Hijaz

Hijazin kuningaskunta (vihreällä, 1916–1924) ja Hijaz nykyisessä Saudi-Arabiassa (punaiset rajat)

Hijaz on (arab. الحجاز‎, al-Ḥiǧāz, myös Hejaz) on alue Arabian niemimaalla Punaisenmeren vuoristoisella rannikolla nykyisen Saudi-Arabian länsiosassa. Sen väkirikkain kaupunki on Jedda (3,34 milj., 2010), mutta tunnetumpia ovat islamin pyhät kaupungit Mekka ja Medina. Alueen pinta-ala on noin 390 000 neliökilometriä.

Vanha suomalainen kirjoitusasu oli Hidžas (1922, 1932, 1962.) Arabiankielinen nimellä on merkitys ’este, muuri, valli’, ja se on johdos verbistä hajaza ’erottaa, tarkoittaa’. Alkuaan sana on tarkoittanut myös rannikkoa myötäilevää vuoristoa, joka vaikeuttaa sisämaahan pääsyä.

Babylonia miehitti osan Hijazia jo kuudennella vuosisadalla eaa., kun Babylonin kuninkaat pitivät Taymaa kesäpääkaupunkinaan. Myöhemmin Hizarista tuli Nabatean kuningaskunnan (100 eaa–200 jaa.) osa; kuningaskunnan keskus oli Madāʾin Ṣāliḥ. Vuodesta 106 jaa. Nabatean kuningaskunnasta tuli osa Rooman valtakuntaan kuuluvaa Arabian provinssia. Hijaz tuli jälleen Baghdadin alaisuuteen vuoteen 1258 saakka, jolloin Egypti otti vallan. Vuosina 1517–1916 alue kuului osmanien valtakuntaan. Muodollisesti hallinnosta vastasi kuitenkin Mekan šarif 1800-luvun uskonnollisiin kapinoihin asti. Vuoden 1845 jälkeen Hijaz tuli osmanien suoraan alaisuuteen. He rakennuttivat Damaskos–Medina -rautatien yhdistämään sen Syyriaan.

Ensimmäisen maailmansodan aikana 1916 arabikapinan aikana rautatietä tuhottiin. Brittien kanssa yhteistyössä toiminut emiiri Husain ibn Ali julistautui Hijazin kuninkaaksi ja hän hallitsi muutaman vuoden itsenäistä Hijazin kuningaskuntaa. Vuonna 1924 naapurimaa Najdin sulttaani ibn Saud valloitti kuitenkin Hijazin ja julistautui 1926 Hijazin kuninkaaksi. Vuoden 1927 Jeddan sopimuksessa britit tunnustivat saudien suvereniteetin Hijazin ja Najdin alueilla. Ibn Saud yhdisti maansa vuonna 1932 Saudi-Arabian kuningaskunnaksi.