Maailmanlaajuista joukkovalvontaa koskevat paljastukset (2013 alkaen)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Edward Snowdenin tietovuotoa seuranneita paljastuksia maailmanlaajuisesta joukkovalvonnasta. Ennen vuotta 2013 tapahtuneille paljastuksille on oma artikkeli: Maailmanlaajuista joukkovalvontaa koskevat paljastukset (1970–2013)
Paljastuksia

Ennen vuotta 2013
Vuoden 2013 jälkeen
Reaktioita

Järjestelmiä

PRISM · ECHELON · Carnivore · Dishfire · Stone Ghost · Tempora · Frenchelon · Fairview · MYSTIC · Xkeyscore

Virastoja

ASD · BND · CSIS · CSEC · DGSE · FSB · GCHQ · GCSB · MISIRI · MSS · NGA · NSA · NRO · PLA · RAW

Henkilöitä

Keith Alexander · James Bamford · James Clapper · Duncan Campbell · Edward Snowden · Russ Tice · Barack Obama · Julian Assange

Paikkoja

The Doughnut · Fort Meade
Menwith Hill · Pine Gap
Utah Data Center

Lakeja

FISAAA · UKUSA-sopimus
Lustre · Direktiivi 95/46/EC

Käsitteitä

yksityisyys · joukkovalvonta · tietoturva · signaalitiedustelu · teletunnistetieto · Five Eyes

Liittyviä aiheita

vakoilu · tiedustelupalvelu · salaus (Tor · VPN) · ihmisoikeudet (yksityisyys · vapaus) · satelliitti · kryptoanalyysi

Kansainvälisissä tiedotusvälineissä on paljastettu yksityiskohtia Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston (NSA) ja sen kansainvälisten yhteistyötahojen harjoittamasta ulkomaalaisiin ja Yhdysvaltain kansalaisiin kohdistuvasta maailmanlaajuisesta joukkovalvonnasta.[1] Raportit ovat suurimmaksi osaksi lähtöisin huippusalaisten asiakirjojen kätköstä, jonka vuosi entinen NSA:n urakoitsija Edward Snowden työskennellessään Booz Allen Hamiltonille, yhdelle Yhdysvaltojen suurimmista puolustus- ja tiedustelualihankkijoista.[2] Yhdysvaltojen liittovaltion asiakirjojen lisäksi Snowdenin kätkön on sanottu sisältävän tuhansia Australian, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kanadan tiedustelupalveluiden tiedostoja, joihin hänellä oli pääsy Five Eyes -verkoston kautta. Ensimmäiset Snowdenin vuotamiin asiakirjoihin perustuvat paljastukset julkaistiin samanaikaisesti The Washington Post ja The Guardian -lehdissä kesäkuussa 2013.[3] Paljastukset saivat huomattavaa julkisuutta ja jatkuivat läpi vuoden 2013. Merkittävä osa kätköstä, jonka arvellaan käsittävän 1,7 miljoonaa asiakirjaa,[4] oli myöhemmin vapautettu ja julkaistu monessa muussa tiedotusvälineessä. Huomionarvoisimpia näistä myöhemmistä tiedotusvälineistä ovat olleet The New York Times, Canadian Broadcasting Corporation, Australian Broadcasting Corporation, Der Spiegel (Saksa), O Globo (Brasilia), Le Monde (Ranska), L'espresso (Italia), NRC Handelsblad (Alankomaat), Dagbladet (Norja), El País (Espanja) ja Sveriges Television (Ruotsi).[5]

Nämä mediaraportit ovat tuoneet valoon UKUSA-yhteisön jäsenten allekirjoittamien salaisten valtiosopimusten vaikutukset heidän pyrkiessään toteuttamaan maailmanlaajuista joukkovalvontaa. Esimerkiksi Der Spiegel paljasti, kuinka Saksan BND jakaa "suunnattomia määriä siepattua dataa NSA:lle",[6] kun taas Sveriges Television paljasti, että Ruotsin FRA antoi NSA:lle dataa diplomaattisista yhteydenpidoista vuonna 1954 allekirjoitetun salaisen tiedusteluyhteistyötä koskevan valtiosopimuksen nojalla.[7] Maailmanlaajuiseen joukkovalvontaan osallistuviin turvallisuus- ja tiedustelupalveluihin kuuluvat NSA:n lisäksi Australian ASD, Yhdistyneen kuningaskunnan GCHQ, Kanadan CSEC, Tanskan PET, Ranskan DGSE, Saksan BND, Italian AISE, Alankomaiden AIVD, Norjan NIS, Ruotsin FRA, Espanjan CNI, Sveitsin NDB ja Israelin ISNU, joka on raporttien mukaan välittänyt raakaa, suodattamatonta dataa Yhdysvaltain kansalaisista NSA:lle.[8][9][10][11][12][13][14][15]

Yhdysvaltalaiset syyttäjät tekivät Edward Snowdenia vastaan rikosilmoituksen 14. kesäkuuta 2013, syyttäen häntä vakoilusta ja valtion omaisuuden varastamisesta.[16] Myöhään heinäkuussa 2013, Venäjän valtio myönsi hänelle yhden vuoden väliaikaisen turvapaikan[17] heikentäen Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä suhdetta entisestään.[18][19] 6. elokuuta 2013, Yhdysvaltain Presidentti Barack Obama vakuutti kansallisessa televisiossa, että "Yhdysvalloilla ei ole kotimaan vakoiluohjelmaa" ja että "yhdysvaltalaisia ei vakoilla".[20] Loppupuolella lokakuuta 2013, Britannian pääministeri David Cameron varoitti The Guardian -lehteä julkaisemasta yhtään enempää vuotoja virallisen julkaisukiellon uhalla.[21] Joulukuussa 2013, The Guardian -lehden päätoimittaja Alan Rusbridger sanoi: "Olemme tähän mennessä julkaisseet noin 26 asiakirjaa näkemistämme 58 000:sta."[22]

Tiedotusvälineiden toiminnan vastuullisuus asiaan liittyvässä tiedottamisessa on herättänyt kiistelyä. Tammikuussa 2014 Obama sanoi, että "sensaatiomainen tapa, jolla näitä paljastuksia on tuotu esille on ollut usein kuumottavampaa kuin valaisevaa"[23] ja kriitikot kuten Sean Wilentz ovat huomauttaneet, että monet Snowdenin vuotamat asiakirjat eivät koske kotimaista valvontaa Yhdysvalloissa.[24] Pentagon tuli ensimmäisessä arvioinnissaan paljastuksista siihen päätökseen, että Snowden syyllistyi Yhdysvaltain historian suurimpaan valtiollisten salaisuuksien "varkauteen".[25] GCHQ:n entinen johtaja, Sir David Omand, kuvaili Snowdenin vuotoa "katastrofaalisimpana tappiona Britannian tiedustelupalvelulle koskaan".[26]

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Washington Post -lehden uutisointia Snowdenin paljastuksista johtanut Pulitzer-palkinnon saanut toimittaja Barton Gellman tiivisti vuodot seuraavasti:

»"Laitettuna yhteen, paljastukset ovat tuoneet valoon maailmanlaajuisen valvontajärjestelmän, joka on heittänyt menemään monet sitä koskeneet rajoitukset syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen. Salaisesti toimineet lailliset tahot ovat voimaannuttaneet NSA:n keräämään kokonaisten väestöjen puhelin-, internet- ja paikannustietueita."»

Paljastukset toivat esiin yksityiskohtia läheisestä yhteistyöstä NSA:n ja Yhdysvaltojen liittovaltion virastojen, kuten FBI:n[27][28] ja CIA:n[29][30] välillä. Paljastukset toivat esiin myös lukuisille kaupallisille yhteistyötahoille ja tietoliikenneyhtiöille tehdyt maksut, joita virasto ei ollut aikaisemmin julkistanut.[31][32][33] Paljastukset toivat tämän lisäksi esiin yksityiskohtia aikaisemmin julkistamattomasta yhteistyöstä kansainvälisten yhteistyötahojen, kuten Britannian,[34][35] Ranskan[13][36] ja Saksan[6][37] kanssa sekä yksityiskohtia muiden maiden hallitusten kanssa tehdyistä salaisista valtiosopimuksista toistensa kansalaisista siepatun datan jakamisesta.[8][38][39][40] Paljastukset tehtiin julkisiksi usean kuukauden aikana, alkaen kesäkuussa 2013. Useassa maassa toimivat lehdistöt käyttivät paljastuksissaan asiakirjoja entisen NSA:n urakoitsijan Edward Snowdenin vuotamasta kätköstä.[41] Snowden oli koonnut kätkön tehdessään työtä Booz Allen Hamiltonille, yhdelle Yhdysvaltojen suurimmista puolustus- ja tiedustelualihankkijoista.[2]

Vuodesta 2013 vuoteen 2017 Australian oikeuskanslerina toiminut George Brandis totesi Snowdenin paljastusten olevan "vakavin takaisku lännen tiedustelulle toisen maailmansodan jälkeen".[42]

Maailmanlaajuinen joukkovalvonta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Maailmanlaajuinen joukkovalvonta
Maailmanlaajuisen joukkovalvonnan ohjelmia
Ohjelma Kansainväliset osallistujat ja/tai yhteistyötahot Kaupalliset yhteistyötahot
Yhdysvallat PRISM
Yhdysvallat XKeyscore
Iso-Britannia Tempora
  • British Telecommunications (koodinimi "Remedy")[53]
  • Interoute (koodinimi "Streetcar")[53]
  • Level 3 Communications (koodinimi "Little")[53]
  • Global Crossing (koodinimi "Pinnage")[53]
  • Verizon Business (koodinimi "Dacron")[53]
  • Viatel (koodinimi "Vitreous")[53]
  • Vodafone Cable (koodinimi "Gerontic")[53]
Iso-Britannia MUSCULAR
Saksa Project 6
Stateroom
Lustre

Viimeksi päivitetty: joulukuu 2013

Paljastukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Snowdenin vuotamien asiakirjojen tarkka lukumäärä on tuntematon, useat viranomaiset ovat antaneet seuraavat arviot:

  • Vähintään 15 000 Australian tiedustelupalvelun asiakirjaa, Australian viranomaisten mukaan.[42]
  • Vähintään 58 000 Brittiläistä tiedustelua koskevaa asiakirja, Brittiläisten viranomaisten mukaan.[63]
  • Noin 1,7 miljoonaa Yhdysvaltojen tiedustelua koskevaa asiakirja, Yhdysvaltain viranomaisten mukaan.[25]

Snowdenille oli NSA:n urakoitsijana myönnetty pääsy Yhdysvaltojen valtion asiakirjoihin sekä usean länsimaisen liittolaisen huippusalaisiin asiakirjoihin Five Eyes -verkoston kautta.[64] Snowden väittää, että hänellä ei tällä hetkellä ole asiakirjoja luovutettuaan kaikki kopiot toimittajille, jotka hän tapasi Hongkongissa.[65]

Hänen asianajajansa mukaan, Snowden on vannonut ettei julkaise yhtäkään asiakirjaa hänen ollessa Venäjällä, jättäen tämän vastuun kokonaan toimittajille.[66] Vuodesta 2014 lähtien, seuraavilla tiedotusvälineillä on ollut pääsy osaan Snowdenin toimittamiin asiakirjoihin: Australian Broadcasting Corporation, Canadian Broadcasting Corporation, Channel 4, Der Spiegel, El Pais, El Mundo, L'espresso, Le Monde, NBC, NRC Handelsblad, Dagbladet, O Globo, South China Morning Post, Süddeutsche Zeitung, Sveriges Television, The Guardian, The New York Times ja The Washington Post.

Historiallinen konteksti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Maailmanlaajuista joukkovalvontaa koskevat paljastukset (1970–2013)

1970-luvulla, NSA analyytikko Perry Fellwock paljasti salanimeä "Winslow Peck" käyttäen UKUSA-sopimuksen olemassaolon. Kyseinen valtiosopimus toimii pohjana ECHELON-verkostolle, jonka olemassaolon paljasti Lockheedin työntekijä Margaret Newsham vuonna 1988.[67][68] Lisätietoja maailmanlaajuisesta valvontajärjestelmästä tuli usealta henkilöltä kuukausia ennen syyskuun 11. päivän terroritekoja ja sen jälkiseurauksien aikana, mukaan lukien entiseltä MI5:n virkamieheltä David Shaylerilta ja toimittajalta James Bamfordilta.[69][70] Heitä seurasi:

  • NSA:n työntekijät William Binney ja Thomas Andrews Drake, jotka paljastivat, että NSA oli laajentamassa valvontaa ripeästi.[71][72]
  • GCHQ:n työntekijä Katharine Gun, joka paljasti suunnitelman salakuunnella YK:n edustajia vähän ennen Irakin sotaa.[73]
  • Brittiläinen ministeri Clare Short, joka paljasti vuonna 2004, että Yhdistynyt kuningaskunta oli vakoillut YK:n pääsihteeriä Kofi Annania.[74]
  • NSA-työntekijä Russ Tice, joka laukaisi kiistelyn NSA:n valtuuttamattomasta valvonnasta paljastettuaan, että George W. Bushin hallinto oli vakoillut omia kansalaisiaan ilman oikeusistuimen hyväksyntää.[75][76]
  • USA Today -lehden toimittaja Leslie Cauley, joka paljasti vuonna 2006, että NSA säilyttää massiivista tietokantaa yhdysvaltalaisten puheluista.[77]
  • AT&T:n työntekijä Mark Klein, joka paljasti vuonna 2006 NSA:n “Room 641A” -huoneen olemassaolon.[78]
  • Aktivistit Julian Assange ja Chelsea Manning, jotka paljastivat vuonna 2011 joukkovalvontateollisuuden olemassaolon.[79]
  • Toimittaja Michael Hastings, joka paljasti vuonna 2012, että Occupy Wall Street -liikkeen mielenosoittajia oli vakoiltu.[80]

Pentagon tuli Snowdenin paljastusten jälkiseurauksissa siihen tulokseen, että Snowden syyllistyi Yhdysvaltain historian suurimpaan valtiollisten salaisuuksien "varkauteen".[25] Australiassa, hallituskoalitio kuvaili vuotoja tuhoisimpana iskuna Australian tiedustelupalveluille niiden historiassa.[42] GCHQ:n entinen johtaja, Sir David Omand, kuvaili Snowdenin vuotoa "katastrofaalisimpana tappiona Britannian tiedustelupalvelulle koskaan".[26]

Aikajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
The Mira -hotelli Hongkongissa, jossa Edward Snowden isännöi hänen ensimmäisen tapaamisen The Guardian-lehden Glenn Greenwaldin, Laura Poitrasin ja toimittaja Ewen MacAskillin kanssa.[81]

NSA urakoitsija Edward Snowden alkoi lataamaan asiakirjoja huhtikuussa 2012.[82] Samana vuonna, Snowden teki ensimmäisen yhteydenoton The Guardian -lehden toimittajaan Glenn Greenwaldiin ja sai urakoitua dokumenttituottajan Laura Poitrasin tammikuussa 2013.[83][84]

2013

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2013 Snowden otti väliaikaisen virkavapautuksen asemastaan NSA:lla vedoten siihen, että hän saisi hoitoa epilepsiaansa. Toukokuun loppupuolella hän matkusti Hongkongiin.[85][86] Greenwald, Poitras ja The Guardianin puolustus- ja tiedustelukirjeenvaihtaja Ewen MacAskill lensivät Hongkongiin tapaamaan Snowdenia.

Kesäkuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usean The Guardian -lehden Yhdysvalloista käsin työskentelevän päätoimittajan New Yorkissa pitämän kokouksen jälkeen päätettiin, että Greenwald, Poitras ja The Guardianin puolustus- tiedustelukirjeenvaihtaja Ewen MacAskill lentäisivät Hongkongiin tapaamaan Snowdenia. Kesäkuun viidentenä päivänä, ensimmäisessä vuotoihin perustuvassa uutisraportissa[87] The Guardian paljasti huippusalaisen tuomioistuinmääräyksen, josta kävi ilmi, että NSA oli keränyt yli 120 miljoonan Verizonin asiakkaan puhelutiedot.[88] Määräyksen alla, puheluiden kummankin osapuolen numerot, paikannustiedot, yksilölliset tunnisteet, puheluiden ajankohdat ja pituudet luovutettiin FBI:lle, joka luovutti ne edelleen NSA:lle.[88] The Wall Street Journalin mukaan, Verizonia koskeva määräys on osa kiisteltyä MAINWAY -nimistä ohjelmaa, jonka tavoitteena on varastoida rekisteritiedot kaikista Yhdysvalloissa tehdyistä puheluista. Ohjelma ei kuitenkaan kerää informaatiota suoraan T-Mobile US tai Verizon Wireless -tietoliikenneyhtiöiltä, johtuen osittain näiden omistajien sidoksista ulkomaihin.[89]

Median toisessa paljastuksessa 6. kesäkuuta 2013 paljastettiin PRISM-ohjelma, joka kerää ulkomaalaisten ja tuntemattoman määrän Yhdysvaltain kansalaisen sähköpostit, ääni-, tekstiviesti- ja videokeskustelut Microsoftilta, Googlelta, Yahoolta, Applelta sekä muilta teknologiajäteiltä.[90][91][92][93] The Guardian ja The Washington Post julkaisivat tämän yhtäaikaisesti.[81][94]

Dia NSA:n vuonna 2008 pitämästä esityksestä, josta näkyy XKeyscore-järjestelmän palvelimien sijainnit maailmankartalla.

Der Spiegel paljasti, että NSA oli vakoillut useaa diplomaattista vierailua Euroopan unionissa (EU) ja Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa.[95][96] Tiettyjen jaksojen aikana neljän vuoden sisällä, NSA oli hakkeroinut usean kiinalaisen mobiilipuhelinyrityksen,[97] Chinese University of Hong Kongin ja Tsinghuan yliopiston Pekingissä,[98] sekä aasialaisen valokuituverkoston operaattorin Pacnetin.[99] Vain Five Eyes -liittoutuman jäsenet (Australia, Kanada, Uusi-Seelanti ja Yhdistynyt kuningaskunta) ovat selkeästi vapautettuja NSA:n hyökkäyksiltä, joiden EU:n sisäinen pääkohde on Saksa.[100] Erään EU:n suurlähetystön salattujen faxilaitteiden salakuunteluun käytetyn menetelmän koodinimi on Dropmire.[101]

Brittiläinen tiedustelupalvelu Government Communications Headquarters (GCHQ) sieppasi vieraiden diplomaattien viestinnät Lontoossa vuonna 2009 pidetyn G20-huippukokouksen aikana.[102] Tämän lisäksi GCHQ on siepannut ja varastoinut massoittain valokuituliikennettä Temporan kautta.[103] Kahta Temporan ydinosaa kutsutaan nimillä "Mastering the Internet" (MTI) ja "Global Telecoms Exploitation".[104] Viestinnän koko sisältö säilytetään kolme päivää, kun taas viestinnän metatiedot säilytetään kolmekymmentä päivää.[105] GCHQ:n Temporalla kerätty data on jaettu Yhdysvaltojen NSA:n kanssa.[104]

Vuodesta 2001 vuoteen 2011, NSA keräsi suunnattomia määriä rekisteritietoja yhdysvaltalaisten sähköpostin- ja Internetinkäytöstä Stellar Wind -ohjelman kautta,[106] joka myöhemmin lopetettiin operaatio- ja resurssirajoituksien johdosta. Sen tilalle tulivat uudemmat valvontaohjelmat kuten ShellTrumpet, joka "käsitteli biljoonannen rekisteritietonsa" joulukuun loppuun mennessä vuonna 2012.[107]

Boundless Informant-ohjelman mukaan, yli 97 miljardia datajoukkoa oli kerätty kolmenkymmenen päivän jakson aikana, joka päättyi maaliskuussa 2013. Kaikista 97 miljardista noin kolme miljardia datajoukkoa olivat lähtöisin yhdysvaltalaisista tietoliikenneverkoista[108] ja noin 500 miljoonaa rekisteritietoa oli kerätty Saksalaisista verkoista.[109]

Useita viikkoja tämän jälkeen paljastui, että Saksan Bundesnachrichtendienst (BND) oli toimittanut massiivisia määriä rekisteritietoja NSA:lle.[110]

American University -yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori Stephen Vladeck on väittänyt, että Yhdysvaltain oikeusministeri ja kansallisen tiedustelupalvelun johtaja voivat vuodeksi kerrallaan osallistua laajamittaiseen suunnitelmalliseen valvontaan hakematta lupaa oikeusistuimelta (joka hänen mukaan ei tekisi enempää kuin tarkistaisi, että sertifioinnit – ei itse valvonta – noudattavat erilaisia lakisääteisiä vaatimuksia).[111] On olemassa prosesseja, joita NSA käyttää kohdistamaan henkilöitä jotka eivät ole Yhdysvaltain kansalaisia[112] sekä prosesseja joita NSA käyttää minimoimaan datan keräystä henkilöistä jotka ovat Yhdysvaltain kansalaisia.[113] Nämä tuomioistuinten hyväksymät menettelytavat antavat NSA:lle luvan:[114][115]

  • säilyttää dataa joka voi mahdollisesti sisältää tietoja Yhdysvaltain kansalaisista viisi vuotta;
  • säilyttää ja käyttää hyödyksi “tahattomasti kerättyä” kotimaista kommunikaatiota jos se sisältää tiedustelun kannalta käyttökelpoista informaatiota, tietoja rikollisesta toiminnasta, uhasta ihmisille tai omaisuudelle, on salattu tai uskotaan sisältävän kyberturvallisuudelle olennaista informaatiota;
  • säilyttää asianajajien ja heidän asiakkaiden väliset kommunikaatiot jos ne sisältävät “ulkomaista tiedusteluinformaatiota”; sekä
  • päästä käsiksi “Yhdysvalloissa olevista koneista” tai puhelinnumeroista kerättyjen kommunikaatioiden sisältöön sen selvittämiseksi, ovatko kohteet Yhdysvalloissa, jotta valvonnan jatkamisesta voisi luopua.

Der Spiegel paljasti, että Saksa on Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta NSA:n eniten kohdistettu valtio sen järjestelmällisen puhelin- ja internetyhteyksien datan valvonnan ja tallentamisen takia. Lehden mukaan NSA varastoi dataa puolesta miljardista Saksalaisesta kommunikaatiosta joka kuukausi. Tähän dataan sisältyy puhelut, sähköpostit, tekstiviestit sekä keskustelulokit.[116]

The Guardian julkaisi 11. kesäkuuta 2013 tilannekuvan NSA:n maailmanlaajuisesta sähköisen viestinnän keräyksestä vuoden 2013 maaliskuun ajalta. Boundless Informant-ohjelman tarkoituksena on jäljittää analysoidun datan määrää tietyltä aikajaksolta. Väriskaala jatkuu vihreästä (vähiten valvottu) keltaisen ja oranssin kautta punaiseksi (eniten valvottu). Lähi-idän ulkopuolella vain Kiina, Saksa, Intia, Kenia, Kolumbia, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat ovat värjätty oransseiksi tai keltaisiksi.

Heinäkuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat sai haltuunsa valtavan määrän informaatiota Euroopassa siepatusta tietoliikenteestä. Esimerkiksi joulukuussa 2013, NSA keräsi arviolta 15 miljoonan puhelun ja 10 miljoonan Internet-datajoukon metatiedot päivässä. NSA vakoili myös Euroopan komissiota Brysselissä ja EU:n diplomaattisia laitoksia Washingtonissa ja YK:ssa asettamalla kuuntelulaitteita toimistoihin ja soluttautumalla tietoverkkoihin.[117]

Osana UPSTREAM -ohjelmaansa, Yhdysvallat teki sopimuksia kaupallisten yritysten kanssa taatakseen, että sillä olisi mahdollisuus ja siten valmiudet valvoa merenalaisia valokuitukaapeleita, jotka kuljettavat sähköposteja, verkkosivuja, muita sähköisiä kommunikaatioita ja puheluita yhdeltä mantereelta toiselle valon nopeudella.[118][119]

NSA on Brasilialaisen O Globo -lehden mukaan vakoillut miljoonien Brasilialaisten sähköposteja ja puheluita.[120][121] Lisäksi lehti paljasti, että Australia ja Uusi-Seelanti ovat olleet mukana NSA:n maailmanlaajuisen analyyttisen järjestelmän XKeyscoren yhteiskäytössä.[122][123] Lukuisen XKeyscore -järjestelmää ylläpitävän länsimaisen laitoksen joukossa on neljä tukikohtaa Australiassa ja yksi Uudessa-Seelannissa:

  • Pine Gap lähellä Alice Springsia, Australiassa. Tukikohta on osittain Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun (CIA) ylläpitämä.[123]
  • Shoal Bay Receiving Station lähellä Darwinia, Australiassa. Tukikohta on Australian tiedustelupalvelun (ASD) ylläpitämä.[123]
  • Australian Defence Satellite Communications Station lähellä Geraldtonia, Australiassa. Tukikohta on ASD:n ylläpitämä.[123]
  • HMAS Harman Canberran ulkopuolella, Australiassa. Tukikohta on ASD:n ylläpitämä.[123]
  • Waihopai Station lähellä Blenheimia, Uudessa-Seelannissa. Tukikohtaa ylläpitää Uuden-Seelannin Government Communications Security Bureau (GCSB).[123]

O Globo -lehti julkaisi "Primary FORNSAT Collection Operations" -nimisen NSA:n asiakirjan, josta käy ilmi FORNSAT-järjestelmän sieppausasemien tarkat sijainnit ja koodinimet niin kuin ne olivat vuonna 2002.[124]

NSA on Edward Snowdenin mukaan perustanut lukuisia salaisia tiedusteluyhteistyökumppanuuksia muiden länsimaisten hallitusten kanssa.[123] NSA:n Foreign Affairs Directorate (FAD) on ollut vastuussa näistä sopimuksista, jotka ovat Snowdenin mukaan järjestetty niin, että muiden maiden hallitukset voivat "eristää johtajansa" julkiselta skandaalilta jos tiedot tämänkaltaisista joukkovalvontaa koskevista sopimuksista vuotaisi.[125]

Der Spiegel -lehden julkaisemassa haastattelussa, Snowden syytti NSA:ta "saksalaisten kanssa sängyssä" olemisesta.[126] NSA antoi Saksan BND:lle (ulkomaantiedustelu) ja BfV:lle (kotimaantiedustelu) oikeudet kiistanalaisen XKeyscore -järjestelmän käyttöön.[127] BND luovutti vastapalveluna NSA:lle kopiot kahdesta järjestelmästä. Mira4 ja Veras -nimisten järjestelmien on sanottu ylittävän NSA:n signaalitiedustelukyvyt tietyillä alueilla.[6] BND kerää massiivisia määriä rekisteritietoja päivittäin ja välittää ne NSA:lle Bad Aibling Station -nimisen Saksassa sijaitsevan satelliittimaa-aseman kautta.[6] Pelkästään joulukuussa 2012, BND luovutti yli 500 miljoonaa rekisteritietoa NSA:lle.[128][129]

Tammikuulle 2013 päivätyssä asiakirjassa, NSA tunnustaa BND:n yritykset heikentää yksityisyyttä koskevia lakeja:

»"BND on tehnyt työtä vaikuttaakseen Saksan hallitukseen jotta se höllentäisi tulkintaansa yksityisyyttä koskevista laeista ja antaisi suuremmat vapaudet tietojen jakamiselle."»
(NSA[129])

Huhtikuulle 2013 päivätyn NSA:n asiakirjan mukaan, Saksasta on nyt tullut NSA:n "tuottelijain yhteistyötaho".[129] Erillisen Snowdenin vuotaman "Menestystarinoita" -nimisen asiakirjan alaosiossa, NSA tunnusti Saksan hallituksen yritykset laajentaa BND:n kansainvälistä tiedonjakoa yhteistyötahojen kanssa:

»"Saksan hallitus muuttaa tulkintaansa yksityisyyden suojelua koskevasta G-10 laista … salliakseen BND:lle suuremman joustavuuden kun kyseessä on suojellun informaation jakaminen kansainvälisille yhteistyötahoille."»
(NSA[48])

Saksan hallitus oli tämän lisäksi hyvin tietoinen PRISM -vakoiluohjelmasta kauan ennen kuin Snowden teki yksityiskohdat julkisiksi. Merkelin puolestapuhujan Steffen Seibertin mukaan, on olemassa kaksi erillistä PRISM-ohjelmaa – yksi on NSA:n käytössä ja toinen on Naton joukkojen käytössä Afganistanissa.[130] Vakoiluohjelmat "eivät ole identtisiä".[130]

The Guardian paljasti lisää yksityiskohtia NSA:n XKeyscore -työkalusta, jolla tiedustelualanyytikot voivat ennakkolupaa hakematta suorittaa hakuja valtavissa, miljoonien yksilöiden sähköposteja, verkkokeskusteluja ja selaushistorioita sisältävissä tietokannoissa.[131][132][133] Viisi kuukautta sen jälkeen kun Outlook.com -palvelu astui testausvaiheeseen, Microsoft “kehitti valvontavalmiudet sieppaamaan” palvelun kautta lähetetyt salatut verkkokeskustelut. NSA:lla oli pääsy Outlook.com -palvelun sähköposteihin, koska “PRISM kerää tämän datan ennen kuin se salataan.”[134]

Tämän lisäksi, Microsoft teki yhteistyötä FBI:n kanssa mahdollistaakseen NSA:n pääsyn heidän SkyDrive-pilvipalveluun. PRISM-valvontaohjelmaa kuvailtiin “joukkuepeliksi” 3. elokuuta 2012 päivätyssä NSA:n sisäisessä asiakirjassa.[46]

CIA:n National Counterterrorism Center -yksiköllä on nyt valtuudet tarkastaa Yhdysvaltain kansalaisia koskevia liittohallituksen asiakirjoja mahdollisen lainvastaisen käyttäytymisen varalta, vaikka heitä ei epäiltäisi väärinteosta. NTC:llä ei aikaisemmin ollut näitä valtuuksia ellei henkilö ollut terroriepäilty tai kytköksissä meneillä olevaan tutkintaan.[135]

Snowden myös vahvisti, että Stuxnet oli Yhdysvaltojen ja Israelin yhteistyössä kehittämä.[136] Ranskalainen Le Monde -lehti julkaisi Edward Snowdenista riippumattoman raportin, jossa se paljasti, että Ranskan DGSE on myös harjoittanut joukkovalvontaa. Sanomalehti kuvaili DGSE:n harjoittamaa joukkovalvontaa “lainvastaiseksi ja vailla minkäänlaista vakavaa valvontaa”.[137][138]

Elokuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Süddeutsche Zeitung (SZ) ja Norddeutscher Rundfunk -lehtien näkemät Edward Snowdenin vuotamat asiakirjat paljastivat, että useat tietoliikenneyhtiöt ovat olleet merkittävässä asemassa auttaessaan Brittiläistä Government Communications Headquarters (GCHQ) -tiedustelupalvelua pääsemään käsiksi maailmanlaajuisiin valokaapeliverkkoihin. Tietoliikenneyhtiöt ovat:

Jokaiselle tietoliikenneyhtiölle on määrätty tietty alue kansainvälisestä valokaapeliverkostosta, josta kukin yhtiö on itse vastuussa. Seuraavat verkostot ovat GCHQ:n soluttamia: TAT-14 (Eurooppa–USA), Atlantic Crossing 1 (Eurooppa–USA), Circe South (Ranska–UK), Circe North (Alankomaat–UK), Flag Atlantic-1, Flag Europa-Asia, SEA-ME-WE 3 (Kaakkois-Aasia – Lähi-itä – Länsi-Eurooppa), SEA-ME-WE 4 (Kaakkois-Aasia – Lähi-itä – Länsi-Eurooppa), Solas (Irlanti–UK), UK-France 3, UK-Netherlands 14, ULYSSES (Eurooppa–UK), Yellow (UK–USA) ja Pan European Crossing.[140]

Tietoliikenneyhtiöt oli “pakotettu” osallistumaan “eikä [niillä] ollut vaihtoehtoja”.[140] GCHQ on sittemmin maksanut joillekin yhtiöistä niiden osallisuudesta kaapeleiden soluttamisessa.[140] SZ:n mukaan, GCHQ:lla on pääsy suurimpaan osaan Euroopan läpi kulkevaan internet- ja puhelinliikenteeseen. He voivat kuunnella puheluita, lukea sähköposteja ja tekstiviestejä sekä nähdä millä verkkosivuilla kaikkialla maailmassa olevat internetin käyttäjät vierailevat. He voivat myös säilyttää ja analysoida lähes koko Euroopan internetliikenteen.[140]

GCHQ kerää kaiken datan, joka kulkee Yhdistyneen kuningaskunnan ja Pohjois-Euroopan välillä merenalaisen SEA-ME-WE 3 -nimisen valokaapelin kautta. Singaporen Security and Intelligence Division (SID) tekee yhteistyötä Australian kanssa päästäkseen käsiksi SEA-ME-WE-3 -kaapelin kautta kulkeviin kommunikaatioihin ja jakaessaan niitä. Australian tiedustelupalvelu (ASD) tekee myös yhteistyötä brittiläisten, yhdysvaltalaisten ja singaporelaisten tiedustelupalveluiden kanssa päästäkseen käsiksi merenalaisiin valokaapeleihin, jotka yhdistävät Aasian, Lähi-idän ja Euroopan ja jotka kuljettavat suurta osaa Australian kansainvälisistä puhelin- ja internetliikenteestä.[141]

Yhdysvalloilla on huippusalainen Special Collection Service (SCS) -nimellä tunnettu valvontaohjelma, joka toimii yli 80:stä konsulaatista ja suurlähetystöstä käsin maailmanlaajuisesti.[142][143] NSA hakkeroi Yhdistyneiden kansakuntien videopuhelujärjestelmän kesällä 2012, rikkoen erästä YK:n sopimusta.[142][143]

NSA ei vain sieppaa Yhdysvaltain kansalaisten kommunikaatioita jos nämä ovat suorassa yhteydessä ulkomailla kohdistettuihin henkilöihin. NSA sieppaa myös valtavia määriä Yhdysvaltain rajan ylittäviä sähköposteja ja tekstiviestejä jos ne mainitsevat informaatiota valvonnan alla olevista ulkomaalaisista.[144] Se myös vakoili Al-Jazeera -televisioyhtiötä ja pääsi käsiksi sen sisäisiin kommunikaatiojärjestelmiin.[145]

NSA on rakentanut valvontaverkoston, jolla on kyky tavoittaa karkeasti 75 % kaikesta Yhdysvaltain internetliikenteestä.[146][147][148] Yhdysvaltain lainvalvontaviranomaiset käyttävät tietokonehakkereiden käyttämiä työkaluja kerätäkseen informaatiota epäilyn alaisista henkilöistä.[149][150] Toukokuussa 2012 tapahtunut NSA:n sisäinen tarkastus tunnisti huhtikuun 2011 ja maaliskuun 2012 väliseltä ajalta 2 776 tapausta, jossa virasto oli rikkonut yhdysvaltalaisia ja Yhdysvalloissa olevia ulkomaisia kohteita koskevaa valvontaa koskevia sääntöjä tai tuomioistuinmääräyksiä. yhdysvaltalaiset viranomaiset painottivat samaan aikaan, että mitkään vahingot eivät olleet tahallisia.[151][152][153][154][155][156][157]

Yhdysvaltain tiedustelupalveluita valvovalla Foreign Intelligence Surveillance Court (FISC) -tuomioistuimella on rajoitetut mahdollisuudet tehdä tehtäväänsä ja sen on luotettava siihen, että Yhdysvaltain hallitus ilmoittaa tapaukset jolloin virastot vakoilevat yhdysvaltalaisia epäasiallisesti.[158] Laillinen mielipide jonka turvaluokitus poistettiin 21. elokuuta 2013 paljasti, että NSA sieppasi kolmen vuoden aikana jopa 56 000 elektronista kommunikaatiota vuodessa yhdysvaltalaisista, joilla ei epäilty olevan kytköksiä terrorismiin. Tämä tapahtui ennen kuin valvontaa valvova FISC -tuomioistuin löysi vuonna 2011, että operaatio oli Yhdysvaltain perustuslain vastainen.[159][160][161][162][163] Corporate Partner Access -projektin alla, merkittävät yhdysvaltalaiset tietoliikenneyhtiöt saavat satoja miljoonia dollareita vuodessa NSA:lta.[164] Vapaaehtoinen yhteistyö NSA:n ja maailmanlaajuisten tietoliikenneyhtiöiden välillä alkoi 1970-luvulla BLARNEY -koodinimen alla.[164]

House Intelligence Committee -komitea oli pidätellyt Obaman hallituksen Yhdysvaltain kongressille laatimaa tiedotuskirjettä valtion harjoittamasta yhdysvaltalaisten teletietojen keräyksestä. Kirjettä oli pidätelty lakien säätäjiltä kuukausina ennen ratkaisevaa äänestystä, joka koski ohjelman tulevaisuutta.[165][166]

NSA maksoi GCHQ:lle yli £100 miljoonaa vuosien 2009 ja 2012 välillä. Vastineeksi, GCHQ:n "tuli vetää omaa taakkaansa ja tehdä se näkyvästi". Vuodettujen asiakirjojen perusteella, NSA pitää Britannian heikompia vakoilua koskevia lakeja "myyntivalttina". GCHQ on myös kehittämässä teknologiaa, jolla se voisi "käyttää hyväksi mitä tahansa kännykkää minä hetkenä hyvänsä".[167] NSA:lla on laillisen valtuutuksen alla salainen takaovi sen omiin tietokantoihin, jotka sisältävät yhdysvaltalaisten sähköposteja ja puhelutietoja. NSA voi näin suorittaa tiedonhakuja näissä tietokannoissa hakematta lupaa tuomioistuimelta.[168][169]

Privacy and Civil Liberties Oversight Board -lautakunta kehotti Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden johtajia laatimaan vahvemmat ohjeistukset Yhdysvaltain harjoittamalle kotimaiselle vakoilulle. Lautakunta totesi, että joitakin ohjeistuksia ei oltu päivitetty kolmeenkymmeneen vuoteen.[170][171] Yhdysvaltain tiedusteluanalyytikot ovat tietoisesti rikkoneet sääntöjä, jotka on laadittu estämään yhdysvaltalaisiin kohdistuvan vakoilun. He ovat näin tehdessään valinneet olla piittaamatta niin sanotuista "minimisaatio menettelyistä", jotka on tarkoitettu yksityisyyden suojelemiseksi.[172][173] He ovat myös käyttäneet NSA:n valtavia vakoilukykyjä vakoilemaan rakkauden kohteitaan.[174]

Yhdysvaltain Foreign Secret Intelligence Court -tuomioistuin päätti lokakuussa 2011, että jotkut NSA:n toimet olivat Yhdysvaltain perustuslain vastaisia. NSA maksoi tämän jälkeen miljoonia dollareita merkittäville tietoliikenneyhtiöille, tarkoituksenaan kattaa yhtiöille kertyneet kustannukset PRISM -ohjelmaan osallistumisesta.[175]

Mastering the Internet (MTI) on osa Britannian hallituksen Interception Modernisation Programme (IMP) -ohjelmaa. Vuonna 2009 paljastui, että ohjelmaan sisältyi tuhansien DPI (deep packet inspection) "mustien laatikoiden" asettaminen lukuisten Internet-palveluntarjoajien tiloihin.[176][177]

Vuonna 2013 paljastui, että NSA oli tehnyt £17,2 miljoonan rahoitusosuuden projektille, jolla on kyky imuroida signaaleja jopa 200 valokaapelista jokaisessa Ison Briatannian rajanylityskohdassa.[178]

Syyskuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Guardian ja The New York Times raportoivat Snowdenin vuotamien salaisten asiakirjojen perusteella, että NSA on osana "aggressiivista moniosaista ponnistusta" tehnyt "yhteistyötä tietotekniikkayhtiöiden kanssa" kaupallisissa ohjelmistoissa käytettyjen salausmenetelmien heikentämiseksi. Lehdet raportoivat myös, että GCHQ:lla on "Hotmailin, Googlen, Yahoon ja Facebookin" tietoliikenteiden murtamiseen omistettu työryhmä.[179][180][181][182][183][184]

Saksan kotimaan turvallisuusvirasto Bundesamt für Verfassungsschutz (BfV) jakaa yksityistä dataa rutiininomaisesti NSA:n, CIA:n ja seitsemän muun Yhdysvaltain tiedusteluviraston kanssa. Vastapalveluna he saavat informaatiota ja vakoiluohjelmistoja.[185][186][187] Israel, Ruotsi ja Italia tekevät myös yhteistyötä Yhdysvaltain ja Brittein tiedustelupalveluiden kanssa. Ranskalaiset tiedustelupalvelut ovat salaisen Lustre -nimisen valtiosopimuksen alla jakaneet miljoonia teletunnistetietoja NSA:lle.[61][62][188][189]

Obaman hallitus sai vuonna 2011 FISC -tuomioistuimelta salaa luvan peruuttaa NSA -viraston sieppaamia puheluita ja sähköposteja koskeneet rajoitukset. NSA sai tällöin luvan suorittaa tarkoituksellisia hakuja yhdysvaltalaisten yhteydenpidoista, joita säilytetään valtavissa tietokannoissa. Haut tapahtuvat Yhdysvaltain kongressin vuonna 2008 valtuuttaman valvontaohjelman alla. Yhdysvaltain kongressi oli silloin hyväksynyt Foreign Intelligence Surveillance Act (FISA) -nimisen lakimuutoksen. Tämän lain alla, kohteen on oltava ulkomaalainen; on voitava "olettaa kohtuullisella varmuudella", että kohde sijaitsee Yhdysvaltojen ulkopuolella; ja tuomioistuimen on hyväksyttävä kohdistamiseen käytetyt menetelmät vuodeksi kerrallaan. FISA-lakimuutoksen myötä, tuomioistuimen lupaa ei enää tarvita jokaiselle kohteelle. Yhteydenpitoja yhdysvaltalaisten kanssa voidaan tämän perusteella salakuunnella ilman, että tuomioistuin olisi ensin päättänyt ovatko henkilöt joiden kanssa keskustellaan terroristeja, vakoojia tai "ulkomaisia tahoja". FISC -tuomioistuin pidensi aikajaksoa, jolloin NSA:lla on lupa säilyttää siepattuja yhdysvaltalaisia yhteydenpitoja viidestä vuodesta kuuteen vuoteen, mahdollisella pidennyksellä jos kyseessä on ulkomaantiedustelu tai vastavakoilu. Molemmat toimenpiteet astuivat voimaan ilman julkista keskustelua tai kongressin suostumusta.[190]

NSA:lla on oma Follow the Money (FTM) -niminen osasto, joka seuraa kansainvälisiä maksuja, pankki- ja luottokorttimaksuja ja varastoi kerätyn datan NSA:n omaan Tracfin -nimiseen tietopankkiin.[191] NSA seurasi Brasilian presidentin Dilma Rousseffin ja hänen avustajien yhteydenpitoja.[192] Virasto vakoili myös Brasilian valtio-omisteista Petrobras öljy-yhtiötä, Ranskalaisia diplomaatteja ja murtautui Ranskan ulkoministeriön sisäiseen tietoverkostoon ja SWIFT -verkostoon.[193]

Yhdysvalloissa, NSA käyttää yhdysvaltalaisten puheluiden ja sähköpostien tunnistetietoja rakentamaan kehittyneitä kaavioita ihmisten sosiaalisista verkostoista. Kaavioita voidaan käyttää tunnistamaan muun muassa henkilöiden yhteyshenkilöt, sijainnit tiettyinä aikoina ja matkakumppanit.[194] NSA jakaa rutiininomaisesti raakaa tiedusteludataa Israelin kanssa. Datasta ei poisteta tietoja Yhdysvaltain kansalaisista.[8][195]

GENIE -koodinimellä tunnetussa operaatiossa, tietotekniikka-ammattilaiset voivat hallita ulkomaisia tietokoneverkostoja käyttäen "huomaamattomia implantteja". Nämä ovat erääntyyppisiä etäältä lähetettyjä haittaohjelmistoja, joita Yhdysvaltain tiedustelupalvelut asentavat kymmeniin tuhansiin laitteisiin vuosittain.[196][197][198][199] Älypuhelimien myynnin ohittaessa tavallisten matkapuhelimien myynnin, NSA päätti käyttää tätä hyödyksi. Tästä oli erityisen paljon hyötyä, koska älypuhelimista voi saada hyvin paljon tiedustelupalveluita kiinnostavaa dataa, kuten sosiaaliset kontaktit, käyttäytymistavat, sijainnit, valokuvat, luottokorttinumerot ja salasanat.[200]

NSA:n sisänen raportti vuodelta 2010 teki huomion, että älypuhelimien leviäminen on tapahtunut "erittäin nopeasti" ja että kehityksen suunta tulee "varmasti mutkistamaan perinteistä kohdeanalyysiä".[200] NSA on asiakirjan mukaan pystyttänyt työryhmiä useaa älypuhelinvalimistajaa ja käyttöjärjestelmää kohti. Näihin lukeutuu muun muassa Applen iPhone ja iOS -käyttöjärjestelmä sekä Googlen Android -käyttöjärjestelmä.[200] Samalla tavalla, GCHQ pystytti työryhmän tutkimaan ja murtamaan BlackBerryn.[200]

NSA:n "Käyttääkö kohteesi BlackBerrya? Mitä nyt?" -nimisestä esitelmästä peräisin oleva dia, jossa näkyy Meksikon valtiolta siepattu sähköposti.

Asiakirja huomauttaa "iPhone valmiudet" -otsikon alla, että NSA:lla on olemassa pienempiä "komentosarjoina" tunnettuja ohjelmia, jotka voivat suorittaa valvontaa 38 eri iOS 3 ja iOS 4 -käyttöjärjestelmissä olevasta ominaisuudesta. Näihin lukeutuvat muun muassa paikannus-, vastaaja- ja valokuvausominaisuudet sekä Google Earth, Facebook ja Yahoo Messenger.[200]

Der Spiegel julkaisi 9. syyskuuta 2013 NSA:n sisäisen esitelmän, joka koski iPhone -älypuhelimien paikannusominaisuutta. Yksi dioista sisälsi kuvia Applen Vuonna 1984 -teemaisesta televisiomainoksesta ja sanat "Kuka olisi tiennyt vuonna 1984..."; toinen dioista sisälsi kuvan, jossa Steve Jobs pitää kädessään iPhone -älypuhelinta ja sanat "..., että tämä olisi Isoveli..."; ja kolmas dioista sisälsi kuvan iloisista kuluttajista, joilla on iPhone -älypuhelimet ja kysymys "... ja että zombit olisivat maksavia asiakkaita?"[201]

Lokakuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Tietoa voi hakea esim. englanninkielisestä artikkelista: en:Global surveillance disclosures (2013–present)#October

Marraskuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Tietoa voi hakea esim. englanninkielisestä artikkelista: en:Global surveillance disclosures (2013–present)#November

Joulukuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Tietoa voi hakea esim. englanninkielisestä artikkelista: en:Global surveillance disclosures (2013–present)#December

2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Tietoa voi hakea esim. englanninkielisestä artikkelista: en:Global surveillance disclosures (2013–present)#January

NSA on tekemässä työtä rakentaakseen tehokkaan kvanttitietokoneen, joka kykenisi murtamaan kaikentyyppiset salaukset.[202][203][204][205][206] Hanke on osa 79,7 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Penetrating Hard Targets -nimistä tutkimusohjelmaa. Siihen liittyy suurissa suojatuissa Faradayn häkkeinä tunnetuissa huoneissa tehty laajamittainen tutkimustyö. Huoneiden suojauksen tarkoituksena on estää sähkömagneettisen säteilyn läpäisy.[203] Tällä hetkellä NSA on lähellä perus-rakennusosien tuottamista. Näillä virasto voisi saavuttaa "täyden kvanttihallinnan kahdesta puolijohde kubitista".[203] NSA kykenisi onnistuneesti valmistuneella kvanttitietokoneella murtamaan salaukset, jotka suojaavat pankkien, luottokorttiyhtiöiden, vähittäiskauppiaiden, pankkiiriliikkeiden, valtioiden ja terveydenhuollon tarjoajien hallussa olevaa dataa.[202]

The New York Times -lehden mukaan, NSA valvoo noin 100 000 tietokonetta maailmanlaajuisesti Quantum -nimisellä vakoiluohjelmalla. Quantumilla on kaksi tarkoitusta. NSA voi käyttää sitä näiden tietokoneiden valvontaan sekä rakentamaan "digitaalisen väylän", jolla voi suorittaa kyberhyökkäyksiä. Hyökkäyksien kohteiden joukossa ovat muun muassa Kiinan ja Venäjän armeijat sekä Euroopan unionin taloudelliset laitokset. Lehti raportoi myös, että NSA voi päästä sisään ja muuttaa tietokoneita, jotka eivät ole Internetissä kiinni. Tämä teknologia on heidän mukaan ollut NSA:n käytössä vuodesta 2008 asti. Edellytyksenä on radiotaajuudella toimivan laitteiston fyysinen asentaminen. Tämän voi tehdä vakoilija, laitteiston tuottaja tai tietämätön käyttäjä. Teknologia on riippuvainen salaisesta radioaaltokanavasta, jonka lähettimenä toimii pienet piirilevyt ja USB-kortit, jotka voidaan asentaa laitteisiin huomaamattomasti. Radioaallot lähetetään joissain tapauksissa salkun kokoiselle välitysasemalle, joka voi olla usean kilometrin etäisyydellä kohteesta. Teknologiaa voidaan myös käyttää toimittamaan haittaohjelmia tietokoneeseen.[41]

Helmikuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Tietoa voi hakea esim. englanninkielisestä artikkelista: en:Global surveillance disclosures (2013–present)#February

Maaliskuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Tietoa voi hakea esim. englanninkielisestä artikkelista: en:Global surveillance disclosures (2013–present)#March

Huhtikuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edward Snowden sanoi huhtikuun loppupuolella, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelut vakoilevat Yhdysvaltain kansalaisia enemmän kuin kukaan muu maailmassa, toisin kuin mitään, mitä Yhdysvaltain hallitus oli siihen saakka sanonut.[207]

Toukokuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

13. toukokuuta paljastui, että Suomi on tehnyt yhteistyötä UKUSA-yhteisön kanssa niin sanottuna "kolmannen tason" maana.[208][209]

Ars Technica julkaisi 14. toukokuuta artikkelin, jossa näytettiin NSA:n Tailored Access Operations (TAO) -yksikön työntekijöitä sieppaamassa Cisco Systemsin reitittimen.[210]

The Intercept -lehti ja Wikileaks paljastivat informaatiota maista, joiden kommunikaatioita kerätään osana MYSTIC -valvontaohjelmaa. The Intercept raportoi 19. toukokuuta, että NSA tallentaa ja arkistoi lähes jokaisen mobiilipuhelun Bahamassa SOMALGET -nimisellä järjestelmällä, joka on osa MYSTIC -valvontaohjelmaa. Joukkovalvonta on tapahtunut ilman Bahaman hallituksen lupaa.[211] The Intercept raportoi myös, että NSA sieppaa matkapulehuiden teletunnistetietoja Keniassa, Filippiineillä, Meksikossa ja viidennessä maassa. He eivät paljastaneet viidettä maata johtuen "uskottavasta huolesta, että niin tekeminen voisi johtaa väkivaltaisuuksiin". Wikileaks julkaisi lausunnon 23. toukokuuta, jossa he väittivät, että nimeämätön maa on Afganistan.[212]

Paljastuksia seuranneessa lausunnossa NSA sanoi, että "syytökset NSA:n ulkomaantiedustelua koskevan tiedon keräämisen mielivaltaisuudesta ja rajoittamattomuudesta ovat vääriä".[211]

Maailmanlaajuisten valvontaoperaatioidensa kautta NSA kerää miljoonittain valokuvia. He käyttävät hyväksi sähköposteissa, tekstiviesteissä, sosiaalisessa mediassa, videokeskusteluissa ja muissa kommunikaatioissa liikkuvien kuvien tulvaa. NSA käyttää kerättyjä kuvia kehittyneissä kasvojen tunnistusjärjestelmissä seuratakseen epäiltyjä terroristeja ja muita tiedustelukohteita.[213]

Kesäkuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Tietoa voi hakea esim. englanninkielisestä artikkelista: en:Global surveillance disclosures (2013–present)#June 2

Tanskalainen sanomalehti Dagbladet Information ja The Intercept paljastivat 19. kesäkuuta 2014 NSA:n RAMPART-A -koodinimisen joukkovalvontaohjelman. Osana RAMPART-A -ohjelmaa, "kolmannen tason" maat pääsevät käsiksi valtaosaa maailman sähköisestä viestinnästä kuljettaviin valokaapeleihin ja antavat salaa lupaa NSA:lle asentaa valvontalaitteita kyseisiin valokaapeleihin. NSA:n ulkomaiset yhteistyötahot luovuttavat tällä tavoin suunnattomia määriä dataa NSA:lle. Luovutettuun dataan sisältyy puheluiden sisältöjä, fakseja, sähköposteja, verkkokeskusteluja sekä dataa virtuaalisista erillisverkoista ja Skypen kaltaisilla ohjelmilla tehdyistä VoIP -puheluista. Yhteistyötahot saavat vastapalveluna käyttää NSA:n kehittyneitä valvontalaitteita. He voivat näin vakoilla dataa, joka virtaa sisään ja ulos heidän maasta. Kyseiseen NSA:n joukkovalvontaohjelmaan osallistuu mm. Tanska ja Saksa.[214][215][209]

Heinäkuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Tietoa voi hakea esim. englanninkielisestä artikkelista: en:Global surveillance disclosures (2013–present)#July 2

Elokuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Intercept raportoi, että NSA on "salaa toimittamassa dataa lähes tusinalle Yhdysvaltain virastolle 'Google-tyyppisellä' hakukoneella". Hakukoneen nimi on raportin mukaan ICREACH. The Interceptin mukaan, tietokanta on Yhdysvaltain kotimaisten tiedusteluvirastojen (kuten FBI:n ja DEA:n) käytettävissä ja oli rakennettu sisältämään yli 850 miljardia teletunnistetietoa puheluista, sähköposteista, matkapuhelinsijainneista ja tekstiviesteistä.[216][217]

2015

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2015 The Intercept kertoi Snowdenilta haltuunsa saamiensa dokumenttien perusteella että NSA ja GCHQ olivat murtautuneet viimeistään vuonna 2010 Gemalton verkkoon ja varastaneet salausavaimet, joita käytetään mm. SIM-korttien suojauksessa. Yhtiö on maailman suurin SIM-korttien valmistaja ja valmistaa (2015) noin kaksi miljardia korttia vuodessa. Avainten avulla tiedustelupalvelut voisivat salakuunnella matkapuhelimia ilman operaattoreiden tai vieraiden hallitusten tietoa.[218]

Reaktio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisten reaktioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paljastukset antoivat sysäyksen joukkovalvonnan vastaisten kansanliikkeiden luonnille. Esimerkkejä tällaisista ovat olleet Restore the Fourth, Stop Watching Us ja The Day We Fight Back. Laillisella puolella, Electronic Frontier Foundation liittyi monimuotoiseen liittoutumaan, joka vaatii NSA:ta vastaamaan teoistaan oikeudessa. Amnesty International, Human Rights Watch, Transparency International ja Index on Censorship, ynnä muut ihmisoikeusjärjestöt ovat panostaneet Presidentti Obaman hallintoa syyttämisen sijaan suojelemaan "paljastuksentekijä Snowdenia".[219][220][221][222]

Poliittisten johtajien reaktioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvallat
7. kesäkuuta 2013, presidentti Barack Obama painotti valvonnan tärkeyttä terrorismin ennalta ehkäisemiseksi.

Kotimaassaan presidentti Barack Obama vakuutti yleisölle, että “yhdysvaltalaisia ei vakoilla”.[223][224] Lisäksi, Valkoisen talon tiedotussihteeri Jay Carney vakuutti, että Snowdenin paljastamat valvontaohjelmat ovat Yhdysvaltain kongressin valtuuttamia.[225]

Kansainvälisellä kentällä Yhdysvaltain oikeusministeri Eric Holder vakuutti ulkomaalaisille, että “emme voi kohdistaa edes vieraan maan henkilöitä ilman pätevää ulkomaantiedustelua koskevaa syytä”.[226]

Yhdistynyt kuningaskunta

Pääministeri David Cameron varoitti toimittajia sanoen “jos he eivät osoita hiukan sosiaalista vastuuntuntoa, tulee hallitukselle olemaan erittäin vaikeata seistä sivussa ja olla puuttumatta”.[227] Sijaispääministeri Nick Clegg painotti, että median tulisi “ehdottomasti puolustaa tiedustelupalveluiden salaisuusperiaatetta”.[228]

Ulkomaansihteeri William Hague vakuutti, että ”tasapainotamme erittäin huolellisesti yksittäisten ihmisten yksityisyyden ja vastuumme suojella väestöä ja kansallista turvallisuutta”.[229] Hague puolusti Five Eyes -liittoutumaa ja toisti, että brittien ja yhdysvaltalaisten välistä tiedustelua koskevaa suhdetta ei saisi vaarantaa, sillä se on “pelastanut monta henkeä”.[230]

Australia

Pääministeri Tony Abbott vakuutti yleisölle, että “jokaisen australialaisen viraston jokainen australialainen viranomainen kotimaassa ja ulkomailla toimii lain määräämällä tavalla“.[231] Abbott arvosteli Australian Broadcasting Corporationia isänmaallisuuden vastaisuudesta koska se oli julkaissut raportin vuodetuista asiakirjoista, kutsuen Snowdenia “petturiksi”.[232][233]

Ulkoministeri Julie Bishop kutsui Snowdenia petturiksi ja syytti häntä "ennennäkemättömästä" petollisuudesta.[234] Bishop puolusti Five Eyes -liittoa ja painotti vielä kerran, että Australian ja Yhdysvaltojen välistä tiedustelusuhdetta ei saisi uhata, sillä se on "pelastanut henkiä".[235]

Saksa

Heinäkuussa 2013 liittokansleri Angela Merkel puolusti NSA:n valvontamenetelmiä ja kuvaili Yhdysvaltoja "meidän uskollisimpana ystävänä kautta vuosikymmenien".[236][237] Tästä huolimatta liittokansleri vertasi NSA:ta Stasiin häneen kohdistuneen valvonnan paljastuttua.[238] Berliini käyttää The Guardianin mukaan NSA:n valvonnan kiistanalaisuutta vipuvoimana päästäkseen mukaan Five Eyes -liittoutumaan.[239]

Sisäministeri Hans-Peter Friedrich vakuutti yleisölle, että "yhdysvaltalaiset ottavat huolemme datamme yksityisyydestä vakavasti".[240] Todistuksessaan Saksan parlamentin edessä, Friedrich puolusti NSA:n vakoilua viitaten viiteen Saksan maaperällä tapahtuneeseen terrorisuunnitelmaan, jotka oli estetty NSA:n vakoilun avulla.[241] Toinen saksalainen sisäministeri kuitenkin arvosteli Yhdysvaltoja huhtikuussa 2014 siitä, että he eivät olleet kyenneet antamaan riittäviä takeita siitä, että he olisivat saaneet kuriin vakoiluohjelmiaan. Merkelin läheinen liittolainen Thomas de Maiziere kertoi Der Spiegelille: "Yhdysvaltojen tiedustelumenetelmät saattavat olla suurelta osin oikeutettuja [ottaen huomioon] turvallisuustarpeet, mutta taktiikat ovat kohtuuttomia ja ylilyöviä."[242]

Ruotsi

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt puolusti FRA:ta kuvaillen sen valvontamenetelmiä "kansallisena välttämättömyytenä".[243] Ruotsin puolustusministeri Karin Enström on sanonut, että heidän tiedusteluyhteistyö muiden maiden kanssa on "kriittinen [Ruotsin] turvallisuudelle" ja että "tiedusteluoperaatiot tapahtuvat selvän lainalaisuuden puitteissa, tiukan valvonnan alla ja parlamentaarisen valvonnan alla."[244][245]

Alankomaat

Alankomaiden sisäministeri Ronald Plasterk pyysi anteeksi virheellistä väittämää, että NSA olisi kerännyt 1,8 miljoonaa teletunnistetietoa Alankomaissa. Plasterk tunnusti, että ne olivat itse asiassa hollantilaiset tiedustelupalvelut, jotka olivat keränneet teletunnistetiedot ja luovuttaneet ne NSA:lle.[246][247]

Tanska

Tanskan pääministeri Helle Thorning Schmidt on ylistänyt Yhdysvaltojen tiedustelupalveluita, väittäen, että ne ovat estäneet terrori-iskuja Tanskassa. Hän ilmaisi henkilökohtaisen uskomuksensa, että tanskalaisten "tulisi olla kiitollisia" yhdysvaltalaisten valvonnasta.[248] Hän on myöhemmin väittänyt, että Tanskan viranomaisilla ei ole mitään perustaa olettaa, että Yhdysvaltojen tiedustelupalvelut olisivat harjoittaneet laitonta vakoilua Tanskaa kohtaan tai Tanskan etujen vastaisesti.[249]

Suomi

Suomen puolustusministeri Carl Haglund puolusti Suomen ja NSA:n välistä yhteistyötä sanoen, että "sotilastiedusteluyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on välttämätöntä, jotta suomalaiset voivat toimia esimerkiksi Afganistanissa. Jos yhteistyötä ei tehtäisi, en uskaltaisi lähettää suomalaisia kriisialueille."[208][250]

Tiedustelupalveluiden katsastuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Saksa

Saksan hallitus ilmoitti heinäkuussa 2013 tekevänsä perusteellisen katsastuksen Saksan tiedustelupalveluista.[251][252]

 Yhdysvallat

Yhdysvaltain hallitus ilmoitti elokuussa 2013 tekevänsä perusteellisen katsastuksen Yhdysvaltojen tiedustelupalveluista.[253][254]

 Yhdistynyt kuningaskunta

Brittein hallitus ilmoitti lokakuussa 2013 tekevänsä perusteellisen katsastuksen Ison-Britannian tiedustelupalveluista.[255]

 Kanada

Kanadan hallitus ilmoitti joulukuussa 2013 tekevänsä perusteellisen katsastuksen Kanadan tiedustelupalveluista.[256]

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2014, Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama sanoi, että "sensaatiomainen tapa, jolla näitä paljastuksia on tuotu esille on ollut usein kuumottavampaa kuin valaisevaa."[23] Sean Wilentzin kaltaiset kriitikot ovat väittäneet, että "NSA on toiminut paljon vastuullisemmin kuin vuotajat ovat väittäneet ja tiedotusvälineet tiedottaneet." Wilentzin mukaan "vuotajat ovat menneet paljon pidemmälle kuin väärin käytettyjen ohjelmien oikeutettu paljastaminen [olisi vaatinut]. Monet tähän mennessä julkaistut Snowden-asiakirjat eivät ole ... koskeneet kotimaista valvontaa millään tavalla."[24] The Economist -lehden entinen Moskovan toimistopäällikkö Edward Lucas oli samaa mieltä väittäen, että "Snowdenin paljastukset sopivat siististi ja epäilyttävästi yhden maan intresseihin: Venäjän" vedoten Masha Gessenin lausuntoon, että "Venäjän propagandakoneisto ei ole saanut näin suurta mittarilukemaa yhdestä Yhdysvaltain kansalaisesta sitten Angela Davisin murhaoikeudenkäynnistä vuonna 1971."[257]

Bob Cesca paheksui The New York Times -lehteä siitä, että he eivät olleet peittäneet yhden NSA:n työntekijän nimeä ja erään al Qaida -ryhmän tarkkaa sijaintia diasarjassa, jonka lehti teki julkiseksi.[258]

Venäläinen toimittaja Andrei Soldatov on esittänyt väittämän, että Snowdenin paljastuksilla on ollut kielteisiä vaikutuksia Internetin vapaudelle Venäjällä. Hänen mukaan Venäjän viranomaiset ovat lisäneet vakoilua ja asettaneet rajoituksia Googlen ja Facebookin kaltaisten Yhdysvalloista käsin toimivien palveluiden käytölle vedoten venäläisten käyttäjien yksityisyyden suojeluun. Soldatov on myös sanonut, että paljastukset ovat kasvattaneet kansainvälistä tukea aatteelle, että Internetin maailmanlaajuisen arkkitehtuurin koordinaation valtuudet tulisi siirtää järjestöjen käsistä valtioiden käsiin. Tämä voisi johtaa Internetin balkanisointiin, joka rajoittaisi vapaata tiedonsaantia.[259] Lokakuussa 2013, ICANN julkaisi Montevideo Statement on the Future of Internet Cooperation -lausunnon, jossa he muiden järjestöjen kanssa varoittivat "Internetin pirstoutumisesta kansallisella tasolla" ja ilmaisivat "vakavan huolen Internetin käyttäjien luottamuksen horjumisesta maailmanlaajuisesti viimeaikaisten paljastuksien seurauksena".[260]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset suhteet
  • NSA:n suhde Norjan NIS -tiedustelupalveluun
    NSA:n suhde Norjan NIS -tiedustelupalveluun
  • NSA:n suhde Ruotsin FRA -tiedustelupalveluun
    NSA:n suhde Ruotsin FRA -tiedustelupalveluun
  • NSA:n sopimus jakaa dataa Israelin ISNU -tiedustelupalvelun kanssa
    NSA:n sopimus jakaa dataa Israelin ISNU -tiedustelupalvelun kanssa
  • NSA:n XKeyscore-järjestelmän käytöstä Saksan BND -tiedustelupalvelussa
    NSA:n XKeyscore-järjestelmän käytöstä Saksan BND -tiedustelupalvelussa
  • NSAn suhteesta Kanadan CSEC -tiedustelupalveluun
    NSAn suhteesta Kanadan CSEC -tiedustelupalveluun
  • Tiivistelmä salaisesta tapaamisesta NSA:n ja hollantilaisten AIVD ja MIVD -tiedustelupalveluiden välissä
    Tiivistelmä salaisesta tapaamisesta NSA:n ja hollantilaisten AIVD ja MIVD -tiedustelupalveluiden välissä
Asiakirjoja Yhdysvaltain liittovaltion kotimaisista operaatioista
  • Tuomioistuimen määräys, joka vaatii, että Verizon luovuttaa kaikki teletunnistetiedot NSA:lle.
    Tuomioistuimen määräys, joka vaatii, että Verizon luovuttaa kaikki teletunnistetiedot NSA:lle.
  • Menettelyt ulkomaalaisten kohdistamiselle.
    Menettelyt ulkomaalaisten kohdistamiselle.
  • Menettelyt Yhdysvaltain kansalaisten tietojen keräämisen minimoimiseksi.
    Menettelyt Yhdysvaltain kansalaisten tietojen keräämisen minimoimiseksi.
  • Mietintöluonnos Stellar Wind -ohjelmasta vuodelta 2009.
    Mietintöluonnos Stellar Wind -ohjelmasta vuodelta 2009.
  • Michael Mukaseyn kirjoittamia muistioita vuodelta 2007, jotka pyytävät, että NSA:n valtuuksia laajennettaisiin.
    Michael Mukaseyn kirjoittamia muistioita vuodelta 2007, jotka pyytävät, että NSA:n valtuuksia laajennettaisiin.
  • Presidential Policy Directive (PPD 20) Barack Obaman allekirjoittama Liittyy elektroniseen sodankäyntiin
    Presidential Policy Directive (PPD 20)
    Barack Obaman allekirjoittama
    Liittyy elektroniseen sodankäyntiin
  • NSA:n raportti yksityisyyden loukkauksista.
    NSA:n raportti yksityisyyden loukkauksista.
  • Mikä on 'yksityisyyden loukkaus'
    Mikä on 'yksityisyyden loukkaus'
  • FISA-tuomioistuin havaitsee, että NSAn perusteluissa valvonnalle on "puutteellisuuksia lainsäädännöllisesti ja perustuslaillisesti". Tuomioistuin uudelleenvaltuuttaa NSA:n toiminnan tästä huolimatta.
    FISA-tuomioistuin havaitsee, että NSAn perusteluissa valvonnalle on "puutteellisuuksia lainsäädännöllisesti ja perustuslaillisesti". Tuomioistuin uudelleenvaltuuttaa NSA:n toiminnan tästä huolimatta.
  • Kohdistamisen lähtökohdat
    Kohdistamisen lähtökohdat
  • Otteita FY 2013 tiedustelubudjetista, 1. vuosikerta
    Otteita FY 2013 tiedustelubudjetista, 1. vuosikerta
  • FY 2013 tiedustelubudjetti, lisätaulukkoja
    FY 2013 tiedustelubudjetti, lisätaulukkoja
NSA:n esitelmiä
  • SilverZephyr dia
    SilverZephyr dia
  • Dropmire dia
    Dropmire dia
  • PRISM-ohjelmaa koskevan esitelmän kansilehti
    PRISM-ohjelmaa koskevan esitelmän kansilehti
  • Kartta internet-kaistanleveydestä maailmanlaajuisesti.
    Kartta internet-kaistanleveydestä maailmanlaajuisesti.
  • PRISM-ohjelman sisällön tuottajat ja mitä palveluita ne tyypillisesti tarjoavat.
    PRISM-ohjelman sisällön tuottajat ja mitä palveluita ne tyypillisesti tarjoavat.
  • Ajankohta jolloin kukin sisällöntuottaja lisättiin PRISM-ohjelmaan.
    Ajankohta jolloin kukin sisällöntuottaja lisättiin PRISM-ohjelmaan.
  • Vuokaavio PRISM-ohjelman delegoinnista.
    Vuokaavio PRISM-ohjelman delegoinnista.
  • PRISM-ohjelman tiedonsiirrosta.
    PRISM-ohjelman tiedonsiirrosta.
  • PRISM-ohjelman nimeämiskäytännöstä.
    PRISM-ohjelman nimeämiskäytännöstä.
  • REPRISMFISA-verkkosovellus.
    REPRISMFISA-verkkosovellus.
  • Viikko Prismin elämässä
    Viikko Prismin elämässä
  • Esitelmä XKeyscore-ohjelmasta vuodelta 2008. (PDF-tiedosto, 27,26 MB)
    Esitelmä XKeyscore-ohjelmasta vuodelta 2008. (PDF-tiedosto, 27,26 MB)
  • Geopoliittisia suuntauksia: Tärkeimmät haasteet
    Geopoliittisia suuntauksia: Tärkeimmät haasteet
  • Geopoliittisia suuntauksia: Maailmanlaajuiset ajurit
    Geopoliittisia suuntauksia: Maailmanlaajuiset ajurit
  • Yhteystietokaavioiden analysoinnin etuja.
    Yhteystietokaavioiden analysoinnin etuja.
  • Yhteystietokaavioiden analysoinnin etuja.
    Yhteystietokaavioiden analysoinnin etuja.
  • Yhteystietokaavio.
    Yhteystietokaavio.
  • Hyppyjä yhteystietokaaviossa.
    Hyppyjä yhteystietokaaviossa.
  • Kahden hypyn yhteystietokaavio.
    Kahden hypyn yhteystietokaavio.
  • Enrique Peña Nietoon ja hänen yhteistyötahoihin kohdistuneesta vakoilusta.
    Enrique Peña Nietoon ja hänen yhteistyötahoihin kohdistuneesta vakoilusta.
  • Yksityiskohtia Nieto-operaation menettelyistä.
    Yksityiskohtia Nieto-operaation menettelyistä.
  • Nieton lähettämiä sähköposteja mahdollisista kabinettivalinnoista.
    Nieton lähettämiä sähköposteja mahdollisista kabinettivalinnoista.
  • Vakoiluyritys Dilma Rousseffia ja hänen neuvonantajia kohtaan.
    Vakoiluyritys Dilma Rousseffia ja hänen neuvonantajia kohtaan.
  • Yksityiskohtia Rousseff-operaation menettelyistä (kahden hypyn yhteystietokaavio)
    Yksityiskohtia Rousseff-operaation menettelyistä (kahden hypyn yhteystietokaavio)
  • Yksityiskohtia Rousseff-operaation menettelyistä (kahden hypyn yhteystietokaavio)
    Yksityiskohtia Rousseff-operaation menettelyistä (kahden hypyn yhteystietokaavio)
  • Yhteystietokaavioiden analysoinnin etuja.
    Yhteystietokaavioiden analysoinnin etuja.
  • Yleisesti käytettyjen internetin salausmenetelmien hyväksikäytöstä.
    Yleisesti käytettyjen internetin salausmenetelmien hyväksikäytöstä.

Poikkeuksellisesti kontrolloitua tietoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Exceptionally Controlled Information (ECI) viittaa The Guardian -lehden mukaan turvaluokitukseen, joka on korkeampi kuin Snowdenin huippusalaisten asiakirjojen.[261] ECI -luokitellut asiakirjat sisältävät seuraavien NSA:n kaupallisten tiedusteluyhteistyötahojen identiteetit: Artifice, Lithium ja Serenade.[261] Steelknight-nimellä tunnettu NSA:n kaupallisen yhteistyötahon laitos on ECI-luokiteltu eikä siksi ole paljastunut Snowdenin vuotamissa asiakirjoissa.[261]

Vertailu aikaisempiin vuotoihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Paljastus Koko Pääasialliset lähteet Merkittävimmät julkaisijat
2013 Maailmanlaajuista joukkovalvontaa koskevat paljastukset 1,7 miljoonaa asiakirjaa[4] Edward Snowden The Guardian, The New York Times, The Washington Post, Der Spiegel, El País, Le Monde, L'espresso, O Globo, ProPublica, Australian Broadcasting Corporation, Canadian Broadcasting Corporation, NRC Handelsblad, Sveriges Television
2010 Yhdysvaltain armeijan ja ulkoministeriön asiakirjat 734 885 tiedostoa Chelsea Manning The Guardian, The New York Times, Der Spiegel, Le Monde, El País, WikiLeaks

Aineiston koostumus:

  • 1 video sivullisten murhaamisesta[262]
  • 91 000 Afganistanin sodan päiväkirjamerkintää[263]
  • 391 832 Irakin sodan lokimerkintää[264]
  • 251 287 salaista Yhdysvaltain suurlähetystön viestiä[265]
  • 765 Detainee Assessment Brief -asiakirjaa Guantanamo Bayn vankileiristä[266]
1971 Pentagonin paperit 4 100 sivua Daniel Ellsberg The New York Times

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Barton Gellman: Edward Snowden, after months of NSA revelations, says his mission's accomplished 24. joulukuuta 2013. The Washington Post. ”Taken together, the revelations have brought to light a global surveillance system...” Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  2. ↑ a b Who holds security clearances? The Washington Post. 10. kesäkuuta 2013. Viitattu 12. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  3. ↑ Greenwald, Glenn: NSA collecting phone records of millions of Verizon customers daily The Guardian. ”Exclusive: Top secret court order requiring Verizon to hand over all call data shows scale of domestic surveillance under Obama” Viitattu 16. elokuuta 2013. (englanniksi)
  4. ↑ a b Pentagon Says Snowden Took Most U.S. Secrets Ever: Rogers Bloomberg. ”The Pentagon concluded that Edward Snowden committed the biggest theft of U.S. secrets in history, downloading about 1.7 million intelligence files, including information that could put personnel in jeopardy, according to lawmakers.” Viitattu 9. tammikuuta 2014. (englanniksi)
  5. ↑ NSA Primary Sources Electronic Frontier Foundation. Viitattu 14. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f Hubert Gude, Laura Poitras ja Marcel Rosenbach: German intelligence Sends Massive Amounts of Data to the NSA 5. elokuuta 2013. Der Spiegel. Viitattu 14. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  7. ↑ Gunnar Rensfeldt: NSA "asking for" specific exchanges from FRA – Secret treaty since 1954 Sveriges Television. ”This document, dated April 18th of this year, clearly shows that the relation is very close indeed, seemingly growing even closer. 'NSA’s relationship with the FRA, an extremely competent, technically innovative, and trusted Third Party partner, continues to grow. The FRA provided NSA with access to its cable collection in 2011'” Viitattu 14. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Glenn Greenwald, Laura Poitras and Ewen MacAskill: NSA shares raw intelligence including Americans' data with Israel The Guardian. 11. syyskuuta 2013. Viitattu 14. syyskuuta 2013. (englanniksi)
  9. ↑ Tim Leslie and Mark Corcoran: Explained: Australia's involvement with the NSA, the US spy agency at heart of global scandal Australian Broadcasting Corporation. Viitattu 18. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  10. ↑ Julian Borger: GCHQ and European spy agencies worked together on mass surveillance The Guardian. Viitattu 18. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  11. ↑ Greg Weston, Glenn Greenwald, Ryan Gallagher: Snowden document shows Canada set up spy posts for NSA Canadian Broadcasting Corporation. Viitattu 13. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  12. ↑ Denmark is one of the NSA's '9-Eyes' The Copenhagen Post. Viitattu 18. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  13. ↑ a b Jacques Follorou: La France, précieux partenaire de l'espionnage de la NSA Le Monde. Viitattu 18. joulukuuta 2013. (ranskaksi)
  14. ↑ Christian Fuchs, John Goetz und Frederik Obermaier: Verfassungsschutz beliefert NSA Süddeutsche Zeitung. Viitattu 18. joulukuuta 2013. (saksaksi)
  15. ↑ Kjetil Malkenes Hovland: Norja Monitored Phone Traffic and Shared Data With NSA The Wall Street Journal. Viitattu 18. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  16. ↑ U.S. vs. Edward J. Snowden criminal complaint The Washington Post. Arkistoitu 25.2.2014. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
  17. ↑ David M. Herszenhorn: Leaker Files for Asylum to Remain in Russia 16. heinäkuuta 2013. The New York Times. Viitattu 16. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  18. ↑ Snowden Asylum Hits U.S.-Russia Relations 1. elokuuta 2013. The Wall Street Journal. Viitattu 16. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  19. ↑ .S. 'Extremely Disappointed' At Russia's Asylum For Snowden 1. elokuuta 2013. NPR. Viitattu 16. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  20. ↑ Henderson: Obama To Leno: 'There Is No Spying On Americans' NPR. Viitattu 16. elokuuta 2013. (englanniksi)
  21. ↑ Francis Elliott: Cameron hints at action to stop security leaks The Times. Viitattu 13. marraskuuta 2013. (englanniksi)
  22. ↑ Only 1% of Snowden files published – Guardian editor 3. joulukuuta 2013. BBC. Viitattu 29. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  23. ↑ a b Transcript Of President Obama's Speech On NSA Reforms 17. tammikuuta 2014. NPR. (englanniksi)
  24. ↑ a b Sean Wilentz: Would You Feel Differently About Snowden, Greenwald, and Assange If You Knew What They Really Thought? 19. tammikuuta 2014. The New Republic. (englanniksi)
  25. ↑ a b c Chris Strohm and Del Quentin Wilber: Pentagon Says Snowden Took Most U.S. Secrets Ever: Rogers 10. tammikuuta 2014. Bloomberg News. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  26. ↑ a b Snowden leaks 'worst ever loss to British intelligence' 11. lokakuuta 2013. BBC. Viitattu 4. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  27. ↑ a b Chan, Edwin: Microsoft helped NSA, FBI access user info: Guardian 11. heinäkuuta 2013. Reuters. Arkistoitu 25.8.2014. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  28. ↑ Andy Greenberg: NSA's Verizon Spying Order Specifically Targeted Americans, Not Foreigners Forbes. 6/05/2013. ”In a top secret order obtained by the Guardian newspaper and published Wednesday evening, the FBI on the NSA's behalf demanded that Verizon turn over all metadata for phone records originating in the United States for the three months beginning in late April and ending on the 19th of July.” Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  29. ↑ Report: NSA and CIA collaborate on drone strikes Associated Press. 17. lokakuuta 2013. Arkistoitu 23.10.2013. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  30. ↑ Doug Gross: Leak: Government spies snooped in 'Warcraft,' other games CNN. 10. joulukuuta 2013. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  31. ↑ Craig Timberg and Barton Gellman: NSA paying U.S. companies for access to communications networks 3. syyskuuta 2013. The Washington Post. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  32. ↑ Michael Winter: NSA reimbursed tech firms millions for data USA Today. 23. elokuuta 2013. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  33. ↑ Brian Fung: The NSA paid Silicon Valley millions to spy on taxpayers The Washington Post. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  34. ↑ Rob Williams: Americans pay GCHQ £100m to spy for them, leaked NSA papers from Edward Snowden claim 2. elokuuta 2013. The Independent. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  35. ↑ Kiran Stacey: US paid GCHQ £100m for UK intelligence, say leaked documents Financial Times. 1. elokuuta 2013. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  36. ↑ Espionnage: les services secrets français précieux partenaires de la NSA américaine Radio France Internationale. Viitattu 30. marraskuuta 2013. (ranska)
  37. ↑ SPIEGEL Reveals Cooperation Between NSA and German BND 8. heinäkuuta 2013. Der Spiegel. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  38. ↑ James: US and UK struck secret deal to allow NSA to 'unmask' Britons' personal data The Guardian. 20. marraskuuta 2013. Viitattu 21. marraskuuta 2013. (englanniksi)
  39. ↑ Philip Dorling: US shares raw intelligence on Australians with Israel 12. syyskuuta 2013. The Sydney Morning Herald. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  40. ↑ Ewen MacAskill, James Ball and Katharine Murphy: Revealed: Australian spy agency offered to share data about ordinary citizens 2. joulukuuta 2013. The Guardian. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  41. ↑ a b David E.Sanger and Thom Shanker: N.S.A. Devises Radio Pathway into Computers The New York Times. 14. tammikuuta 2014. Viitattu 15. tammikuuta 2014. (englanniksi)
  42. ↑ a b c Cameron Stewart and Paul Maley: Edward Snowden stole up to 20,000 Aussie files 5. joulukuuta 2013. The Australian. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  43. ↑ Philip Dorling: Australia gets 'deluge' of US secret data, prompting a new data facility 13. kesäkuuta 2013. The Sydney Morning Herald. Viitattu 22. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  44. ↑ Nick Hopkins: UK gathering secret intelligence via covert NSA operation 7. kesäkuuta 2013. The Guardian. Viitattu 22. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  45. ↑ Bart: Ook AIVD bespiedt internetter De Telegraaf. ”Niet alleen Amerikaanse inlichtingendiensten monitoren internetters wereldwijd. Ook Nederlandse geheime diensten krijgen informatie uit het omstreden surveillanceprogramma 'Prism'.” Viitattu 10. syyskuuta 2013. (englanniksi)
  46. ↑ a b Glenn Greenwald, Ewen MacAskill, Laura Poitras, Spencer Ackerman & Dominic Rushe: Revealed: how Microsoft handed the NSA access to encrypted messages The Guardian. 11. heinäkuuta 2013. Viitattu 11. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  47. ↑ Brandon Griggs: Report: Microsoft collaborated closely with NSA 13. heinäkuuta 2013. CNN. ”And Microsoft also worked with the FBI this year to give the NSA easier access to its cloud storage service SkyDrive” Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  48. ↑ a b c René Pfister, Laura Poitras, Marcel Rosenbach, Jörg Schindler and Holger Stark: German Intelligence Worked Closely with NSA on Data Surveillance Der Spiegel. Viitattu 22. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  49. ↑ Gunnar Rensfeldt: FRA has access to controversial surveillance system Sveriges Television. Viitattu 12. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  50. ↑ Gunnar Rensfeldt: Read the Snowden Documents From the NSA Sveriges Television. Viitattu 12. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  51. ↑ Nick Hopkins and Julian Borger: Exclusive: NSA pays £100m in secret funding for GCHQ 1. elokuuta 2013. The Guardian. Viitattu 22. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  52. ↑ Rob Williams: Americans pay GCHQ £100m to spy for them, leaked NSA papers from Edward Snowden claim 2. elokuuta 2013. The Independent. Viitattu 31. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  53. ↑ a b c d e f g h i j k l m n James Ball, Luke Harding and Juliette Garside: BT and Vodafone among telecoms companies passing details to GCHQ The Guardian. Viitattu 22. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  54. ↑ How we know the NSA had access to internal Google and Yahoo cloud data The Washington Post. 4. marraskuuta 2013. Viitattu 5. marraskuuta 2013. (englanniksi)
  55. ↑ Matthias Gebauer, Hubert Gude, Veit Medick, Jörg Schindler and Fidelius Schmid: CIA Worked With BND and BfV in Neuss on Secret Project Der Spiegel. Viitattu 20. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  56. ↑ Philip Dorling: Exposed: Australia's Asia spy network 31. lokakuuta 2013. The Sydney Morning Herald. Viitattu 23. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  57. ↑ a b c d Photo Gallery: Spies in the Embassy Der Spiegel. Viitattu 22. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  58. ↑ Colin Freeze: Canadian embassies eavesdrop, leak says 29. lokakuuta 2013. The Globe and Mail. Viitattu 23. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  59. ↑ a b Duncan Campbell , Cahal Milmo , Kim Sengupta , Nigel Morris , Tony Patterson: Revealed: Britain's 'secret listening post in the heart of Berlin' 5. marraskuuta 2013. The Independent. Viitattu 22. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  60. ↑ Duncan Campbell and Cahal Milmo: Exclusive: RAF Croughton base 'sent secrets from Merkel’s phone straight to the CIA' The Independent. 5. marraskuuta 2013. Viitattu 25. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  61. ↑ a b c Jacques Follorou: Surveillance : la DGSE a transmis des données à la NSA américaine 30. lokakuuta 2013. Le Monde. Viitattu 30. joulukuuta 2013. (ranskaksi)
  62. ↑ a b c Espionnage : la France aurait collaboré avec la NSA 29. lokakuuta 2013. Le Parisien. Arkistoitu 2.5.2014. Viitattu 30. joulukuuta 2013. (ranskaksi)
  63. ↑ David Miranda row: Seized files 'endanger agents' 30. elokuuta 2013. BBC. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  64. ↑ Gordon: Spying scandal: Will the 'five eyes' club open up? 29. lokakuuta 2013. BBC. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  65. ↑ James: Snowden Says He Took No Secret Files to Russia 17. lokakuuta 2013. The New York Times. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  66. ↑ Timothy Heritage and Steve Holland: Russia gives Snowden asylum, Obama-Putin summit in doubt 1. elokuuta 2013. Reuters. Arkistoitu 12.7.2014. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  67. ↑ U.S. Electronic Espionage: A Memoir, s. 35–50. Ramparts, elokuu 1972. ”The SIGINT community was defined by a TOP SECRET treaty signed in 1947. It was called the UKUSA treaty. The National Security Agency signed for the U.S. and became what's called First Party to the Treaty.” (englanniksi)
  68. ↑ Campbell, Duncan: Somebody's Listening New Statesman. 12. elokuuta 1988. Arkistoitu 20.4.2013. ”The Congressional officials were first told of the Thurmond interception by a former employee of the Lockheed Space and Missiles Corporation, Margaret Newsham, who now lives in Sunnyvale, California.” Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
  69. ↑ Shayler: Whistleblower or traitor? 3. maaliskuuta 2000. BBC. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  70. ↑ JOSEPH FINDER: Bugging the World 29. huhtikuuta 2001. The New York Times. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  71. ↑ NSA Whistleblowers William (Bill) Binney and J. Kirk Wiebe Government Accountability Project. Arkistoitu 12.12.2013. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
  72. ↑ Ellen Nakashima: Former NSA executive Thomas A. Drake may pay high price for media leak 14. heinäkuuta 2010. The Washington Post. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  73. ↑ Davies: Interview: Whistleblower Katharine Gun 27. marraskuuta 2003. BBC. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  74. ↑ UK 'spied on UN's Kofi Annan' 26. helmikuuta 2004. BBC. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  75. ↑ JAMES RISEN and ERIC LICHTBLAU: Bush Lets U.S. Spy on Callers Without Courts The New York Times. 16. joulukuuta 2005. (englanniksi)
  76. ↑ Brian Ross: NSA Whistleblower Alleges Illegal Spying 10. tammikuuta 2006. ABC News. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  77. ↑ Leslie Cauley: NSA has massive database of Americans' phone calls USA Today. (englanniksi)
  78. ↑ Wiretap Whistle-Blower's Account 6.4.2006. Wired. Arkistoitu 17.1.2014. Viitattu 28.12.2013.
  79. ↑ Wikileaks disclosure shines light on Big Brother 1.12.2011. CBS News. (englanniksi)
  80. ↑ Michael Hastings: Exclusive: Homeland Security Kept Tabs on Occupy Wall Street Rolling Stone. 28.2.2012. Arkistoitu 2.5.2014. Viitattu 5.1.2014. (englanniksi)
  81. ↑ a b How Edward Snowden led journalist and film-maker to reveal NSA secrets The Guardian. Viitattu 20. elokuuta 2013. (englanniksi)
  82. ↑ Mark Hosenball: Snowden downloaded NSA secrets while working for Dell, sources say 15.8.2013. Reuters. Arkistoitu 22.7.2014. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
  83. ↑ Carmon, Irin: How we broke the NSA story Salon. 10.6.2013. Viitattu 11.6.2013. (englanniksi)
  84. ↑ Peter Maass: How Laura Poitras Helped Snowden Spill His Secrets 18. elokuuta 2013. The New York Times. (englanniksi)
  85. ↑ Glenn: Edward Snowden: the whistleblower behind the NSA surveillance revelations The Guardian. 9. kesäkuuta 2013. Viitattu 9. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  86. ↑ NSA leaker holed up in Hong Kong hotel, running low on cash 10. kesäkuuta 2013. CNN. Viitattu 10. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  87. ↑ Everything We Learned From Edward Snowden in 2013 – NationalJournal.com
  88. ↑ a b Glenn Greenwald: NSA collecting phone records of millions of Verizon customers daily The Guardian. 6. kesäkuuta 2013. Viitattu 16. syyskuuta 2013. (englanniksi)
  89. ↑ Danny Yadron and Evan Perez: T-Mobile, Verizon Wireless Shielded from NSA Sweep The Wall Street Journal. 14. kesäkuuta 2013. Viitattu 10. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  90. ↑ Gellman, Barton; Poitras, Laura: US Intelligence Mining Data from Nine U.S. Internet Companies in Broad Secret Program The Washington Post. 6. kesäkuuta 2013. Viitattu 15. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  91. ↑ Greenwald, Glenn; MacAskill, Ewen: NSA Taps in to Internet Giants' Systems to Mine User Data, Secret Files Reveal – Top-Secret Prism Program Claims Direct Access to Servers of Firms Including Google, Apple and Facebook – Companies Deny Any Knowledge of Program in Operation Since 2007 – Obama Orders US to Draw Up Overseas Target List for Cyber-Attacks The Guardian. 6. kesäkuuta 2013. Viitattu 15. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  92. ↑ NSA slides explain the PRISM data-collection program The Washington Post. 6. kesäkuuta 2013, päivitetty 10. heinäkuuta 2013. Viitattu 11. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  93. ↑ Barton Gellman and Todd Lindeman: Inner workings of a top-secret spy program The Washington Post. 29. kesäkuuta 2013. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 11. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  94. ↑ U.S., British intelligence mining data from nine U.S. Internet companies in broad secret program The Washington Post. 7. kesäkuuta 2013. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 20. elokuuta 2013. (englanniksi)
  95. ↑ Laura Poitras, Marcel Rosenbach, Fidelius Schmid & Holger Stark: NSA Spied on European Union Offices Der Spiegel. 29. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  96. ↑ Laura Poitras, Marcel Rosenbach and Holger Stark: How America Spies on Europe and the UN Der Spiegel. (englanniksi)
  97. ↑ EXCLUSIVE: US hacks Chinese mobile phone companies, South China Morning Post
  98. ↑ NSA targeted China's Tsinghua University in hacking attacks, South China Morning Post
  99. ↑ Lam, Lana: US hacked Pacnet, Asia Pacific fibre-optic network operator, in 2009 23. kesäkuuta 2013. Hong Kong: South China Morning Post. (englanniksi)
  100. ↑ Laura Poitras, Marcel Rosenbach und Holger Stark: Geheimdokumente: NSA überwacht 500 Millionen Verbindungen in Deutschland Der Spiegel. Viitattu 30. kesäkuuta 2013. (saksaksi)
  101. ↑ MacAskill, Ewen; Borger, Julian: New NSA leaks show how US is bugging its European allies The Guardian. 30. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  102. ↑ MacAskill, Ewen; Davies, Nick; Hopkins, Nick; Borger, Julian; Ball, James: GCHQ intercepted foreign politicians' communications at G20 summits The Guardian. 17. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  103. ↑ Ewen: GCHQ taps fiber-optic cables for secret access to world's communications The Guardian. 21. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  104. ↑ a b Ewen MacAskill; Julian Borger; Nick Hopkins; Nick Davies; James Ball: GCHQ taps fibre-optic cables for secret access to world's communications The Guardian. 21. kesäkuuta 2013. Viitattu 21. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  105. ↑ Philip Bump: The UK Tempora Program Captures Vast Amounts of Data – and Shares with NSA 21. kesäkuuta 2013. The Atlantic Wire. Arkistoitu 5.11.2013. Viitattu 23. kesäkuuta 2013. (englanniksi)
  106. ↑ Glenn Greenwald & Spencer Ackerman: NSA collected US email records in bulk for more than two years under Obama The Guardian. 27. kesäkuuta 2013. Viitattu 1. elokuuta 2013. (englanniksi)
  107. ↑ Glenn Greenwald & Spencer Ackerman: How the NSA is still harvesting your online data The Guardian. 27. kesäkuuta 2013. Viitattu 1. elokuuta 2013. (englanniksi)
  108. ↑ Glenn Greenwald & Ewen MacAskill: Boundless Informant: the NSA's secret tool to track global surveillance data 11. kesäkuuta 2013. The Guardian. Viitattu 1. tammikuuta 2014. (englanniksi)
  109. ↑ Laura Poitras, Marcel Rosenbach & Holger Stark: Partner and Target: NSA Snoops on 500 Million German Data Connections Der Spiegel. Viitattu 1. tammikuuta 2014. (englanniksi)
  110. ↑ Hubert Gude, Laura Poitras and Marcel Rosenbach: German Intelligence Sends Massive Amounts of Data to the NSA Der Spiegel. Viitattu 1. tammikuuta 2014. (englanniksi)
  111. ↑ Vladeck, Steve: Why Clapper Matters: The Future of Programmatic Surveillance Lawfare. 22. toukokuuta 2013. Viitattu 18. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  112. ↑ Staff: Procedures Used by NSA to Target Non-US Persons: Exhibit A – Full Document – Top-Secret Documents Show Fisa Judges Have Signed Off on Broad Orders Allowing the NSA to Make Use of Information 'Inadvertently' Collected from Domestic US Communications Without a Warrant – Revealed: The Secret Rules That Allow NSA to Use US Data Without a Warrant The Guardian. 20. kesäkuuta 2013. Viitattu 13. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  113. ↑ Staff: Procedures Used by NSA to Minimize Data Collection from US Persons: Exhibit B – Full Document – The Documents Detail the Procedures the NSA Is Required to Follow to Target 'Non-US Persons' under Its Foreign Intelligence Powers – And What the Agency Does to Minimize Data Collected on US Citizens and Residents – Revealed: The Secret Rules That Allow NSA to Use US Data Without a Warrant The Guardian. 20. kesäkuuta 2013. Viitattu 13. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  114. ↑ Greenwald, Glenn; Ball, James: The Top Secret Rules That Allow NSA to Use US Data Without a Warrant – Fisa Court Submissions Show Broad Scope of Procedures Governing NSA's Surveillance of Americans' Communication – Document One: Procedures Used by NSA to Target Non-US Persons – Document Two: Procedures Used by NSA to Minimise Data Collected from US Persons The Guardian. 20. kesäkuuta 2013. Viitattu 13 heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  115. ↑ Ellen Nakashima, Barton Gellman ja Greg Miller: New documents reveal parameters of NSA’s secret surveillance programs The Washington Post. 21. kesäkuuta 2013. Viitattu 13. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  116. ↑ Laura Poitras, Marcel Rosenbach and Holger Stark: Partner and Target: NSA Snoops on 500 Million German Data Connections Der Spiegel. 30. kesäkuuta 2013. Viitattu 30. maaliskuuta 2014. (englanniksi)
  117. ↑ Laura Poitras, Marcel Rosenbach, Fidelius Schmid, Holger Stark ja Jonathan Stock: Cover Story: How the NSA Targets Germany and Europe Der Spiegel. 1. heinäkuuta 2013. Viitattu 30. maaliskuuta 2014. (englanniksi)
  118. ↑ Craig Timberg ja Ellen Nakashima: Agreements with private companies protect U.S. access to cables’ data for surveillance The Washington Post. 7. heinäkuuta 2013. Viitattu 12. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  119. ↑ Lindemann, Todd: A connected world The Washington Post. 6. heinäkuuta 2013. Arkistoitu 12.2.2014. Viitattu 12. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  120. ↑ EUA espionaram milhões de e-mails e ligações de brasileiros 6. heinäkuuta 2013. O Globo. (portugaliksi)
  121. ↑ Glenn Greenwald: The NSA's mass and indiscriminate spying on Brasiliaians 7. heinäkuuta 2013. The Guardian. (englanniksi)
  122. ↑ EUA expandem o aparato de vigilância continuamente 6. heinäkuuta 2013. O Globo. (portugaliksi)
  123. ↑ a b c d e f g Philip Dorling: Snowden reveals Australia's links to US spy web The Sydney Morning Herald. 8. heinäkuuta 2013. Viitattu 8. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  124. ↑ Roberto: NSA e CIA mantiveram em Brasília equipe para coleta de dados filtrados de satélite 8. heinäkuuta 2013. O Globo. (portugaliksi)
  125. ↑ Interview with Whistleblower Edward Snowden on Global Spying 8. heinäkuuta 2013. Der Spiegel. (englanniksi)
  126. ↑ Edward Snowden Accuses Germany of Aiding NSA in Spying Efforts Der Spiegel. 7. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  127. ↑ 'Prolific Partner': German Intelligence Used NSA Spy Program Der Spiegel. (englanniksi)
  128. ↑ Geiger, Friedrich: German Intelligence Agency Providing NSA With Metadata – Report 3. elokuuta 2013. The Wall Street Journal. Arkistoitu 4.11.2013. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
  129. ↑ a b c 'Key Partners': Secret Links Between Germany and the NSA 22. heinäkuuta 2013. Der Spiegel. (englanniksi)
  130. ↑ a b Matthias Gebauer: Prism in Afghanistan: Conflicting Accounts By German Government Der Spiegel. (englanniksi)
  131. ↑ Greenwald, Glenn: XKeyscore: NSA tool collects 'nearly everything a user does on the internet 31. heinäkuuta 2013. The Guardian. (englanniksi)
  132. ↑ Nakashima, Ellen: Newly declassified documents on phone records program released The Washington Post. 31. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  133. ↑ Charlie Savage ja David E. Sanger: Senate Panel Presses N.S.A. on Phone Logs The New York Times. 31. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  134. ↑ Glenn Greenwald, Ewen MacAskill, Laura Poitras, Spencer Ackerman ja Dominic Rushe: Revealed: How Microsoft Handed the NSA Access to Encrypted Messages The Guardian. 11. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  135. ↑ Angwin, Julia: U.S. Terrorism Agency to Tap a Vast Database of Citizens The Wall Street Journal. 13. joulukuuta 2012. (englanniksi)
  136. ↑ Iain Thomson: Snowden: US and Israel did create Stuxnet attack code The Register. 8. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  137. ↑ Révélations sur le Big Brother français 4. heinäkuuta 2013. Le Monde. (ranskaksi)
  138. ↑ France 'runs vast electronic spying operation using NSA-style methods' 4. heinäkuuta 2013. The Guardian. (englanniksi)
  139. ↑ a b c d e f g John Goetz ja Frederik Obermaier: Snowden enthüllt Namen der spähenden Telekomfirmen Süddeutsche Zeitung. ”In den internen Papieren des GCHQ aus dem Jahr 2009 stehen sie nun aufgelistet: Verizon Business, Codename: Dacron, British Telecommunications (codenamed "Remedy"), Vodafone Cable ("Gerontic"), Global Crossing ("Pinnage"), Level 3 (codenamed "Little"), Viatel ("Vitreous") und Interoute ("Streetcar").” (saksaksi)
  140. ↑ a b c d John Goetz, Hans Leyendecker ja Frederik Obermaier: British Officials Have Far-Reaching Access To Internet And Telephone Communications 28. elokuuta 2013. Süddeutsche Zeitung. (englanniksi)
  141. ↑ Dorling, Philip: Australian spies in global deal to tap undersea cables The Sydney Morning Herald. (englanniksi)
  142. ↑ a b Madeline Chambers: U.S. spy agency bugged U.N. headquarters: Germany's Spiegel 25. elokuuta 2013. Reuters. Arkistoitu 9.7.2014. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
  143. ↑ a b US-Geheimdienst hörte Zentrale der Vereinten Nationen ab Der Spiegel. (saksaksi)
  144. ↑ Savage, Charlie: N.S.A. Said to Search Content of Messages to and From U.S. The New York Times. 8. elokuuta 2013. (englanniksi)
  145. ↑ Snowden Document: NSA Spied On Al Jazeera Communications Der Spiegel. 31. elokuuta 2013. (englanniksi)
  146. ↑ Siobhan Gorman ja Jennifer Valentiono-Devries: New Details Show Broader NSA Surveillance Reach – Programs Cover 75% of Nation's Traffic, Can Snare Emails The Wall Street Journal. 20. elokuuta 2013. (englanniksi)
  147. ↑ Graphic: How the NSA Scours Internet Traffic in the U.S. The Wall Street Journal. 20. elokuuta 2013. (englanniksi)
  148. ↑ Jennifer Valentiono-Devries ja Siobhan Gorman: What You Need to Know on New Details of NSA Spying The Wall Street Journal. 20. elokuuta 2013. (englanniksi)
  149. ↑ Jennifer Valentino-Devries ja Danny Yadron: FBI Taps Hacker Tactics to Spy on Suspects The Wall Street Journal. 1. elokuuta 2013. (englanniksi)
  150. ↑ Jennifer Valentino-DeVries ja Danny Yadron: How the FBI Hacks Criminal Suspects The Wall Street Journal. 1. elokuuta 2013. (englanniksi)
  151. ↑ NSA report on privacy violations in the first quarter of 2012 The Washington Post. 16. elokuuta 2013. Arkistoitu 16.8.2013. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
  152. ↑ Barton Gellman ja Matt DeLong: What to say, and not to say, to 'our overseers' The Washington Post. 15. elokuuta 2013. Arkistoitu 27.8.2013. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
  153. ↑ Barton Gellman ja Matt DeLong: First direct evidence of illegal surveillance found by the FISA court The Washington Post. 15. elokuuta 2013. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
  154. ↑ Gellmann, Barton: NSA broke privacy rules thousands of times per year, audit finds The Washington Post. 16. elokuuta 2013. (englanniksi)
  155. ↑ Nakashima, Ellen: Lawmakers, privacy advocates call for reforms at NSA The Washington Post. 16. elokuuta 2013. (englanniksi)
  156. ↑ Gellmann, Barton: NSA statements to The Post The Washington Post. 16. elokuuta 2013. (englanniksi)
  157. ↑ Barton Gellman ja Matt DeLong: What's a 'violation'? The Washington Post. 15. elokuuta 2013. Arkistoitu 27.8.2013. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
  158. ↑ Leonnig, Carol D.: Court: Ability to police U.S. spying program limited The Washington Post. 16. elokuuta 2013. (englanniksi)
  159. ↑ Nakashima, Ellen: NSA gathered thousands of Americans' e-mails before court ordered it to revise its tactics The Washington Post. 21. elokuuta 2013. Viitattu 16. syyskuuta 2013. (englanniksi)
  160. ↑ FISA court ruling on illegal NSA e-mail collection program The Washington Post. 21. elokuuta 2013. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
  161. ↑ Barton Gellman ja Matt DeLong: First direct evidence of illegal surveillance found by the FISA court The Washington Post. 15. elokuuta 2013. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
  162. ↑ Charlie Savage ja Scott Shane: Secret Court Rebuked N.S.A. on Surveillance The New York Times. 21. elokuuta 2013. (englanniksi)
  163. ↑ Mark Hosenball ja Tabassum Zakaria: NSA collected 56,000 emails by Americans a year: documents Reuters. 22. elokuuta 2013. NBC News. (englanniksi)
  164. ↑ a b Craig Timberg ja Barton Gellman: NSA paying U.S. companies for access to communications networks The Washington Post. 30. elokuuta 2013. (englanniksi)
  165. ↑ Wallsten, Peter: House panel withheld document on NSA surveillance program from members 17.8.2013. The Washington Post. Viitattu 25.8.2013. (englanniksi)
  166. ↑ Weich, Ronald: Report of the National Security Agency's Bulk Collection Programs for USA PATRIOT Act Reauthorization (PDF) Office of the Assistant Attorney General. Director of National Intelligence. Viitattu 25.8.2013. (englanniksi)
  167. ↑ James Ball, Luke Harding ja Juliette Garside: Exclusive: NSA pays £100m in secret funding for GCHQ theguardian.com. 1.8.2013. Viitattu 2.8.2013. (englanniksi)
  168. ↑ James Ball ja Spencer Ackerman: NSA loophole allows warrantless search for US citizens' emails and phone calls – Exclusive: Spy agency has secret backdoor permission to search databases for individual Americans' communications 9.8.2013. The Guardian. Viitattu 12.8.2013. (englanniksi)
  169. ↑ Farivar, Cyrus: New leak: NSA can search US e-mail data but theoretically won’t 10.8.2013. Ars Technica. Viitattu 13.8.2013. (englanniksi)
  170. ↑ Roberts, Dan: US surveillance guidelines not updated for 30 years, privacy board finds – Privacy watchdog points out in letter to intelligence chiefs that rules designed to protect Americans are severely outdated 23.8.2013. The Guardian. Viitattu 24.8.2013. (englanniksi)
  171. ↑ Medine, David: 2013-08-22 Privacy and Civil Liberties Oversight Board letter to US Attorney General Eric Holder and Directer of National Intelligence James Clapper (PDF) 22.8.2013. Privacy & Civil Liberties Oversight Board. Viitattu 24.8.2013. (englanniksi)
  172. ↑ Strohm, Chris: Lawmakers Probe Willful Abuses of Power by NSA Analysts 24.8.2013. Bloomberg News. Viitattu 24.8.2013. (englanniksi)
  173. ↑ Roberts, Dan: NSA analysts deliberately broke rules to spy on Americans, agency reveals – Inspector general's admission undermines fresh insistences from president that breaches of privacy rules were inadvertent 23.8.2013. The Guardian. Viitattu 24.8.2013. (englanniksi)
  174. ↑ Gorman, Siobhan: NSA Officers Spy on Love Interests 23.8.2013. The Wall Street Journal. Viitattu 21.9.2014. (englanniksi)
  175. ↑ MacAskill, Ewen: NSA paid millions to cover Prism compliance costs for tech companies • Top-secret files show first evidence of financial relationship • Prism companies include Google and Yahoo, says NSA • Costs were incurred after 2011 Fisa court ruling 23.8.2013. The Guardian. Viitattu 24.8.2013. (englanniksi)
  176. ↑ David Leppard ja Chris Williams: Jacqui Smith's secret plan to carry on snooping 3.5.2009. The Sunday Times. Arkistoitu 7.10.2011. Viitattu 3.5.2009. (englanniksi)
  177. ↑ Christopher Williams: Jacqui's secret plan to 'Master the Internet' 3.5.2009. The Register. Viitattu 21.9.2014. (englanniksi)
  178. ↑ Henry Porter: GCHQ revelations: mastery of the internet will mean mastery of everyone 21.6.2013. The Guardian. Viitattu 19.10.2013. (englanniksi)
  179. ↑ James Ball, Julian Borger ja Glenn Greenwald: US and UK spy agencies defeat privacy and security on the internet 5.9.2013. The Guardian. Viitattu 5.9.2013. (englanniksi)
  180. ↑ Nicole Perlroth, Jeff Larson ja Scott Shane: N.S.A. Foils Much Internet Encryption 5.9.2013. The New York Times. Viitattu 5.9.2013. (englanniksi)
  181. ↑ Secret Documents Reveal N.S.A. Campaign Against Encryption 5.9.2013. The New York Times. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  182. ↑ Unlocking Private Communications 5.9.2013. The New York Times. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  183. ↑ Perlroth, Nicole – Larson, Jeff – Shane, Scott: The NSA's Secret Campaign to Crack, Undermine Internet Security 5.9.2013. ProPublica. (englanniksi)
  184. ↑ Nakashima, Ellen: NSA has made strides in thwarting encryption used to protect Internet communication 6.9.2013. The Washington Post. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  185. ↑ Verfassungsschutz spionierte für Geheimdienste – Bundesamt-Chef Maaßen stimmte zu 13.9.2013. Norddeutscher Rundfunk. Arkistoitu 6.11.2013. Viitattu 14.9.2013. (saksaksi)
  186. ↑ Verfassungsschutz beliefert NSA 13.9.2013. Süddeutsche Zeitung. Viitattu 25.9.2014. (saksaksi)
  187. ↑ Auch Verfassungsschutz liefert Daten an NSA "Süddeutsche Zeitung" und NDR berichten über intensiven Datenaustausch 13.9.2013. Deutschland Radio. Arkistoitu 20.1.2015. Viitattu 25.9.2014. (saksaksi)
  188. ↑ Guillaume Champeau: Lustre : la France aurait coopéré avec la NSA Numerama. Viitattu 30.12.2013. (ranskaksi)
  189. ↑ Espionnage : la France perd son Lustre 28.10.2013. ZDNet. Viitattu 30.12.2013. (ranskaksi)
  190. ↑ Nakashima, Ellen: Obama administration had restrictions on NSA reversed in 2011 8.9.2013. The Washington Post. Viitattu 3.2.2014. (englanniksi)
  191. ↑ 'Follow the Money': NSA Spies on International Payments 15.9.2013. Der Spiegel. Viitattu 24.9.2013. (englanniksi)
  192. ↑ Romero, Simon – Archibold, Randal C.: Brazil Angered Over Report N.S.A. Spied on President 2.9.2013. The New York Times. Viitattu 16.9.2013. (englanniksi)
  193. ↑ NSA Documents Show United States Spied Brazilian Oil Giant 8.9.2013. Jornal da Globo Fantástico. Viitattu 24.9.2013. (englanniksi)
  194. ↑ James Risen ja Laura Poitras: N.S.A. Gathers Data on Social Connections of U.S. Citizens 28.9.2013. The New York Times. Viitattu 30.9.2013. (englanniksi)
  195. ↑ NSA and Israeli intelligence: memorandum of understanding – full document 11.9.2013. The Guardian. Viitattu 14.9.2013. (englanniksi)
  196. ↑ Barton Gellman: Secret documents detail U.S. war in cyberspace The Washington Post (via The Japan Times). Viitattu 25.9.2014. (englanniksi)
  197. ↑ Barton Gellman ja Ellen Nakashima: U.S. spy agencies mounted 231 offensive cyber-operations in 2011, documents show 31.8.2013. The Washington Post. Viitattu 31.8.2013. (englanniksi)
  198. ↑ Konrad Lischka ja Julia Stanek: Cyber-Angriffe: USA infizieren Zehntausende Computer mit NSA-Trojanern 31.8.2013. Der Spiegel. Viitattu 31.8.2013. (saksaksi)
  199. ↑ Zetter, Kim: NSA Laughs at PCs, Prefers Hacking Routers and Switches 4.9.2013. Wired. Viitattu 2.10.2013. (englanniksi)
  200. ↑ a b c d e Laura Poitras, Marcel Rosenbach ja Holger Stark: iSpy: How the NSA Accesses Smartphone Data Der Spiegel. Viitattu 9.9.2013. (englanniksi)
  201. ↑ Laura Poitras, Marcel Rosenbach ja Holger Stark: Photo Gallery: Spying on Smartphones Der Spiegel. Viitattu 9.9.2013. (englanniksi)
  202. ↑ a b Michael Winter: NSA working to build computer to crack encryption 2.1.2014. USA Today. (englanniksi)
  203. ↑ a b c Steven Rich ja Barton Gellman: NSA seeks to build quantum computer that could crack most types of encryption 3.1.2014. The Washington Post.
  204. ↑ A description of the Penetrating Hard Targets project 2.1.2014. The Washington Post. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 9.9.2014. (englanniksi)
  205. ↑ Classifying NSA quantum computing efforts 2.1.2014. The Washington Post. Arkistoitu 4.1.2014. Viitattu 9.9.2014. (englanniksi)
  206. ↑ Lee, Timothy B.: Confused about the NSA's quantum computing project? This MIT computer scientist can explain. 2.1.2014. The Washington Post. (englanniksi)
  207. ↑ Volz, Dustin: Edward Snowden: NSA Spies Most on Americans 30. huhtikuuta 2014. National Journal. (englanniksi)
  208. ↑ a b Halminen, Laura: Kirja: Suomen sotilastiedustelu ja NSA tekevät yhteistyötä 13.5.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 18.7.2014. Viitattu 24.9.2014.
  209. ↑ a b Gallagher, Ryan: How Secret Partners Expand NSA’s Surveillance Dragnet 19.6.2014. The Intercept. Arkistoitu 16.8.2014. Viitattu 25.9.2014. (englanniksi)
  210. ↑ Photos of an NSA “upgrade” factory show Cisco router getting implant 14. toukokuuta 2014. Ars Technica. (englanniksi)
  211. ↑ a b Ryan Devereaux, Glenn Greenwald ja Laura Poitras: Data Pirates of the Caribbean: The NSA Is Recording Every Cell Phone Call in the Bahamas The Intercept. 19. toukokuuta 2014. First Look Media. Arkistoitu 21.5.2014. Viitattu 15.7.2014. (englanniksi)
  212. ↑ Zach Schonfeld: The Intercept Wouldn’t Reveal a Country the U.S. Is Spying On, So WikiLeaks Did Instead 23. toukokuuta 2014. Newsweek. (englanniksi)
  213. ↑ James Risen ja Laura Poitras: N.S.A. Collecting Millions of Faces From Web Images nytimes.com. 31. toukokuuta 2014. (englanniksi)
  214. ↑ NSA ‘third party’ partners tap the Internet backbone in global surveillance program 19. kesäkuuta 2014. Dagbladet Information. (englanniksi)
  215. ↑ Jensen, Kristian: Documentation: The Snowden files 19. kesäkuuta 2014. Dagbladet Information. (englanniksi)
  216. ↑ Gallagher, Ryan: The Surveillance Engine: How the NSA Built Its Own Secret Google 25.8.2014. The Intercept. Arkistoitu 12.6.2015. Viitattu 1.11.2014. (englanniksi)
  217. ↑ Pullam-Moore, Charles: Google-like NSA search engine implemented to learn about civilians 25.8.2014. PBS. Viitattu 1.11.2014. (englanniksi)
  218. ↑ The Great SIM Heist - How Spies Stole the Keys to the Encryption Castle 19.2.2015. The Intercept. Arkistoitu 19.2.2015. Viitattu 25.2.2015.
  219. ↑ USA must not persecute whistleblower Edward Snowden Amnesty International. Arkistoitu 19.8.2014. Viitattu 16. elokuuta 2013. (englanniksi)
  220. ↑ US: Statement on Protection of Whistleblowers in Security Sector Human Rights Watch. Viitattu 16. elokuuta 2013. (englanniksi)
  221. ↑ Transparency International Saksa: Transparency International Saksa: Whistleblower Prize 2013 for Edward Snowden Transparency International. Arkistoitu 20.6.2015. Viitattu 16. elokuuta 2013. (englanniksi)
  222. ↑ US needs to protect whistleblowers and journalists Index on Censorship. Viitattu 16. elokuuta 2013. (englanniksi)
  223. ↑ Mike Dorning and Chris Strohm: Court Finding of Domestic Spying Risks Obama Credibility 23. elokuuta 2013. Bloomberg Television. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  224. ↑ Adam Serwer: Obama says 'there is no spying on Americans,' but what about our data? 08/07/13. MSNBC. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  225. ↑ Press Briefing by Press Secretary Jay Carney, 6/13/2013 Valkoinen talo. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  226. ↑ Holder: Leaks damaged U.S. security 15. kesäkuuta 2013. CNN. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  227. ↑ Cameron says may act against press over spy leaks 28. lokakuuta 2013. Reuters. Arkistoitu 3.8.2014. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  228. ↑ Rob Williams: Snowden leaks published by the Guardian were damaging to security, says Nick Clegg 10. lokakuuta 2013. The Independent. Viitattu 1. tammikuuta 2014. (englanniksi)
  229. ↑ Janet Stobart: Britain denies using PRISM to get around domestic spying laws 10. kesäkuuta 2013. The Los Angeles Times. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  230. ↑ Intelligence sharing lawful, Hague says after US talks 12. kesäkuuta 2013. BBC. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  231. ↑ Abbott offers Australian spy assurance 31. lokakuuta 2013. The Australian. Viitattu 30. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  232. ↑ Jonathan: Tony Abbott says ABC unpatriotic 29. tammikuuta 2014. The Daily Telegraph. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  233. ↑ Australia's Tony Abbott calls broadcaster ABC unpatriotic 29. tammikuuta 2014. BBC. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  234. ↑ Nick: Julie Bishop welcomes US intelligence reforms, lashes Edward Snowden 23. tammikuuta 2014. The Sydney Morning Herald. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  235. ↑ Nicholson, Brendan: Allied spying saves lives: Julie Bishop 23. tammikuuta 2014. The Australian. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  236. ↑ German chancellor Merkel Defends Work of Intelligence Agencies 10. heinäkuuta 2013. Der Spiegel. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  237. ↑ Germany's Merkel rejects NSA-Stasi comparison 10. heinäkuuta 2013. Associated Press. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  238. ↑ Rayman, Noah: Merkel Compared NSA To Stasi in Complaint To Obama 18. joulukuuta 2013. Time. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  239. ↑ Ewen MacAskill ja James Ball: Portrait of the NSA: no detail too small in quest for total surveillance The Guardian. ”Amid the German protestations of outrage over US eavesdropping on Merkel and other Germans, Berlin is using the controversy as leverage for an upgrade to 5-Eyes.” Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  240. ↑ German Interior Minister Friedrich Discusses NSA Spying Affair Der Spiegel. 28. elokuuta 2013. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  241. ↑ Itching to ask: What does Merkel know about NSA surveillance? 17. heinäkuuta 2013. Deutsche Welle. Viitattu 1. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  242. ↑ Merkel ally says U.S. assurances on NSA spying 'insufficient' Reuters. 6. huhtikuuta 2014. Arkistoitu 18.7.2014. Viitattu 6. huhtikuuta 2014. (englanniksi)
  243. ↑ Carl Bildt defends FRA surveillance as 'necessary' Sveriges Radio. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  244. ↑ FRA spionerar på Ryssland åt USA Sydsvenskan. Viitattu 10. maaliskuuta 2014. (ruotsiksi)
  245. ↑ FRA spionerar på Ryssland åt USA Ny Teknik. Arkistoitu 13.6.2014. Viitattu 10. maaliskuuta 2014. (ruotsiksi)
  246. ↑ van Tartwijk, Maarten: Dutch Minister of Interior Fights for His Political Life 11. helmikuuta 2014. The Wall Street Journal. Viitattu 11. helmikuuta 2014. (englanniksi)
  247. ↑ Coevert, Annemarie: Plasterk biedt excuses aan, maar verdedigt achterhouden informatie 11. helmikuuta 2014. NRC Handelsblad. Viitattu 11. helmikuuta 2014. (hollanniksi)
  248. ↑ Valget skal vindes på at vise forskellen PioPio. Viitattu 26. maaliskuuta 2014. (tanskaksi)
  249. ↑ Thorning afviser ulovlig amerikansk overvågning 30. tammikuuta 2014. Berlingske. Viitattu 26. maaliskuuta 2014. (tanskaksi)
  250. ↑ Halminen, Laura: Haglund puolustaa NSA-yhteistyötä: "Jos ei tehtäisi, en uskaltaisi lähettää suomalaisia kriisialueille" 14.5.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.9.2014.
  251. ↑ Germany probes secret service ties with US agencies Agence France-Presse. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  252. ↑ William Boston: Germany to Review Spy Service's Ties With NSA The Wall Street Journal. 22. heinäkuuta 2013. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  253. ↑ Mike Levine: White House Picks Panel to Review NSA Programs ABC News. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  254. ↑ Johnson, Luke: James Clapper, Director of National Intelligence Who Misled Congress, To Establish Surveillance Review Group Huffington Post. 13. elokuuta 2013. Viitattu 13. elokuuta 2013. (englanniksi)
  255. ↑ Nick Hopkins, Patrick Wintour, Rowena Mason ja Matthew Taylor: Extent of spy agencies' surveillance to be investigated by parliamentary body 17. lokakuuta 2013. The Guardian. Viitattu 28. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  256. ↑ Stewart Bell: Review underway into allegations that national intelligence agency illegally spied on Canadians 9. joulukuuta 2013. National Post. Viitattu 30. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  257. ↑ Edward Lucas (23. tammikuuta 2014), The Snowden Operation: Inside the West's Greatest Intelligence Disaster ASIN:B00I0W61OY (englanniksi)
  258. ↑ Bob Cesca: NSA Agent’s Identity Exposed in Poorly Redacted Snowden Document 28. tammikuuta 2014. The Daily Banter. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 14.7.2014. (englanniksi)
  259. ↑ Andrei Soldatov (8. tammikuuta 2014), ИТОГИ ГОДА. СПЕЦСЛУЖБЫ ежедневный журнал (venäjäksi)
  260. ↑ Montevideo Statement on the Future of Internet Cooperation ICANN 7. lokakuuta 2013 (englanniksi)
  261. ↑ a b c Ewen MacAskill ja Dominic Rushe: Snowden document reveals key role of companies in NSA data collection The Guardian. Viitattu 22. joulukuuta 2013. (englanniksi)
  262. ↑ Collateral Murder, 5 Apr 2010 5. huhtikuuta 2010. WikiLeaks. Viitattu 1. tammikuuta 2014. (englanniksi)
  263. ↑ Afghan War diary 25. heinäkuuta 2010. WikiLeaks. Viitattu 1. tammikuuta 2014. (englanniksi)
  264. ↑ Iraq War logs 22. lokakuuta 2010. WikiLeaks. Viitattu 1. tammikuuta 2014. (englanniksi)
  265. ↑ Secret US Embassy Cables 28. marraskuuta 2010. WikiLeaks. Viitattu 1. tammikuuta 2014. (englanniksi)
  266. ↑ Gitmo Files 24. huhtikuuta 2011. WikiLeaks. Viitattu 1. tammikuuta 2014. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Global surveillance disclosures (2013–present)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maailmanlaajuista joukkovalvontaa koskevat paljastukset (2013 alkaen).

Muilla kielillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokoelmia
Artikkeleita
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maailmanlaajuista_joukkovalvontaa_koskevat_paljastukset_(2013_alkaen)&oldid=22680407”