Ero sivun ”Sammet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti muutti kielilinkin hr:Jesetra muotoon hr:Jesetre |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.<ref>Dewey, T. 2006. [http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Acipenseridae.html Acipenseridae] Animal Diversity Web. Viitattu 22.10.2009</ref> Jotkut sampilajit voivat kasvaa satojen kilojen painoiseksi, suurin laji [[kitasampi]] jopa 2000-kiloiseksi.<ref>{{FishBase|Huso|Huso}}</ref> |
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.<ref>Dewey, T. 2006. [http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Acipenseridae.html Acipenseridae] Animal Diversity Web. Viitattu 22.10.2009</ref> Jotkut sampilajit voivat kasvaa satojen kilojen painoiseksi, suurin laji [[kitasampi]] jopa 2000-kiloiseksi.<ref>{{FishBase|Huso|Huso}}</ref> |
||
Monet sammet ovat [[vaelluskala|vaelluskaloja]], jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, [[kaviaari]]sta. Kaviaarinmetsästys onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/03/624356 Savossa kypsyy huippukallis kaviaari] MTV3 Uutiset 2008</ref><ref>[http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=10829 Imatran kalalaitos jatkaa erikoistuotteiden kehittelyä] Etelä-Saimaa 2009</ref> |
|||
Suomessa on sampilajeista varsinaisen [[sampi|sammen]] (''Acipenser sturio'') lisäksi tavattu satunnaisesti [[sterletti]]ä (''Acipenser ruthenus''), [[siperiansampi|siperiansampea]] (''Acipenser baeri'') ja [[venäjänsampi|venäjänsampea]]. Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista. |
Suomessa on sampilajeista varsinaisen [[sampi|sammen]] (''Acipenser sturio'') lisäksi tavattu satunnaisesti [[sterletti]]ä (''Acipenser ruthenus''), [[siperiansampi|siperiansampea]] (''Acipenser baeri'') ja [[venäjänsampi|venäjänsampea]]. Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista. |
||
Versio 22. tammikuuta 2013 kello 18.20
| Sammet | |
|---|---|
 Sinisampi (Acipenser oxyrinchus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Rustokiillesuomuiset Chondrostei |
| Lahko: | Sampikalat Acipenseriformes |
| Heimo: |
Sammet Acipenseridae Bonaparte, 1831 |
| Suvut ja lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Sammet (Acipenseridae) on sampikaloihin kuuluvien alkeellisten luukalojen heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: Acipenser ("varsinaiset sammet"), Scaphirhynchus ja Pseudoscaphirhynchus ("lapiosammet") sekä Huso ("kitasammet").
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.[1] Jotkut sampilajit voivat kasvaa satojen kilojen painoiseksi, suurin laji kitasampi jopa 2000-kiloiseksi.[2]
Monet sammet ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, kaviaarista. Kaviaarinmetsästys onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.[3][4]
Suomessa on sampilajeista varsinaisen sammen (Acipenser sturio) lisäksi tavattu satunnaisesti sterlettiä (Acipenser ruthenus), siperiansampea (Acipenser baeri) ja venäjänsampea. Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.
Suvut ja lajit
- Acipenser
- Siperiansampi Acipenser baerii baerii
- Baikalinsampi Acipenser baerii baicalensis
- Lyhytkuonosampi Acipenser brevirostrum
- Idänsampi Acipenser dabryanus
- Järvisampi Acipenser fulvescens
- Venäjänsampi Acipenser gueldenstaedtii
- Vihersampi Acipenser medirostris
- Mikadosampi Acipenser mikadoi
- Japaninsampi Acipenser multiscutatus
- Välimerensampi Acipenser naccarii
- Harmaasampi Acipenser nudiventris
- Sinisampi Acipenser oxyrinchus
- Persiansampi Acipenser persicus
- Sterletti Acipenser ruthenus
- Amurinsampi Acipenser schrenckii
- Kiinansampi Acipenser sinensis
- Tähtisampi Acipenser stellatus
- Sampi Acipenser sturio
- Valkosampi Acipenser transmontanus
- Scaphirhynchus
- Valkolapiosampi Scaphirhynchus albus
- Lapiosampi Scaphirhynchus platorynchus
- Amerikanlapiosampi Scaphirhynchus suttkusi
- Pseudoscaphirhynchus
- Pikkulapiosampi Pseudoscaphirhynchus hermanni
- Syrdarjanlapiosampi Pseudoscaphirhynchus fedtschenkoi
- Amudarjanlapiosampi Pseudoscaphirhynchus kaufmanni
- Huso
- Kitasampi Huso huso
- Amurinkitasampi Huso dauricus
Lähteet
- ↑ Dewey, T. 2006. Acipenseridae Animal Diversity Web. Viitattu 22.10.2009
- ↑ Huso Huso (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Savossa kypsyy huippukallis kaviaari MTV3 Uutiset 2008
- ↑ Imatran kalalaitos jatkaa erikoistuotteiden kehittelyä Etelä-Saimaa 2009
Aiheesta muualla
- Family Acipenseridae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)