidemaalari (s. 1877)
- 12. heinäkuuta – Hugo Simberg, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (”Haavoittunut enkeli”) (s. 1873)
- 14. heinäkuuta – Octave Lapize, ranskalainen maantie- ja ratapyöräilijä (s. 1887)
- 19. heinäkuuta – Erik Landell, ruotsalais-suomalainen Vapaakirkon saarnaaja ja kirjailija (s. 1858)
- 20. heinäkuuta – Leo Lehmussaari, suomalainen taidemaalari (s. 1894)
- 22. heinäkuuta – Runar Appelberg, suomalainen jääkäri (s. 1889)
- 22. heinäkuuta – Jevgeni Bauer, venäläinen elokuvaohjaaja (s. 1865)
- 27. heinäkuuta – Emil Theodor Kocher, vuoden 1909 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut sveitsiläinen kirurgi ja tutkija (s. 1841)
- 28. heinäkuuta – Ririkumutima, Burundin kuningaskunnan sijaishallitsija
- 30. heinäkuuta – Hans Konrad Foosnæs, norjalainen poliitikko (s. 1846)
- 2. elokuuta – Jaan Mahlapuu, virolainen Venäjän ilmavoimien hävittäjälentäjä (s. 1894)
- 5. elokuuta – George Granfelt, suomalainen hovioikeudenneuvos ja RKP:n kansanedustaja (s. 1865)
- 5. elokuuta – Tom Thomson, kanadalainen taidemaalari (s. 1877)
- 12. elokuuta – Henrik Menander, ruotsalainen sosialistinen runoilija, toimittaja ja agitaattori (s. 1853)
- 13. elokuuta – Eduard Buchner, vuoden 1907 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biokemisti (s. 1860)
- 13. elokuuta – Matti Fält, suomalainen jääkäri ja puuseppä (s. 1894)
- 15. elokuuta – Thomas Crisp, englantilainen merikapteeni (s. 1876)
- 20. elokuuta – Adolf von Baeyer, vuoden 1905 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen orgaanisen kemian tutkija (s. 1835)
- 3. syyskuuta – Ecaterina Teodoroiu, romanialainen vänrikki ja kansallissankari (s. 1894)
- 5. syyskuuta – Johannes Winding Harbitz, norjalainen poliitikko (s. 1831)
- 5. syyskuuta – Marian Smoluchowski, puolalainen tilastollisen fysiikan tutkija (s. 1872)
- 6. syyskuuta – Otto Sarvi, suomalainen maanmittaushallituksen ylitirehtööri ja Oulun läänin kuvernööri (s. 1864)
- 7. syyskuuta – Karl Hällström, suomalainen apteekkari, kuoronjohtaja ja säveltäjä (s. 1860)
- 11. syyskuuta – Georges Guynemer, ranskalainen hävittäjälentäjä (s. 1894)
- 15. syyskuuta – Viktor Magnus von Born, suomalainen poliitikko ja vapaaherra (s. 1851)
- 19. syyskuuta – Maria Tschetschulin, Suomen ensimmäinen ylioppilastutkinnon suorittanut nainen (s. 1852)
- 27. syyskuuta – Edgar Degas, ranskalainen kuvanveistäjä ja impressionistinen taidemaalari (s. 1834)
- 27. syyskuuta – Edvard Rudolf Neovius, suomalainen matemaatikko, professori ja senaattori (s. 1851)
- 28. syyskuuta – Martti Kykkling, suomalainen kansanedustaja (s. 1857)
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 7. lokakuuta – Osku Velho, suomalainen runoilija, kääntäjä ja jääkärivärväri (s. 1895)
- 9. lokakuuta – Sarah Aaronsohn, turkinjuutalainen vakooja (s. 1890)
- 9. lokakuuta – Hussein Kamel, Egyptin sulttaani (1914–1917) (s. 1853)
- 10. lokakuuta – Alfred Emil Ingman, suomalainen sotilas- ja vankilapappi sekä nuortenkirjailija (s. 1860)
- 10. lokakuuta – Max Oker-Blom, suomalainen lääkäri ja hygienian professori (s. 1863)
- 15. lokakuuta – Margaretha Geertruida Zelle (”Mata Hari”), alankomaalainen tanssija ja vakoilija (s. 1876) (teloitettiin)
- 15. lokakuuta – Gösta Michelsson, suomalainen kadettiupseeri (s. 1878) (teloitettiin)
- 16. lokakuuta – Walter Flex, saksalainen sotakirjailija (s. 1887)
- 21. lokakuuta – Albin Koponen, suomalainen apteekkari, keksijä ja lääketehtailija (s. 1858)
- 25. lokakuuta – Maximilian Bayer, saksalainen sotilas, kirjailija, partioliikkeen kehittäjä ja jääkäripataljoona 27:n komentaja (s. 1872)
- 28. lokakuuta – Kaarlo Braxén, suomalainen näyttelijä (s. 1879)
- 7. marraskuuta – Alfred Kordelin, suomalainen liikemies ja mesenaatti (s. 1868) (tapettiin Mommilassa)
- 8. marraskuuta – Adolph Wagner, saksalainen taloustieteilijä ja professori (s. 1835)
- 11. marraskuuta – Lili‘uokalani, Havaijin kuningatar (1891–1893) (s. 1838)
- 12. marraskuuta – Vera Slutskaja, venäläinen vallankumouksellinen (s. 1874)
- 15. marraskuuta – Émile Durkheim, ranskalainen sosiologi ja antropologi (s. 1858)
- 15. marraskuuta – John W. Foster, yhdysvaltalainen kenraali ja diplomaatti (s. 1836)
- 16. marraskuuta – Adolf Reinach, saksalainen filosofi (s. 1883)
- 17. marraskuuta – Auguste Rodin, ranskalainen kuvanveistäjä (Ajattelija) (s. 1840)
- 19. marraskuuta – Paul Sinebrychoff, suomalainen tehtailija, kauppaneuvos ja taiteenharrastaja, Sinebrychoffin panimon johtaja (s. 1859)
- 1. joulukuuta – John January, yhdysvaltalainen jalkapalloilija (s. 1882)
- 3. joulukuuta – Nikolai Duhonin, venäläinen kenraali (s. 1876)
- 4. joulukuuta – Aasmund Halvorsen Vinje, norjalainen poliitikko (s. 1851)
- 8. joulukuuta – Mendele Mojkher Seforim, venäjänjuutalainen kirjailija, nykyaikaisen heprean- ja jiddišinkielisen kirjallisuuden uranuurtaja (s. 1835)
- 10. joulukuuta – Mackenzie Bowell, Kanadan pääministeri (1894–1896) (s. 1824)
- 12. joulukuuta – Andrew Taylor Still, yhdysvaltalainen lääkäri, kirjailija ja keksijä, osteopatian perustaja (s. 1828)
- 20. joulukuuta – Lucien Petit-Breton, oik. Lucien Mazan, ranskalainen maantiepyöräilijä (s. 1882)
- 22. joulukuuta – Juho Piirainen, suomalainen insinööri ja tehtailija (s. 1879)
- 24. joulukuuta – Ivan Goremykin, venäläinen poliitikko ja ministeri (s. 1839)
- 26. joulukuuta – Gaston Alibert, ranskalainen kalpamiekkailija ja olympiavoittaja (s. 1883)
- 30. joulukuuta – Gustaf Nyström, suomalainen arkkitehti ja Teknillisen korkeakoulun rehtori (s. 1856)
- 31. joulukuuta – Wilhelm Neumann-Torborg, saksalainen kuvanveistäjä (s. 1856)
Nobelin palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Glover Barkla
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Karl Adolph Gjellerup ja Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto: Kansainvälinen Punainen Risti
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Humppilan kirkko palanut uudenwuodenpäiwänä. Turun Sanomat, 03.01.1917, nro 3661, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 01.02.2017.
- ↑ George Bolotenko : Wartime Explosions in Archangel, 1916-1917 : “Bakaritsa is Burning”; “Ekonomiia is Now a Wasteland", The Northern Mariner/le marin du nord, XXI No. 4, (October 2011), 377-405
- ↑ Sukututkimusseura. Perustawa kokous eilen. Turun Sanomat, 31.01.1917, nro 3688, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 01.02.2017.
- ↑ Kenraalikuwernöörin vaihdos. Ilkka, 16.03.1917, nro 30_l, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 01.02.2017.
- ↑ Danton wreck found in deep water, BBC, 19.02.2009
- ↑ Kenraalikuvernööriksi nimitetty Mikael Stahovitsch. Suomalainen Wirallinen Lehti, 21.03.1917, nro 67, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 01.02.2017.
- ↑ Suomen Senaatin päätös 21.3.1917. Suomalainen Wirallinen Lehti, 27.03.1917, nro 72, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 01.02.2017.
- ↑ Suomen Senaatti. Suomalainen Wirallinen Lehti, 29.03.1917, nro 74, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 01.02.2017.
- ↑ Jälleen kotona. Asessori Svinhufvud palannut eilen kotimaahan. Karjalan Aamulehti, 29.03.1917, nro 73, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 01.02.2017.
- ↑ Tietosanakirja (1909-1922) osa 11. Täydennysosa, hakusana Suomen rautatiet
- ↑ a b c d Sihvonen, Valtaistuin vapaana, s. 5
- ↑ Weber, Bruce: A. E. Hotchner, Writer and Friend of the Famous, Dies at 102 The New York Times. 16.2.2020. Viitattu 16.2.2020. (englanniksi)
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1917.