Čajánekin kasarmien taistelu
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Irrallinen tapahtuma, tulee liittää osaksi miehityksen kokonaisuutta |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Korjasin mitä osasin, mutta asiantuntijan tarkistettava |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Čajánekin kasarmien taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Tšekkoslovakian miehitystä | |||||||
 Čajánekin kasarmi vuonna 1938
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
1 200 sotilasta |
250–300 sotilasta | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
6–18 kaatunutta |
2 haavoittunutta | ||||||
Čajánekin kasarmien taistelu oli Saksan 84. jalkaväkirykmentin ja Tšekkoslovakian 12. konekiväärikomppanian 14. maaliskuuta 1939 käymä taistelu Frýdek-Místekin kaupungissa Čajánekin kasarmien hallinnasta Tšekkoslovakian miehityksen aikana. Taistelu päättyi saksalaisten voittoon Tšekkoslovakian joukkojen komentajan kapteeni Karel Pavlíkin määrättyä puolustajat antautumaan.
Taistelussa kaatui 6–18 saksalaissotilasta ja kaksi Tšekkoslovakian sotilasta haavoittui.lähde? Taistelu oli tunnetuin Tšekkoslovakian armeijan joukkojen tekemä vastarinta saksalaisia joukkoja vastaan miehityksen aikana.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehitys alkoi 14. maaliskuuta 1939 päivää ennen Adolf Hitlerin määräämää alkuperäistä päivää. Saksan joukkojen päämääränä oli vallata Ostravan teollisuusalue mahdollisimman nopeasti estääkseen mahdollinen Puolan hyökkäys alueelle. Tšekkoslovakian armeijalle oli annettu käsky luovuttaa kasarmit ilman vastarintaa.
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kello 17.30 Saksan joukot etenivät sudeettisaksalaisten alueiden kautta kohti Ostravaa. Kello 18.00 84. jalkaväkidivisioona oli edennyt Frýdek-Místekiin. Itävalta-Unkarin hallinnon rakentaman kasarmin komentajana oli 12. konekiväärikomppanian päällikkö kapteeni Karel Pavlík ja hänen kakkosmiehenään luutnantti Karel Martínek. Pavlík ja 30 sotilasta olivat saman päivän aamuna tulleet kasarmille puolan kielen oppitunnille.
Saksalainen sotilasosasto pysähtyi kasarmille vievän tien varteen ja upseeri muutaman sotilaan kanssa käveli kohti kasarminporttia. Vahdissa ollut sotilas Bohuslav Přibyla huomasi saksalaiset ja käski heidän pysähtyä. Saksalaisupseerin jatkettua kävelemistä kasarmia kohti ase kädessä, vartiosotilas ampui varoituslaukauksen kohti upseeria, joka vastasi tuleen haavoittaen vartiosotilasta päähän. Vartiosotilas taas ampui upseeria haavoittaen tätä. Kuultuaan saksalaisten hyökkäyksestä Pavlík määräsi kasarmilla olleet sotilaat aseisiin ja puolustamaan kasarmia hyökkäykseltä. Kasarmin portin lähistölle muodostettiin kaksi taistelulinjaa ja sotilaat linnoittautuivat toiseen kerrokseen aseistuksenaan kivääreitä, konekiväärejä ja 50 käsikranaattia.
Saksalaiset hyökkäsivät kasarmille kolmesti. Ensimmäisessä hyökkäyksessä tšekkiläissotilaat tuhosivat panssarintorjunta-ammuksella panssaroidun ajoneuvon Leichter Panzerspähwagenin, joka yritti hyökätä läpi portista. Toisessa hyökkäyksessä jalkaväkisotilaat hyökkäsivät kasarmille konekiväärien kranaatinheittimien ja 3,7 cm Pak 36 -panssarintorjuntatykin tukemana murtaen puolustuksen portin taistelulinjojen kohdalla, mutta Pavlík ja sisätiloissa olevat sotilaat pidättelivät saksalaisia ulkopuolella yli 40 minuuttia kestäneessä taistelussa. Saksalaisten panssaroidun ajoneuvon komentaja kaatui ja kaksi tšekkiläissotilasta haavoittui. Pavlík, joka ampui saksalaisia katolta raskaalla konekiväärillä yritti turhaan ilmoittaa läheiselle linnoitukselle hyökkäyksestä.
Taisteltuaan iltaan asti ja saksalaisten tulitettua kasarmia panssarintorjuntatykillä ja kranaatinheittimillä Pavlík suostui laskemaan aseensa ammuspulan takia, jonka jälkeen tšekkiläissotilaat riisuttiin aseista. Saksalaisten muodostettua uuden 5940 sotilaan Vládní vojsko -turvallisuusjoukon Böömin ja Määrin protektoraatille, Pavlíkin annettiin jäädä joukkojensa komentajaksi ja pitää henkilökohtaisen aseensa.