Ero sivun ”Sammet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
297 546 muokkausta
p Botti lisäsi: ro:Sturion
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
204 356 muokkausta
p Vaihdetaan nykyiseen palstamallineeseen
 
(47 välissä olevaa versiota 34 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Sammet
| nimi = Sammet
| kuva = Acipenser oxyrhynchus.jpg
| status =
| status_ref =
| kuva =Sturgeon2.jpg
| leveys = 250
| leveys = 250
| kuvateksti = [[Sinisampi]] (''Acipenser oxyrinchus'')
| kuvateksti = [[Atlantinsampi]] (''Acipenser oxyrinchus'')
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| yläkunta =
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| alajakso = [[Selkärankaiset]] Vertebrata
| alakunta =
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| yläluokka = [[Luukalat]] Osteichthyes
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] Actinopterygii
| pääjakso_auktori =
| alaluokka = [[Rustokiillesuomuiset]] Chondrostei
| alajakso =[[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
| lahko = [[Sampikalat]] Acipenseriformes
| heimo = Sammet<br>'''Acipenseridae'''
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
| alaluokka = [[Rustokiillesuomuiset]] ''Chondrostei''
| lahko = [[Sampikalat]] ''Acipenseriformes''
| heimo = [[Sammet (heimo)|Sammet]] ''Acipenseridae''
| heimo = Sammet<br>'''''Acipenseridae'''''
| heimo_auktori = [[Charles Lucien Bonaparte|Bonaparte]], 1831
| heimo_auktori = [[Charles Lucien Bonaparte|Bonaparte]], 1831
| jako = Suvut ja lajit
| jako = Suvut ja lajit
| jaot = * katso teksti
| jaot = * katso teksti
| wikispecies = Acipenseridae
| wikispecies = Acipenseridae
| commonscat = Acipenseridae
| commonscat = Acipenseridae
}}
}}
[[Kuva:Acipenser Ruthenus (Linnaeus, 1758) - Sterlet.jpg|thumb|250px|[[Sterletti]] (''Acipenser ruthenus'')]]
[[Kuva:Pseudoscaphirhynchus fedtschenkoi.jpg|thumb|250px|[[Syrdarjanlapiosampi]] (''Pseudoscaphirhynchus fedtschenkoi'')]]
[[Kuva:Pallid.jpg|thumb|250px|[[Valkolapiosampi]] (''Scaphirhynchus albus'')]]
[[Kuva:Beluga sturgeon.png|thumb|250px|[[Kitasampi]] (''Huso huso'')]]
[[Kuva:Beluga sturgeon.png|thumb|250px|[[Kitasampi]] (''Huso huso'')]]


'''Sammet''' (''Acipenseridae'') on [[sampikalat|sampikaloihin]] kuuluvien alkeellisten [[luukalat|luukalojen]] heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: ''Acipenser'' ("varsinaiset sammet"), ''Scaphirhynchus'' ja ''Pseudoscaphirhynchus'' ("lapiosammet") sekä ''Huso'' ("kitasammet").
'''Sammet''' (Acipenseridae) on [[Sampikalat|sampikalojen]] lahkoon kuuluva alkeellisten [[Luukalat|luukalojen]] heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: ''Acipenser'' (”varsinaiset sammet”), ''Huso'' (”kitasammet”), ''Pseudoscaphirhynchus'' ja ''Scaphirhynchus'' (”lapiosammet”).


Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.<ref>Dewey, T. 2006. [http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Acipenseridae.html Acipenseridae] Animal Diversity Web. Viitattu 22.10.2009</ref> Jotkut sampilajit voivat kasvaa satojen kilojen painoiseksi, suurin laji [[kitasampi]] jopa 2000-kiloiseksi.<ref>{{FishBase|Huso|Huso}}</ref>
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.<ref>Dewey, T. 2006. [http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Acipenseridae.html Acipenseridae] Animal Diversity Web. Viitattu 22.10.2009</ref> Suurin sampilaji, [[kitasampi]], voi kasvaa 6–9 metriseksi, satojen kilojen painoiseksi, jopa 3&nbsp;000 kiloiseksi hyvin suotuisissa olosuhteissa, mutta hyvin harvoin.<ref>{{FishBase|Huso|Huso}}</ref>


Moneet sammet ovat [[vaelluskala|vaelluskaloja]], jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, [[kaviaari]]sta. Kaviaarinmetsästys onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/03/624356 Savossa kypsyy huippukallis kaviaari] MTV3 Uutiset 2008</ref><ref>[http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=10829 Imatran kalalaitos jatkaa erikoistuotteiden kehittelyä] Etelä-Saimaa 2009</ref>
Monet sammet ovat [[Vaelluskala|vaelluskaloja]], jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, [[kaviaari]]sta. Kaviaarin kysyntä onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/03/624356 Savossa kypsyy huippukallis kaviaari] MTV3 Uutiset 2008</ref><ref>[http://www.esaimaalehtiartikkelit.fi/article?id=10829 Imatran kalalaitos jatkaa erikoistuotteiden kehittelyä]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} Etelä-Saimaa 2009</ref>


Suomessa on sampilajeista varsinaisen [[sampi|sammen]] (''Acipenser sturio'') lisäksi tavattu satunnaisesti [[sterletti]]ä (''Acipenser ruthenus''), [[siperiansampi|siperiansampea]] (''Acipenser baeri'') ja [[venäjänsampi|venäjänsampea]]. Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.
Suomessa on alkuperäisenä elänyt [[atlantinsampi]] (''Acipenser oxyrinchus''), joka kuitenkin 1900-luvulla hävisi Itämerestä.<ref name=HL>Hannu Lehtonen (2011) [http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/sampi_tule_takaisin Sampi, tule takaisin] ''Tiede''-lehti 12/2011</ref> 2000-luvulla lajia taas esiintyy istutettuna. Sen lisäksi on tavattu satunnaisesti kolmea muuta sampilajia: [[sterletti]]ä (''Acipenser ruthenus''), [[Siperiansampi|siperiansampea]] (''Acipenser baerii'') ja [[Venäjänsampi|venäjänsampea]] (''Acipenser gueldenstaedtii''). Kaksi viimeksi mainittua ovat myös peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.

[[Ilomantsi]]ssa on kasvatettu sampea [[kaviaari]]n tuotannon vuoksi, mutta toiminta on loppunut [[venäläiset|venäläisen]] omistuksen vuoksi [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan|Venäjän hyökättyä Ukrainaan]] siitä seuranneiden pakotteiden ja [[ulosotto|ulosoton]] vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20110527 | Nimeke = Ulosottolaitos joutuu kauppaamaan venäläisten vanhan sampi­kasvattamon Itä-Suomessa – vaikea myytävä| Tekijä = Pauliina Tolvanen| Ajankohta = 10.9.2024| Julkaisu = Yle Turvallisuus| Viitattu = 10.9.2024 }}</ref>
==Suvut ja lajit==

*''Acipenser''
== Suvut ja lajit ==
**[[Siperiansampi]] ''Acipenser baerii baerii''
Sampien heimoon kuuluu neljä sukua ja 25 nykyisin elävää lajia:<ref>{{FishBaseHeimo2|Acipenseridae|32|28.4.2022}}</ref>
**[[Baikalinsampi]] ''Acipenser baerii baicalensis''
{{Monta palstaa|75%}}
**[[Lyhytkuonosampi]] ''Acipenser brevirostrum''
*''[[Acipenser]]'' <small>[[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758</small>
**[[Idänsampi]] ''Acipenser dabryanus''
**[[Järvisampi]] ''Acipenser fulvescens''
**[[Siperiansampi]] ''Acipenser baerii'' <small>[[Johann Friedrich von Brandt|Brandt]], 1869</small>
**[[Lyhytkuonosampi]] ''Acipenser brevirostrum'' <small>[[Charles Alexandre Lesueur|Lesueur]], 1818</small>
**[[Venäjänsampi]] ''Acipenser gueldenstaedtii''
**[[Vihersampi]] ''Acipenser medirostris''
**[[Idänsampi]] ''Acipenser dabryanus'' <small>[[Auguste Duméril|Duméril]], 1869</small>
**[[Järvisampi]] ''Acipenser fulvescens'' <small>[[Constantine Samuel Rafinesque|Rafinesque]], 1817</small>
**[[Mikadosampi]] ''Acipenser mikadoi''
**[[Venäjänsampi]] ''Acipenser gueldenstaedtii'' <small>[[Johann Friedrich von Brandt|Brandt]] & [[Julius Theodor Christian Ratzeburg|Ratzeburg]], 1833</small>
**[[Japaninsampi]] ''Acipenser multiscutatus''
**[[Välimerensampi]] ''Acipenser naccarii''
**[[Vihersampi]] ''Acipenser medirostris'' <small>[[William Orville Ayres|Ayres]], 1854</small>
**[[Harmaasampi]] ''Acipenser nudiventris''
**[[Mikadosampi]] ''Acipenser mikadoi'' <small>[[Franz Martin Hilgendorf|Hilgendorf]], 1892</small>
**[[Välimerensampi]] ''Acipenser naccarii'' <small>[[Charles Lucien Bonaparte|Bonaparte]], 1836</small>
**[[Sinisampi]] ''Acipenser oxyrinchus''
**[[Persiansampi]] ''Acipenser persicus''
**[[Harmaasampi]] ''Acipenser nudiventris'' <small>Lovetsky, 1828</small>
**[[Atlantinsampi]] (sinisampi) ''Acipenser oxyrinchus'' <small>[[Samuel Latham Mitchill|Mitchill]], 1815</small>
**[[Sterletti]] ''Acipenser ruthenus''
**[[Amurinsampi]] ''Acipenser schrenckii''
**[[Persiansampi]] ''Acipenser persicus'' <small>Borodin, 1897</small>
**[[Kiinansampi]] ''Acipenser sinensis''
**[[Sterletti]] ''Acipenser ruthenus'' <small>[[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758</small>
**[[Tähtisampi]] ''Acipenser stellatus''
**[[Amurinsampi]] ''Acipenser schrenckii'' <small>[[Johann Friedrich von Brandt|Brandt]], 1869</small>
**[[Sampi]] ''Acipenser sturio''
**[[Kiinansampi]] ''Acipenser sinensis'' <small>[[John Edward Gray|Gray]], 1835</small>
**[[Valkosampi]] ''Acipenser transmontanus''
**[[Tähtisampi]] ''Acipenser stellatus'' <small>[[Peter Simon Pallas|Pallas]], 1771</small>
**[[Euroopansampi]] (sampi) ''Acipenser sturio'' <small>[[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758</small>
*''Scaphirhynchus''
**[[Valkosampi]] ''Acipenser transmontanus'' <small>[[John Richardson|Richardson]], 1836</small>
**[[Valkolapiosampi]] ''Scaphirhynchus albus''
{{Monta palstaa-katko}}
**[[Lapiosampi]] ''Scaphirhynchus platorynchus''
*''[[Huso]]'' <small>[[Johann Friedrich von Brandt|Brandt]] & [[Julius Theodor Christian Ratzeburg|Ratzeburg]], 1833</small>
**[[Amerikanlapiosampi]] ''Scaphirhynchus suttkusi''
**[[Amurinkitasampi]] ''Huso dauricus'' <small>([[Johann Gottlieb Georgi|Georgi]], 1775)</small>
*''Pseudoscaphirhynchus''
**[[Kitasampi]] ''Huso huso'' <small>([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)</small>
**[[Pikkulapiosampi]] ''Pseudoscaphirhynchus hermanni''
*''[[Pseudoscaphirhynchus]]'' <small>Nikolskii, 1900</small>
**[[Syrdarjanlapiosampi]] ''Pseudoscaphirhynchus fedtschenkoi''
**[[Amudarjanlapiosampi]] ''Pseudoscaphirhynchus kaufmanni''
**[[Syrdarjanlapiosampi]] ''Pseudoscaphirhynchus fedtschenkoi'' <small>([[Karl Kessler|Kessler]], 1872)</small>
**[[Pikkulapiosampi]] ''Pseudoscaphirhynchus hermanni'' <small>([[Karl Kessler|Kessler]], 1877)</small>
*''Huso''
**[[Amudarjanlapiosampi]] ''Pseudoscaphirhynchus kaufmanni'' <small>([[Karl Kessler|Kessler]], 1877)</small>
**[[Kitasampi]] ''Huso huso''
*''[[Scaphirhynchus]]'' <small>[[Johann Jakob Heckel|Heckel]], 1835</small>
**[[Amurinkitasampi]] ''Huso dauricus''
**[[Valkolapiosampi]] ''Scaphirhynchus albus'' <small>([[Stephen Alfred Forbes|Forbes]] & [[Robert Earl Richardson|Richardson]], 1905)</small>
**[[Lapiosampi]] ''Scaphirhynchus platorynchus'' <small>([[Constantine Samuel Rafinesque|Rafinesque]], 1820)</small>
**[[Amerikanlapiosampi]] ''Scaphirhynchus suttkusi'' <small>[[James D. Williams|Williams]] & [[Glenn H. Clemmer|Clemmer]], 1991</small>
{{Monta palstaa-loppu}}


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


{{Taksopalkki}}
==Aiheesta muualla==
*{{FishBaseHeimo2|Acipenseridae|32}}

{{Tynkä/Kala}}
{{Tynkä/Kala}}


[[Luokka:Sampikalat]]
[[Luokka:Sammet|*]]

[[az:Nərə balığı]]
[[id:Sturgeon]]
[[bg:Есетрови]]
[[ca:Acipensèrid]]
[[cv:Осётр йышшисем]]
[[cs:Jeseter]]
[[de:Echte Störe]]
[[en:Sturgeon]]
[[es:Acipenseridae]]
[[fa:ماهی خاویار]]
[[fr:Acipenseridae]]
[[gl:Acipensérido]]
[[ko:철갑상어]]
[[hi:असीपेंसेरडे]]
[[io:Esturjono]]
[[is:Styrjur]]
[[it:Acipenseridae]]
[[he:חדקניים]]
[[ka:ზუთხისებრნი]]
[[lt:Eršketinės]]
[[hu:Valódi tokfélék]]
[[nl:Steuren]]
[[ja:チョウザメ]]
[[no:Stører]]
[[pl:Jesiotrowate]]
[[pt:Esturjão]]
[[ro:Sturion]]
[[ru:Осетровые]]
[[simple:Sturgeon]]
[[th:ปลาสเตอร์เจียน]]
[[vi:Họ Cá tầm]]
[[tr:Mersin balığı]]
[[zh:鱘科]]

Nykyinen versio 8. lokakuuta 2024 kello 20.57

Sammet
Atlantinsampi (Acipenser oxyrinchus)
Atlantinsampi (Acipenser oxyrinchus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Rustokiillesuomuiset Chondrostei
Lahko: Sampikalat Acipenseriformes
Heimo: Sammet
Acipenseridae
Bonaparte, 1831
Suvut ja lajit
  • katso teksti
Katso myös

  Sammet Wikispeciesissä
  Sammet Commonsissa

Syrdarjanlapiosampi (Pseudoscaphirhynchus fedtschenkoi)
Kitasampi (Huso huso)

Sammet (Acipenseridae) on sampikalojen lahkoon kuuluva alkeellisten luukalojen heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: Acipenser (”varsinaiset sammet”), Huso (”kitasammet”), Pseudoscaphirhynchus ja Scaphirhynchus (”lapiosammet”).

Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.[1] Suurin sampilaji, kitasampi, voi kasvaa 6–9 metriseksi, satojen kilojen painoiseksi, jopa 3 000 kiloiseksi hyvin suotuisissa olosuhteissa, mutta hyvin harvoin.[2]

Monet sammet ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, kaviaarista. Kaviaarin kysyntä onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.[3][4]

Suomessa on alkuperäisenä elänyt atlantinsampi (Acipenser oxyrinchus), joka kuitenkin 1900-luvulla hävisi Itämerestä.[5] 2000-luvulla lajia taas esiintyy istutettuna. Sen lisäksi on tavattu satunnaisesti kolmea muuta sampilajia: sterlettiä (Acipenser ruthenus), siperiansampea (Acipenser baerii) ja venäjänsampea (Acipenser gueldenstaedtii). Kaksi viimeksi mainittua ovat myös peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.

Ilomantsissa on kasvatettu sampea kaviaarin tuotannon vuoksi, mutta toiminta on loppunut venäläisen omistuksen vuoksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan siitä seuranneiden pakotteiden ja ulosoton vuoksi.[6]

Suvut ja lajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sampien heimoon kuuluu neljä sukua ja 25 nykyisin elävää lajia:[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Dewey, T. 2006. Acipenseridae Animal Diversity Web. Viitattu 22.10.2009
  2. ↑ Huso Huso (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  3. ↑ Savossa kypsyy huippukallis kaviaari MTV3 Uutiset 2008
  4. ↑ Imatran kalalaitos jatkaa erikoistuotteiden kehittelyä[vanhentunut linkki] Etelä-Saimaa 2009
  5. ↑ Hannu Lehtonen (2011) Sampi, tule takaisin Tiede-lehti 12/2011
  6. ↑ Pauliina Tolvanen: Ulosottolaitos joutuu kauppaamaan venäläisten vanhan sampi­kasvattamon Itä-Suomessa – vaikea myytävä Yle Turvallisuus. 10.9.2024. Viitattu 10.9.2024.
  7. ↑ Family Acipenseridae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sammet&oldid=22689630”