Joulun julkinen asema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuonna 1931 ilmestyneen Bezbozhnik-lehden kansi, joka kuvaa aikaa, jolloin ateistisessa Neuvostoliitossa oli kielletty kuusen haku joulunviettoon.[1]

Joulun julkinen asema koskee joulun asemaa virallisissa yhteyksissä ja julkisuudessa.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulu on vuosittainen 25. joulukuuta vietettävä juhla, asemaltaan Jeesuksen syntymän kristillinen muistojuhla.[2] Eräs nykyinen keskustelunaihe on kristinuskoa edeltävä alkuperä osalla jouluperinteistä[3][4][5][6]

Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä.[7] Suomen kielen sana joulu ja juhla ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.[8] Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[9] Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin.[10] Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sekä Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven juhla, Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri[11]. Joulu on yleinen perhejuhla eri puolilla maailmaa.[7]

Carl Larsson, Midvinterblot.

Muinaisten germaanien talvijuhla tunnetaan nykyisin sen englanninkielisellä nimityksellä Yule. Kuukalenterin vuoksi yulen paikka vaihteli joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun.[12][13] Muinaiset roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä.[7]

Kristillinen kirkko äänesti ja yhdisti hallinnollisella käskyllä Sol Invictuksen päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.[7] Varhaisin tunnettu maininta asiasta on vuodelle 354 laaditussa roomalaisessa kalenterista. Jo aikaisemmin kristityt olivat viettäneet 6. tammikuuta epifania-juhlaa eli nykyistä loppiaista Jeesuksen kasteen muistopäivänä.[14]

Uskonpuhdistuksen jälkeen puritaanien kaltaiset ryhmät vastustivat joulun viettoa. 1600-luvulla joulun vietto oli ajoittain kiellettyä Englannissa ja Bostonin siirtokunnassa Pohjois-Amerikassa.[15]

Nykyaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliitossa joulu kiellettiin ja joulukuusta pidettiin porvarillisena hapatuksena. Vuonna 1936 joulu kuitenkin muokattiin NKP:n määräyksestä uudenvuodenjuhlaksi, ja kuusi liitettiin siihen. Kansan tuli kokoontua joulukuusien ympärille iloitsemaan vapaudesta ja onnellisesta elämästä. Koska joulun vietto oli ollut 20 vuotta kiellettyä, vietettiin sitä hyvin näyttävästi vuonna 1936. Stalinin aikana juhlasta muokattiin propagandistinen versio, neuvostomytologian riitti, josta oli riisuttu kaikki sen sisältö.[1][16]

Amerikan ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: kevätpäiväntasausta ja syyspäiväntasausta sekä talvipäivänseisausta ja kesäpäivänseisausta.[17] Monet uskonnottomien järjestöt järjestävät talvipäivänseisauksen juhlia ja lähettävät talvipäivänseisauksen kortteja.[18]

Suomessa joulupäivää edeltävä jouluaatto, 24. joulukuuta, ei ole virallinen vapaapäivä, mutta se ja varsinkin sen iltapäivä on useimmilla työpaikoilla palkallinen vapaapäivä.[19] Muista juhlapäivistä poiketen myös julkinen liikenne loppuu Suomessa lähes kokonaan iltapäivällä jouluaattona.[18]

Ateistien etujärjestön Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kirkolliset juhlapäivät virallisessa kalenterissa loukkaavat ajatuksenvapautta ja valtion puolueettomuutta uskontojen suhteen. He haluavat evankelis-luterilaiset juhlapäivät poistettavaksi valtakunnallisten vapaapäivien joukosta osana kirkon ja valtion eroa.[20][21]

Koulujen joulujuhlissa on vanhastaan ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aseman vuoksi uskonnollista ohjelmaa. Opetushallitus toteaa, että kaikkien oppilaiden tulee voida osallistua juhlaan. Nykyisin usea koulu on erottanut uskonnollisen juhlan erilliseksi kokonaisuudeksi. Joulujuhla järjestetään kaikille kun taas joulukirkkoon menevät vain ne lapset, jotka kuuluvat samaan kirkkokuntaan.[22]

Nimitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin kielessä toiosinaan sanaa yule käytetään nimityksen Christmas (”Kristusmessu”) rinnalla tai asemasta.[23][13] Vuonna 2013 Yhdysvalloissa dallasilainen sotaveteraanien sairaala ei ottanut vastaan lasten askartelemia joulukortteja, joissa toivotettiin joulua sanoilla Merry Christmas.[24] Suomessa kaikki keskitalven juhlaperinteet sisältyvät neutraaliin joulu-sanaan.[13] Yhdysvalloissa on liikekumppanien kesken lähetetty joulun alla kirjallinen tervehdys Season’s Greetings. Monikielisissä tervehdyksissä voidaan esittää yleisiä hyvän toivotuksia tai hyviä juhlia. Suomessa hyvän joulun toivottaminen on yleistä sekä virallisissa että yksityisissä yhteyksissä. Suomeksi voidaan toivottaa myös hyviä juhlia, hyvää juhlakautta tai hyvää talven juhla-aikaa. Vaikka itse sana on pakanallista alkuperää, jotkut karsastavat sitä, ja heille neutraaleinta on toivottaa hyvää uutta vuotta, joka on yleinen hyvän tulevaisuuden toivotus.[25]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Vähän leluja ja nekin patterin välissä, eli joulu Neuvostoliitossa, Laure-kirjasto 4.12.2012
  2. ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. (3. tarkistettu ja päivitetty painos) Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X
    * Kielitoimiston sanakirja Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy.
  3. ↑ Jouluperinteiden pakanallinen alkuperä Thuleian tupa. Viitattu 24.12.2010.
  4. ↑ Grönroos, Marko: Joulun historia nic.funet.fi. 1998. Viitattu 24.12.2010.
  5. ↑ Sisättö, Vesa: Uskonto pois joulusta! Vihreä lanka. 11.12.2009. Viitattu 4.1.2011.
  6. ↑ Tontti, Jarkko: Pakanan joulu Vihreä lanka. 21.12.2007. Viitattu 4.1.2011.
  7. ↑ a b c d Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.
  8. ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.
  9. ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 285. Helsinki: WSOY, 2004 (4. painos 2007). ISBN 951-0-27108-X
  10. ↑ Artikkeli joulu teoksessa Iso tietosanakirja. 5, Ihminen–Kansallisfilosofia. Helsinki: Otava, 1933.
  11. ↑ Vento 1978, s. 196.
  12. ↑ Yule – sapatit Varjojen kirja. Viitattu 24.12.2010.
  13. ↑ a b c Yule (talvipäivänseisaus) Thuleian tupa. Viitattu 24.12.2010.
  14. ↑ Whitrow 1999, s. 92–93.
  15. ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.
  16. ↑ Tuominen, Arvo: Kremlin kellot. Muistelmia vuosilta 1933-1939, s. 199. Tammi, 1957.
  17. ↑ Smith, Sarah: That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair Kesäkuu 2006. Humanists of Utah. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
  18. ↑ a b Hartikainen, Erkki: Joulu ja talvipäivän seisaus dlc.fi. Viitattu 24.12.2010.
  19. ↑ Almanakka vuodeksi 2010 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän, s. 4 (luettelo Suomalaisen kalenterin juhlapäivät) ja 28 (joulukuun aukeama, 24.12. merkitty arkipäiväksi). Ajasto, 2009. ISSN 1239-1654
  20. ↑ Hartikainen, Erkki: Raportti uskonnonvapaudesta 2. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980.
  21. ↑ Viite: 34/041/1998 Lausuntopyyntönne uskonnonvapauskomitean mietinnöstä (06.04.2001) Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 23.5.2010.
  22. ↑ Visala, Hanna: Moni koulu pitää uskonnollisen joulujuhlan erikseen 14.12.2010. Ylen uutiset. Viitattu 25.12.2010.
  23. ↑ Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat, s. 96. (6. uudistettu painos) Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-651-8
  24. ↑ Kielletty toivotus esti Yhdysvalloissa joulukorttien jaon veteraaneille Hs.fi. 25.12.2013. Viitattu 26.12.2013.
  25. ↑ Piehl, Aino: Jollei toivoteta joulua, mitä toivotetaan? Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 21.12.2012. Helsinki: Kotus. Viitattu 27.6.2013.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Brown, Derren et al.: The atheist's guide to Christmas. London: Friday Books, 2010. ISBN 978-0-00-738982-7 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joulun_julkinen_asema&oldid=21924171”