Hydra (saari)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hydra
Ύδρα

Hydran saarta.

Sijainti
Saariryhmä
Merialue
Korkein kohta
Éros, 592 m
Pinta-ala
52 km²
Väestö
Asukasluku
1 948
Suurin kaupunki
Kieli
Kartta

Hydra[1] (kreik. Ύδρα, Ýdra; transl. myös Ídra) on Kreikan saari, joka kuuluu Argo-Saronisten saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 52 neliökilometriä ja asukasluku 1 948 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Hydra kuuluu Hydran kuntaan, Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Saaren pääkaupunki on Hydran kaupunki.[2][3]

Hydran kaupunki.

Hydra sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä Peloponnesoksen niemimaahan kuuluvan Argoliin niemimaan edustalla. Sen etäisyys mantereesta on noin 4,3 meripeninkulmaa (noin 8 kilometriä). Hydran ja mantereen välissä sijaitsee Dokóksen saari. Muut lähimmät saaret ovat Póros pohjoisessa ja Spétses länsilounaassa.

Hydra on karu ja kallioinen saari. Sen pituus on noin 20 kilometriä ja leveys vaihtelee 1,5 kilometristä kuuteen kilometriin. Saaren korkein kohta on Éros (592 metriä).[3]

Hallinto ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Hydran kunta

Hydra kuuluu hallinnollisesti Hydran kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Kunta kuuluu Attikan muiden saarikuntien tavoin Saarten alueyksikköön.[2]

Saaren suurimmat asutukset ovat Hydran kaupunki (1 900 asukasta), Vlychós (19) ja Mandráki (11).[2] (Katso myös: Luettelo Hydran kunnan kylistä ja saarista.)

Hydran ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 13 14 16 20 25 30 33 33 29 24 18 14 ka. 22,4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 6 6 8 11 16 20 23 23 20 16 12 8 ka. 14,1
Sademäärä (mm) 43 40 42 29 14 5 9 4 12 36 73 58 Σ 365
Sadepäivät (d) 10 8 9 8 5 2 1 1 4 6 9 12 Σ 75
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
13
6
14
6
16
8
20
11
25
16
30
20
33
23
33
23
29
20
24
16
18
12
14
8
S
a
d
a
n
t
a
43
40
42
29
14
5
9
4
12
36
73
58


Lähde: Hydra Weather, Greece Weather Averages World Weather Online. Viitattu 13.5.2012.

Saarelle majoittui 1960-luvulla joukko normeista vapaan elämän kannattajia, joukossa kuuluisuuksia, kuten Leonard Cohen. Elämä vapaan rakkauden, huumeiden ja viinan leimaamassa yhteisössä näytti aluksi paratiisimaiselta, mutta ajan kuluessa elämäntavan jäljet alkoivat näkyä ja seurauksena oli huumeongelmia, alkoholismia, avioliittojen hajoamisia, mielenterveysongelmia ja itsemurhia. Lapset jäivät usein heitteille, ja yhdestä heistä, sittemmin hoitokotiin päätyneestä mielenterveysongelmaisesta Axel Jensenistä, ovat norjalaiset Fabien Greenberg ja Bård Rønning tehneet dokumenttielokuvan Little Axel. Hän on Marianne Ihlenin lapsi ja Leonard Cohenin kasvattilapsi. Toinen dokumenttielokuva, itsekin saarella majailleen Nick Broomfieldin Marianne ja Leonard: Sanoja rakkaudesta, kertoo Cohenin ja Ihlenin tarinan.[4]

Hydran rannikkoa.

Hydralta kulkee nopeita lauttoja Póroksen ja Spétseksen saarille sekä mantereen Pireukseen, Ermióniin ja Portochéliin. Moottoroidut ajoneuvot ovat Hydralla kielletty, saarella kuljetaan esimerkiksi aaseilla, joita on noin 500[5]. Lisäksi Hydralla on vesitakseja, joilla pääsee läheisille saarille ja uimarannoilla. Samoin pienet veneet kuljettavat ihmisiä eri puolille saarta.[6]

  1. Granqvist, Kimmo; Paikkala, Sirkka (toim.): Kreikan paikannimet: Nimihakemisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 27. 2011. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 13.5.2012.
  2. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus Elstat). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. a b Geography-Climate-Map hydra.com.gr. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  4. Jussi Lehmusvesi: Paratiisin lapset jäivät heitteille. Helsingin Sanomat, 17.10.2019, s. B 6.
  5. Hydra Ελληνικού Οργανισμού Τουρισμού. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  6. Miller, Korina et al.: Greek Islands, s. 126–127. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]