Luhanka

Luhanka
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°48′N, 025°42′E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Joutsan seutukunta
Kuntanumero	435
Hallinnollinen keskus	Luhangan kirkonkylä
Perustettu	1864
Kokonaispinta-ala	313,28 km² 257:nneksi suurin 2022
– maa	214,51 km²
– sisävesi	98,77 km²
Väkiluku	701 300:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	3,27 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	8,4 %
– 15–64-v.	49,9 %
– yli 64-v.	41,6 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	99,1 %
– muut	0,9 %
Kunnallisvero	6,40 % 300:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	10,3 % (2019)
Kunnanjohtaja	Tuomo Kärnä
Kunnanvaltuusto	15 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • PS  • SDP  • KD	6 4 2 2 1
www.luhanka.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Luhanka on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläosassa Päijänteen itäisillä rantamilla ja saarissa. Luhangassa oli 701 asukasta 31. elokuuta 2024. Luhanka on väkiluvultaan maakunnan pienin ja koko Manner-Suomen toiseksi pienin kunta.

Luhangan pinta-ala on 313,28 km² (1. tammikuuta 2022), josta 214,51 km² maata ja 98,77 km² sisävesiä.

Luhanka on kuulunut alun perin Sysmään, josta se erkani ensin kappeliseurakunnaksi vuonna 1766 ja sitten omaksi kunnakseen 1864. Luhangan kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema puukirkko ja se valmistui 1893. Kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista, ja siihen mahtuu noin 1 500 kuulijaa. Kirkko on tyyliltään päätytornillinen pitkäkirkko ja edustaa uusgotiikkaa. Alttaritauluna on Selinda Danielssonin Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa vuodelta 1906. Kirkossa järjestetään kesäisin konsertteja, muun muassa jokavuotinen kesäkonsertti.

Luhanka on suosittu kesämökkikunta. Pääelinkeinoja ovat maa- ja metsätalous sekä paikalliset palvelut. Nähtävyyksiä ovat mäkitupalaismuseo ja Luhangan vanha kesäkirkko, joka sijaitsee talvikirkon välittömässä läheisyydessä.

Maantiede

Luhanka sijaitsee Päijänteen rannalla. Päijänteen lahti, johon kuuluu Tammiselkä, Pilkanselkä ja Kotkatselkä sekä Tammipohja, jakaa kunnan kahtia pohjois-eteläsuunnassa. Kuntakeskuksia ovat Luhangan kirkonkylä, Tammijärvi ja Lempää. Keskellä Luhankaa on Onkisalon saari, ja kunnan eteläisimmän osan muodostaa suuri Judinsalon saari. Luhangan liikenneoloja paransi tuntuvasti Judinsalon kautta Sysmään kulkevan maantien (nykyisin seututie 612) valmistuminen 1960-luvulla.

Luhangan naapurikunnat ovat Hartola, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kuhmoinen ja Sysmä. Entisiä naapurikuntia ovat Jyväskylään liitetty Korpilahti ja Joutsaan liitetty Leivonmäki.

Luhangan Natura-kohteita ovat Onkisalo-Herjaanselkä, jossa sijaitsee yksi Keski-Suomen laajimmista lehdoista (Molikon lehto), Vanhanselkä-Ruppavuori, jonka ytiminä ovat neljä luonnonmetsäaluetta sekä Vahervuori, joka koostuu jyrkänteestä ja laajahkosta jyrkänteenaluslehdosta.

Kylät ja kulmakunnat

Luhangassa on 5 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):

• Judinsalo
• Luhanka
• Rapala
• Soiniemi
• Tammijärvi

Kulmakuntia Luhangassa ovat Klemettilä, Lempää, Rekolankylä ja Rantakylä.

Historia

Alueen varhaishistoriaa

Hartolan kappelin ja Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kylän asukkaat kuuluivat Sysmän pitäjän hämäläisiin 1400-luvulla. Vuonna 1539 Suur-Sysmässä oli 210 taloa, joista 170 oli Sysmän ja Hartolan pitäjissä. Joutsan, Korpilahden, Koskenpään, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden ja Jyväskylän vakinaisesti asutut kylät sijaitsivat hämäläisten eräsijojen keskuudessa – keskiajan lopulla hämäläisillä oli Keski-Suomen pohjoisosissa 400–450 eräsijaa. Hämäläisasutuksen pohjoisosassa, Joutsan, Luhangan ja Leivonmäen hajakylissä, oli 40 veroamaksavaa taloa. Eteläisen Keski-Suomen Joutsa, Leivonmäki ja Luhanka säilyttivät hämäläisasutuksensa 1500-luvulla. Jämsän, Korpilahden, Kuhmoisten, Luhangan ja Muuramen vanhin asutus sijoittui saviperäisille viljelysmaille. Vuonna 1985 lähes 70 prosenttia maakunnan väestöstä asui taajamissa. Keski-Suomessa oli useita yli 200 asukkaan kahden taajaman kuntaa: Konnevesi, Luhanka, Muurame, Pihtipudas ja Säynätsalo.

Kunnan perustaminen

»Luhangon pitäjä kuului ennen Sysmän pitäjään Luhangon kylän nimellä, ja sen omisti melkein kokonaan ratsumestari Aleksander Reeth, jonka maat tekivät kuudetta manttaalia. — Suku kuuluu olleen sangen mahtava täällä ja sen jäseniä kutsuttiin ,,Luhangon herroiksi." Eräs tämän suvun jäsen sai vihdoin aikaan, että Luhangon entisestä kylästä tehtiin Sysmän emäseurakuntaan kuuluva kappeli v. 1766.»
()

Kornetti Aleksander Reeth ryhtyi ajamaan Luhangan kappelin perustamista perusteluinaan muun muassa pitkät kirkkomatkat Sysmään. Tieolosuhteet maitse olivat heikot. Sysmän pitäjänkokous suostui 1766 Luhangan muodostamiseen kappeliksi. Kuningas Adolf Fredrik vahvisti kappelin perustamisen seuraavana vuonna. Reeth oli samanaikaisesti ajanut kirkon rakentamista ja papin valitsemista. Kirkko valmistui syksyllä 1766 ja vihittiin käyttöön 22.2.1767, ja ensimmäiseksi kappalaiseksi nimitettiin Thomas Neovius. Tämä ”Reethin kirkko” oli käytössä 125 vuotta vuoteen 1892 asti, jolloin se purettiin huonokuntoisena.

»Luhangon nimen kerrotaan pitäjän saaneen juuri mainittujen Reeth'ien kautta. He käyttivät näet ,,komeudessaan" venheissään peuranluisia hankoja, jonka vuoksi Sysmäläiset sanoivat nähdessään Reeth'in tulevan Päijännettä pitkin: Luuhankaiset tulee. Siitä sitten Luhanko nimi johtui. — Mainittu Reeth'in rakentama kirkko on jo hajoitettu maan tasalle ja sen sijaan kohoaa eräällä kummulla siitä koilliseen päin aivan uusi hiljan valmiiksi tullut puukirkko.»
( )

Nykyisessä vanhassa kirkossa ovat vieläkin tallella ja käytössä kirkonkello ja kattokruunu, jotka seurakunnan perustaja hankki Tukholmasta 1766 omalle kirkolleen. Kruunussa on kaiverrus: Gord Af I. A. Kiempe Alexsander Reeth A. 1766, I. A. Kiempen valimon tekemä.

1800-luvun kehitys

1800-luvulla maisteri A. F. Danielson edisti maataloutta Luhangassa. Hän vaikutti politiikassa ja edesauttoi rautatien syntymistä Keski-Suomessa. Luhangan kunnanrahasto perustettiin vuonna 1868 ja säästöpankki 24. tammikuuta 1898. Koulutusjärjestelmä sai alkunsa 12. tammikuuta 1834.

1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen teollisuuden merkitys alkoi lisääntyä maatalouden kustannuksella ja liikenne ohjautui vesiteiltä rauta- ja maanteille. Luhangan maatalouspitäjä jäi syrjään teollisuuskeskuksista ja kulkureiteistä. Muualla kehitys kulki eteenpäin, Luhangassa se pysähtyi. 1900-luvun suuret aatteelliset ja poliittiset virtaukset eivät juuri levinneet Luhankaan.

Talous

Vuonna 2015 kunnassa oli 157 työpaikkaa. Niistä 29 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 54 % palveluissa ja 13 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin (3 %).

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat koneellista puunkorjuuta tekevät Moto-Jussi ja Motocat sekä Luhangan Osuuspankki.

Luhangassa on Luhangan Tuulen tuulivoimapuisto, joka perustettiin vuonna 2014.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Luhangan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			1 389
1985			1 251
1990			1 165
1995			1 054
2000			936
2005			881
2010			831
2015			761
2020			690
Lähde: Tilastokeskus.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan ikärakenne viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2021 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Luhangassa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Luhangassa oli 734 asukasta, joista 723 asui haja-asutusalueilla ja 11:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.

Luhangassa asuu vähiten muita kuin suomenkielisiä asukkaita Suomen kunnista, vuonna 2016 vain 3. Kunnassa ei asu ruotsin- tai saamenkielisiä.

Palvelut

Luhangassa annetaan perusopetusta Luhangan koulussa, joka on Tammijärven kylässä toimiva luokka-asteiden 0–6 alakoulu.

Luhangan pääkirjasto toimii kirkonkylällä kylätalossa ja Tammijärven kirjasto nykyisin Luhangan kouluna tunnetussa kiinteistössä. Lisäksi käytössä ovat Keski-kirjastojen verkkokirjasto ja kirjastokimpan muut toimipisteet.

Terveyspalveluja tarjoaa muun muassa Luhangan terveysasema, joka on eräs Keski-Suomen hyvinvointialueen toimipisteistä. Luhangan sosiaalipalvelujen tuottamisesta on maaliskuusta 2021 lähtien vastannut naapurikunta Joutsan sosiaalipalvelut.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Luhangassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Joutsan seurakunta
  • Luhangan kappeliseurakunta

Seurakunta toimii myös Joutsan kunnan alueella.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Luhangalla toimii Tammijärven helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Luhangan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Luhangan kunnan nykyisellä alueella.

• Luhangan seurakunta (liitetty Joutsan seurakuntaan 2006)

Kulttuurillisesti arvokkaita kohteita

”Kärmelahti on vanha rakuunarykmentin kirjurin talo. Sen asukkaina on ollut myöhemmin paikkakunnan vaikuttajaperhe Alfred ja Selinda Danielsson. Danielssonit osallistuivat mm. Luhangan maanviljelyksen, kulttuurin, kunnalliselämän ja valtiopäiväasioiden kehittämiseen. Kärmelahden pihapiirissä sijaitsee useita 1800-luvun lopun rakennuksia. Kartanomaiseen tyyliin rakennettu päärakennus on peräisin 1850–1860-luvuilta.”

”Ruohtula on vanha kantatalo, joka on ollut samalla suvulla 1600-luvulta alkaen. Pihapiiri muodostaa Tammijärven kylään näkyvän ja arvokkaan maatilakokonaisuuden. Tilalla on toiminut kauppa 1860–1970-lukujen välisenä aikana. Myös Luhangan ensimmäinen pankki toimi Ruohtulan tiloissa 1920-luvulle saakka. Ruohtulan pihapiiriin kuuluvat 1800-luvun päärakennus, mansardikattoinen asuinrakennus vuodelta 1912 ja kaupparakennus 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Talous- ja piharakennuksiin kuuluvat talli, riviaitta-liiteri 1890-luvulta, aittarakennus ja puuliiteri 1900-luvun alusta, sementtitiilinen maitohuone, sauna ja vanhan navetan lohkokivirauniot. Tien toisella puolella sijaitsevat riihi ja puimala.”

Ruokakulttuuri

Luhangan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryöpätyt muikut ja hapanleipä sekä ohrapuuro ja hillokastike.

Tunnettuja luhankalaisia

Poliitikko Hertta Kuusinen on syntynyt Luhangassa vuonna 1904. Kirjailija Kreetta Onkeli on puolestaan viettänyt siellä lapsuutensa. Säveltäjä Toni Edelmann asui vaimonsa, ohjaaja Kiti Luostarisen kanssa Luhangassa. Kunnassa on myös kuvattu elokuva Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (1971). Kansanedustaja ja kunnallispoliitikko Robert Ruohtula ja hänen veljensä, maanviljelysneuvos Oskar Ruohtula viljelivät täällä sukutilaansa. Pop-muusikko Litku Klemetti on asunut vuodesta 2020 Luhangassa.

Huomionosoitukset

Suomen rehdeimmät ihmiset asuvat Luhangan kunnassa, kertoo Ilta-Sanomat vuonna 2015. Ilta-Sanomien tekemän selvityksen mukaan Suomen väkivallattomin kunta vuonna 2012 on Luhanka. 

Keski-Suomen ensimmäisen tuulivoimalan rakennuslupa Luhankaan hyväksyttiin vuonna 2013. Sahdinvalmistuksen SM-kisa 2007 pidettiin Luhangassa ja sen järjestivät Luhangan kunta ja Suomen Sahtiseura ry.

YLEn Alivaltiosihteeri teki ohjelman Luhangasta.

Luhangassa pidetään vuosittain Luhangan Yöjuoksu.

Kuvia

• 
  Päijänteen Hopeasalmi Judinsalon kohdalla
• 
  Tammijärvi
• 
  Seututie 612

Katso myös

• Luettelo Luhangan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luhanka Wikimedia Commonsissa

• Luhangan kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Luhangan avainluvut (stat.fi)
• Tiitta Puurunen (7.6.2020) Jarno Ankerman näki Hesarissa ilmoituksen rantatontista, jätti Espoon ja rakensi unelmatalonsa kylälle – tutkija: "Haaveet maallemuutosta saattavat alkaa koronan myötä toteutua" (yle.fi)

Itä-Häme