Kotorinlahti

Kotorinlahden sijainti

Näkymä Kotorinlahdelle.

1500-luvun kartta Kotorinlahden alueelta, yläosassa Kotorin kaupunki.

Kotorinlahti (serbokroaatiksi Boka Kotorska, ital. Bocche di Cattaro) on Adrianmeren lahti Montenegron rannikolla. Jotkut ovat pitäneet lahtea Euroopan eteläisimpänä vuonona, mutta se on todellisuudessa meren alle uponnut jokilaakso, jonka hajottivat voimakas tulivuoritoiminta ja karstiutuminen. Se koostuu neljästä pienemmästä lahdesta, joita yhdistävät toisiinsa kapeat salmet.

Historia

Lahden alueen asutuskeskuksista vanhin on Risan, joka oli illyrialainen kaupunki jo 200-luvulla eaa. Myöhemmin sen valloittivat roomalaiset. Tältä ajalta on ensimmäinen maininta Ascriviumin kaupungista, joka tunnetaan nykyään nimellä Kotor.^lähde?

Kotorin kaupunki on ollut linnoitettuna keskiajan alkupuolelta lähtien, ja se oli yksi alueen vaikutusvaltaisimmista kaupunkivaltioista. Se joutui myöhemmin ensin Bulgarian ja sitten Serbian haltuun, kunnes siitä tuli puoli-itsenäinen tasavalta keskiaikaisen Serbian kuninkaiden suojeluksessa. Kaupungin kauppalaivasto ja merkitys vähitellen kasvoivat, ja Serbian jouduttua Osmanien valtakunnalle 1300-luvun loppupuolella Kotorin valtasi Venetsia. 1700-luvulla sillä oli vahva, jopa 300 laivan laivasto, ja se kilpaili vallasta Dubrovnikin ja Venetsian kanssa.

1800-luvun alussa Kotorinlahden alue liitettiin Ranskan keisarikunnan Illyrian provinssiin. Myöhemmin alueen valtasi Itävalta-Unkari, ja se liitettiin Dalmatiaan. Vuoden 1818 väestölaskennan mukaan Bokassa asui 29 899 henkeä, joista 21 310 oli ortodokseja ja 8 589 katolisia.^lähde? Itävalta-Unkarin aikana Kotoriin rakennettiin Dalmatian rannikkoa pitkin kulkenut rautatie.

Vuoden 1910 väestönlaskennassa Bokassa oli 40 582 asukasta, joista 24 794 oli ortodokseja ja 14 523 katolisia. Vuodesta 1918 lähtien Kotorinlahti oli osa Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaa (nimetty Jugoslaviaksi 1929). Vuosina 1918–1922 alue oli erillinen Kotorista käsin hallinnoitu maakunta, vuosina 1922–1929 osa Zetan oblastia ja vuosina 1929–1941 osa Zetan banovinaa. Italia miehitti lahden toisen maailmansodan aikana 1941, ja sodan jälkeen lahti on kuulunut Montenegroon Kroatiaan kuuluvaa Prevlakan niemimaan osaa lukuun ottamatta.

Kotorinlahti on nykyään kulttuuriperintönsä ja kauneutensa johdosta Unescon suojeluksessa. Vuonna 1979 maanjäristys vahingoitti useita alueen muistomerkkejä.

Väestö

Suurin osa lahden väestöstä on serbejä (41,89 prosenttia) tai montenegrolaisia (34,68 prosenttia). 7,61 prosenttia on kroaatteja. Sulautumisen vuoksi Jugoslavian perustamisen jälkeen kroaattien osuus on vähentynyt. Kotorinlahden alueen muodostavissa kolmessa kunnassa on yhteensä 71 443 asukasta (2003):

• Kotor: 23 481 asukasta
• Tivat: 13 991 asukasta
• Herceg Novi: 33 971 asukasta.

Väestöstä 76 prosenttia on ortodokseja ja 11 prosenttia katolisia.^lähde?

Maantiede

Kotorinlahden kallioita Kotorin kaupungin yläpuolella.

Kotorinlahti sen pohjukasta nähtynä.

Kotorinlahti jakautuu neljään pienempään osaan: uloimman osan muodostavat Tivatin ja Herceg Novin lahdet ja sisimmän osan Kotorin lahti ja Risanin lahti. Lahti on joka puolelta hyvin jyrkkien vuorten ympäröimä. Lahti on noin 87 neliökilometrin laajuinen ja 28 kilometriä pitkä. Sen suurin syvyys on noin 60 metriä ja keskisyvyys 27,3 metriä. Lahdella on rantaviivaa noin 107 kilometriä, ja sen levein kohta on seitsemän kilometriä leveä ja kapein vain 300 metriä. Korkein lahden yläpuolelle nouseva vuori on Orjen, 1 894 metriä merenpinnan yläpuolella.

Lahtea ympäröivät vuoret aiheuttavat sille erikoislaatuisen ilmaston: Orjen-vuorella sataa eniten Euroopassa. Kuten monsuunisade, sade jakautuu tietyille vuodenajoille – marraskuussa saattaa sataa muutamien päivien aikana tuhansia litroja, kun taas elokuu voi olla aivan kuiva, mikä johtaa metsäpaloihin. Sopotin karstilähde on tästä hyvä esimerkki: se on suurimman osan vuodesta kuiva, mutta rankkasateen jälkeen muodostaa 20 metrin korkuisen vesiputouksen Kotorinlahden ylle. Ekologisesti merkittävimmät tuulet ovat Bora ja Scirocco, joista Bora tuo talvella voimakkaasti kylmää ilmaa vuorilta ja Scirocco lämmintä, kosteaa ilmaa ja sateita useimmiten keväällä ja syksyllä.^lähde?

Nähtävyydet

Kotorinlahdella on useita pieniä, vanhoja kaupunkeja, kuten merenkulkuun keskittyneet Dobrota ja Perast. Perastin edustalla sijaitsee kaksi pientä saarta, Sveti Đorđe ja Gospa od Škrpjela. Risan taas on kuuluisa muun muassa roomalaisen huvilan jäännöksistään, ja lahdenpohjukan Kotor on maailmanperintökohde. Lahden suuta vartioiva Herceg Novi on perustettu vuonna 1382, ja sen itäpuolella sijaitsee Savinan luostari, jossa säilytetään historiallisia aarteita, vuodelta 1030.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kotorinlahti Wikimedia Commonsissa

• The Boka Kotorska (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Bay of Boka Kotorska (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)