Malév

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Malév Hungarian Airlines
IATA: MA – ICAO: MAH
Kutsukoodi MALEV
Perustettu 1946
Lakkautettu 2012
Laivaston koko 22
Kohteiden määrä 50
Solmukohdat Budapest
Kotipaikka Unkari Budapest, Unkari
Kanta-asiakasohjelma Duna Club
Allianssi Oneworld (2007–2012)
Avainhenkilö(t) Martin Gauss
Yhtiön sivut www.malev.hu
Malévin pääkonttori
Malevin Boeing 737-700NG

Malév Hungarian Airlines (IATA: MA, ICAO: MAH, kutsukoodi: Malev) oli unkarilainen lentoyhtiö. Malév liikennöi 34 maahan ja 50 kaupunkiin. Partner-yhtiöiden code-share-lennot mukaan laskien luvut nousevat 42 maahan ja 76 kaupunkiin. Malévin kotilentokenttänä toimi Budapestin Ferenc Liszt -kansainvälinen lentoasema. Vuoden 2007 kesäaikataulun mukaan lentoyhtiöllä oli keskiarvoltaan 60–70 lentoa päivässä ja noin 470 lentoa viikossa. Malév liittyi Oneworld-allianssiin huhtikuussa 2007; allianssiin kuuluvat myös muun muassa Finnair ja British Airways. Vuonna 2008 yhtiö kuljetti yli 3 miljoonaa matkustajaa, kun sama mittari vuonna 2009 nousi yli 3,3 miljoonaan matkustajaan.

Helmikuussa 2012 yhtiö joutui lopettamaan toimintansa ajauduttuaan pahoihin velkoihin.[1] Malev lopetti toimintansa 3. helmikuuta ja 14. helmikuuta 2012 yhtiö teki konkurssin ja Budapestin tuomioistuin määräsi yhtiön selvitystilaan.[2] Malévilla oli velkaa yli 200 miljoonaa euroa ja yhtiöllä oli ollut vaikeuksia löytää toiminnalleen rahoittajia.[1] Unkarin valtio tuki aiemmin yhtiötä, mutta Euroopan komissio määräsi maksetut tuet palautettaviksi.[1] Samalla yhtiö erosi Oneworldistä.

Historia sekä omistajuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoyhtiö perustettiin 29. maaliskuuta 1946 yhteisyössä Neuvostoliiton kanssa ja sen nimeksi tuli Maszovlet (Magyar-Szovjet Polgári Légiforgalmi Rt). Samana vuonna, elokuun 4.–21. välisenä aikana saapuivat yhtiön ensimmäiset, 21-paikkaiset Lisunov Li-2 -matkustajakoneet Romaniasta Budapestiin. Myöhemmin yhtiö sai myös kolmepaikkaisen Polikarpov Po-2 -tyyppisen pienkoneenkin. Tällöin kansainvälinen lentokenttä toimi Budaörsissä, joka on nykyään pien- ja urheilukoneiden käytössä. Maszovletin ensimmäiset lennot aloitettiin jo vuoden 1946:n puolella. Ensimmäisenä toimintavuotenaan yhtiön koneet viettivät 292 tuntia ilmassa, kuljettivat 1864 ihmistä sekä 17 tonnia tavaraa. Alussa yhtiö liikennöi ainoastaan kotimaan lentoja. Vaikka ensimmäinen ulkomaanlento vuonna 1947 tehtiin Bukarestiin, säännöllinen ulkomaan reittiliikenne aloitettiin samana vuonna Prahaan.

25. marraskuuta 1954 Unkarin valtio osti Neuvostoliiton osuuden lentoyhtiöstä ja näin yhtiön nimeksi tuli nykyinen Malév (Magyar Légiközlekedési Vállalat). Vuonna 1956 avattiin yleisölle nykyinen Budapestin Ferenc Liszt -lentoasema (siihen aikaan Ferihegyn lentoasema), joka oli valmistunut jo vuonna 1943, mutta toisen maailmansodan aiheuttamien, merkittävien vaurioiden korjaaminen kesti 11 vuotta. 1956 Ferihegystä tuli Malévin kotilentokenttä. Ensimmäinen reittilento (siihen aikaan poliittiseen) Länsi-Eurooppaan aloitettiin 5. heinäkuuta 1956 Wieniin. Saman kuukauden aikana KLM – Dutch Airlines ensimmäisenä länsieurooppalaisena lentoyhtiönä laskeutui Budapestiin. Tällöin hollantilainen yhtiö Budapestiin liikennöi Amsterdam-Budapest-Kairo -reitin yhteydessä. 23. lokakuuta 1956 alkaneen Unkarin kommunismivastaisen kansannousun kukistamisen jälkeen Neuvostoliitto kielsi kaikenlaisen lentoliikenteen Unkarissa. Malévin ensimmäiset lennot sallittiin vasta 1957 tammikuussa, mutta tällöinkin ainoastaan kotimaan kohteisiin. Myöhemmin myös entiset ulkomaan reittilennot saatiin ottaa takaisin aikatauluihin.

24. syyskuuta 1963 Malév aloitti liikennöinin ensimmäiseen Euroopan ulkopuoliseen kohteeseensa, Kairoon. Samana vuonna suuri osa kotimaan lennoista lopetettiin, sillä lentokentät eivät olleet enää kelvollisia ottamaan vastaan Li-2 -koneiden tilalle tulleita, uusia Iljušin II-14 -koneita. Ensimmäinen Tupolev Tu-134 otettiin käyttöön 22. joulukuuta 1968. Tupolevin koneet mahdollistivat Malévin liikennöimisen myös kaukoisempiin kohteisiin.

Yhtiön ensimmäiset reittilennot Suomeen aloitettiin vuonna 1968, mutta tuolloin vasta kahdella vuorolla viikossa ja välilaskulla Kööpenhaminaan. Myöhemmin välilasku siirtyi Tukholmaan. Suorat Budapest–Helsinki-lennot Malév aloitti jo 1970-luvulla, mutta välilaskuista lopullisesti luopui kyseisellä reitillä vasta 1980-luvulla.

Vuoden 1979 lopussa Ferihegyn lentokentän ja Malévinkin matkustajamäärät ylittivät yhden miljoonan.

Ensimmäiset länsimaiset Boeing-koneet Malév osti 18. marraskuuta 1988. Vuoteen 1989 asti yhtiö operoi miltei ainoastaan venäläisvalmisteisilla lentokoneilla.

Vuoden 1992 lopussa italialainen lentoyhtiö Alitalia sekä italialainen Simest-pankki ostivat Malévin osakkeista 35 %. Euroopan ulkopuoliseen liikenteeseen tarkoitetut Boeing 767-200ER -koneet yhtiö osti 10. toukokuuta 1993. Vuoden 1995 joulukuussa saapui unkarilaisen lentoyhtiön ensimmäinen, hollantilaisvalmisteinen Fokker F70 -kone Budapestiin. 1997 joulukuussa unkarilaiset pankit ostivat Malévin Alitalian osuuden takaisin.

Budapest Ferenc Liszt lentokenttä

Vaikka Tupolevin koneista luopuminen aloitettiin jo 1990-luvulla, viimeinen Tu-154-kone myytiin kuitenkin vasta vuonna 2001. Yhtiö osti kolme Bombardier CRJ -konetta alueellisiin lentoihin vuonna 2002, mutta antoi myöhemmin kaksi niistä kuitenkin vuokralle. Vuonna 1988 hankittujen Boeing-koneiden vaihtamista esimerkiksi Boeing 737 NG (Next Generation) -koneisiin aloitettiin 7. helmikuuta 2003. Nämä lentokoneet toimivat tällä hetkellä Malévin palveluksessa. Lentoyhtiö hankki 2006 marraskuussa ensimmäisenä Euroopassa kanadalaisen Mechtronix-yhtiön valmistaman FFS X Non Zero Flight Time Boeing 737NG -simulaattorin, joka oli ensimmäisiä täyden mittakaavan lentosimulaattoria kevyempiä ammattilentäjäkoulutukseen tarkoitettuja laitteita[3]. Malévin lentokoulutusta pidettiin tuohon aikaan kansainvälisesti edistyneenä. Budapestin Ferenc Liszt -lentoasema tuntumassa sijaitseva FFS X B737NG -simulaattori sai 2007 syyskuussa JAR-STD1A Level C -luokituksen. Unkarin valtion yksityistämisvirasto suostui helmikuussa 2007 myymään Malév Hungarian Arilinesin miljoonalla eurolla venäläiselle KrasAirille, joka myös lupasi maksaa yhtiön 50 miljoonan velat. KrasAirin takana on liikemies Boris Abramovitš.[4] Pian sen jälkeen, samana vuonna, yhtiö kuitenkin valui takaisin unkarilaisiin käsiin, sillä Malévin osakkeista 99,95 % siirtyi AirBridge Zrt:n omistukseen. AirBridgen omistajat ovat unkarilainen yksityishenkilö Magdolna Költő (51 %) sekä venäläinen Vnyesekonombank (49 %). Aiemmin Malévin omistuksessa oli kaksi Boeing 767-200ER -konetta, jotka lensivät Budapest-Bangkok-, Budapest-New York- sekä Budapest-Toronto-reittejä. Toinen koneista vaihdettiin B767-300ER -koneseen 2007 keväällä, joka ostettiin KLM:n laivastosta. Yhtiö myi kaikki kolme Bombardier CRJ -koneensa 2007 kesällä ja osti tilalle taloudellisimpia Bombardier Dash 8Q-400 -turbopotkurikoneita. Talouskriisistä johtuen Malév lopetti mantereenväliset lennot vuonna 2008 ja myi molemmat Boeing 767 -koneensa. Näin laivastonsa suurimmaksi jäivät Boeing 737-800 -koneet.

Malévilla on käytössään suhteellisen nuori laivasto, lentokoneiden keski-ikä 2009 kesäkuussa oli 7,16 vuotta. (Finnairilla 31.8.2009 oli vajaa vuoden nuorempi kalusto, minkä keski-ikä oli 6,2 vuotta.) Malév tilasi 15.6.2009 italialaisvenäläisiä Suhoi Superjet 100 -matkustajakoneita 15 kpl ja teki option 15 lisäkoneesta. Koneiden toimitukset alkavat vuonna 2011 kuudella koneella ja jatkuvat seuraavina vuosina kuuden koneen vuosivauhdilla. Samoja koneita on jo ennestään tilauksessa esimerkiksi ItAli-lentoyhtiöllä. Malév päätyi valinnassaan kyseiseen konetyyppiin, koska niitä huoltavan Aeroplexin Keski-Euroopan -tukikohta sijaitsee Budapestin Ferenc Liszt -lentokentällä, joka on myös Malévin tukikohta. Taustasyitä olivat lisäksi kulutus ja ympäristöystävällisyys. Budapestin Ferenc Liszt -lentoasemalla on myös Lufthansalla sekä WizzAirillä huoltotukikohta, jossa huolletaan Boeing 767, Boeing 737, Airbus A320, Fokker 70 ja Fokker 100 -sarjan koneita. Malévilla on lisäksi tilauksessa neljä kanadalaista Bombardier Q400 -turbopotkurikonetta, joita valmistajan on määrä toimittaa vuoteen 2012 mennessä. Yhtiöllä on optio myös neljästä lisäkoneesta. Vuonna 2009 Malév oli edustettuna 35 eri maassa.

Yhtiö myi vuoden 2010 alkuun mennessä myös kaikki Fokker-lentokoneensa. Malévin laivaston keski-ikä nuoreni entisestään, sillä kyseessä olivat nuorehkon kaluston vanhimmat koneet, joita yhtiö päätti myydä ennakoivasti ikä- sekä kustannussyistä. Uusien koneiden saavuttua yhtiön laivasto tulee olemaan Euroopan nuorimpia kansallisten lentoyhtiöiden joukossa. Malévin osakeista 95 %:a siirtyi Unkarin valtion omistukseen 26. helmikuuta 2010. Jäljelle jääneet viisi prosenttia pysyivät AirBridge Zrt:n omistuksessa, jossa omistussuhteet (51%/49%) jäivät ennalleen. Malév lensi päivittäin 1-4 suoraa lentoa Helsinkiin, mukaan lukien Finnairin ja Malévin yhteiset code-share -lennot. Lennot lennettiin Boeing 737-600NG, -700NG sekä -800NG -koneilla. Matka-aika Helsingistä Budapestiin vaihteli 2 t – 2 t 20 min välillä, riippuen lentoliikenteen tiheydestä sekä vallitsevista sääolosuhteista. Helsingin lisäksi joulunaikaan Malév lensi myös satunnaisia, suoria charter-lentoja ("joulupukkilentoja") Budapestista Rovaniemelle. Lennon kesto oli noin 3,5 tuntia.

Malévilla oli ollut historiansa aikana kymmenkunta lento-onnettomuutta, jotka sijoittuivat enimmäkseen 1960- ja 1970-luvulle. Onnettomuuskoneet olivat miltei kaikki venäläisvalmisteisia.

Lento-onnettomuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 6.8.1961 – huvilennolla toiminut Malévin Douglas DC-3 -tyyppinen kone ilmavirtojen vuoksi syöksyi budapestiläiseen lähiöön. 23 matkustajaa, neljä miehistön jäsentä sekä kolme sivullista kuoli. Tapauksen jälkeen Budapestin huvilennot lopetettiin.
  • 23.11.1962 – Pariisin lähellä sijaitsevaa, Le Bourget -lentokenttää lähestyessä Malévin Iljušin II-18 -tyyppinen kone kääntyi ympäri ilmassa ja syöksyi maahan Roissy-en-France -nimisen kylän lähellä. Kahdeksan henkinen miehistö ja kaikki 13 matkustajaa kuolivat.
  • 19.11.1969 – yksi Malévin Tu-134 -tyyppisistä koneista märän kiitotien vuoksi ajoi ulos Istanbulissa. Koneeseen tuli vakavia vaurioita. Onnettomuudessa ei tullut kuolonuhreja.
  • 28.8.1971 – Iljušin II-18V -kone syöksyi mereen Kööpenhaminan lähellä, vain kolme ihmistä selvisi hengissä. Onnettomuudessa kuoli myös lentokapteeni Dezsô Szentgyörgyi, joka oli monilla kunniamerkeillä palkittu, toisen maailmansodan ansiokkain, unkarilainen lentäjä-ässä.
  • 16.9.1971 – Malévin yksi Tu-134A -tyyppinen kone joutui onnettomuuteen Kiovan lähellä. Onnettomuuden aiheuttivat Kiovan yllä riehunut myrsky, koneen sähköpiirin vioittuminen sekä kapteenin virheellinen päätös laskeutumisesta. Kiovan kansainvälinen lentokenttä salli Malévin laskeutumisen, muttei suositellut. Koneen kapteeni päätti silti laskeutua, vaikka kysymykseen tuli myös vaihto toiselle kentälle. Hetki myöhemmin koneen sähkönsyöttö keskeytyi, eikä vara-akut käynnistyneet, jonka johdosta kone syöksyi maahan. 41 matkustajaa ja kaikki miehistön jäsenet menettivät henkensä. (Eräiden unkarilaisten lähteiden mukaan kapteenia olisi painostettu tekemään em. laskeutumispäätös ja se olisi ollut osaksi poliittinen. Jo muutenkin reilun tunnin myöhässä oleva Malévin Kiovan lennon kapteeni olisi tämän mukaan saanut Budapestista ohjeet, että laskeutumisen on tapahduttava kohdelentoasemalle, eikä kentän vaihtamista sallita missään olosuhteissa.)
  • 15.1.1975 – laskeutuessaan Ferihegy'in lentokentälle Iljušin II-18 -koneen hallinta menetettiin. Kaikki miehistön yhdeksän jäsentä kuolivat onnettomuudessa.
  • 30.9.1975 – Budapestista Beirutiin matkalla ollut MA240-lennonnumerolla liikennöinyt Tu-154 -kone kahdeksan minuuttia ennen laskeutumista ilmoitti moottoriviasta. Hetkeä myöhemmin kone syöksyi mereen 10–12 kilometrin päässä Beirutin rannikosta. Koneessa olleet kaikki 50 matkustajaa sekä 10 miehistön jäsentä kuolivat. Hylky vajosi noin 800m syvyyteen. Lennolla matkusti myös kaksi suomalaista YK-upseeria. Matkustajakone suurella todennäköisyydellä ammuttiin alas. Siinä epäiltiin matkustavan siviiliin pukeutuneita, beirutilaisia sissejä, jotka olivat palaamassa sotilaallisesta koulutuksesta, Unkarista. Vuonna 2008 unkarilaisen Ferenc Markovitsin ohjaaman "A titkok légijárata" -dokumenttielokuvan mukaan Kyproksella toimivan brittiläisen Olympus -tutka-aseman 9280 -yksikkö oli raportoinut 30.9.1975, että Malévin Tu-154 -kone ammuttiin alas. Tutka-aseman mukaan koneen tultua viimeiselle suoralle se käskettiin tekemään yksi ylimääräinen kierros. Kierron aikana eräs hävittäjä asettui seuraamaan hetkeksi matkustajakonetta, jonka jälkeen se laukaisi kaksi lämpöhakuista ohjusta, noin kahden mailin etäisyydeltä, jotka osuivat koneen kahteen moottoriin. Tämän seurauksena kone syöksyi mereen. Kohtaukseen liittyvistä tahoista useimmat eivät edelleenkään halua poliittisista sekä taloudellisesta syistä tutkia tapausta/onnettomuutta erityisemmin.
  • 21.9.1977 – Tu-134-tyyppinen kone epäonnistui laskeutumisessaan Bukarestiin. Kaikki kahdeksan miehistön jäsentä sekä 24 matkustajaa kuolivat.

Vuodesta 1977 eteenpäin Maléville ei ole kirjattu yhtään kuolonuhria vaatinutta onnettomuutta.

  • 21.10.1981 – Malévin Tu-154-matkustajakone laskeutuessaan Prahan lentokentälle katkesi kahtia. Onnettomuus ei vaatinut kuolonuhreja.
  • 4.7.2000 – Tupolev Tu-154B -tyyppinen kone laskeutui Thessalonikin lentokentälle ilman laskutelineitä. Vioittuneiden antureiden johdosta lentäjät olivat siinä uskossa, että laskutelineet oli laskettu. Torni huomautti lentäjiä viime hetkellä asiasta, mutta laskeutumista tällöin ei enää voitu peruuttaa, joten kone liukui kiitotiellä noin 400 metriä, jonka jälkeen – Tupolevin turbiinien korkean sijainnin ja erityisen vahvan työntövoiman sekä koneen jykevän rakenteen vuoksi – se nousi takaisin ilmaan kiitotieltä ilman laskutelineitä, kiersi Thessaloniki Approach Arean ja laskeutui uudestaan onnistuneesti. Onnettomuudessa kukaan ei loukkaantunut, mutta koneeseen tuli noin 2 miljoonan USA:n dollarin vahingot. Kyseessä oli Malévin toiseksi viimeinen Tupolev-kone, joten sitä ei koskaan korjattu ilmailukuntoon. Yhtiö lahjoitti koneen Thessalonikin lentokentän pelastuslaitokselle, joka suorittaa siinä nykyisin muun muassa pelastus- ja sammutusharjoituksia.
  • 6.1.2006 – Malévin lento MA671 (Boeing 737-600) Ferihegyin kentälle laskeutumisen jälkeen, kone kääntyi A2-rampilta etupyörällään nurmikolle. Tapauksessa kukaan ei loukkaantunut, eikä koneeseenkaan tullut vaurioita. Boeingin etupyörä nostettiin takaisin betonille lentokentän huoltokalustolla.

Pakkolaskut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malévin lentokoneet eivät joutuneet tekemään pakkolaskuja. Teknisiä sekä niitä ennakoivia hätälaskuja sekä poikkeamia Malévilla on ollut saman verran kuin muillakin eurooppalaisilla lentoyhtiöillä: keskimäärin 1–2 vuodessa. Toistaiseksi vakavin tapaus tapahtui 5. joulukuuta 1998, kun Bangkokista Budapestiin matkalla ollut Malévin Boeing 767 -kone joutui tekemään hätälaskun Istanbuliin koneessa häiriköineen suomalaismiehen vuoksi. Mies oli nauttinut yhtäaikaisesti alkoholia sekä lääkkeitä, joiden vaikutuksen alaisena hän käyttäytyi väkivaltaisesti mm. lentokoneen miehistöä kohtaan. Unkarilaisten lähteiden mukaan mies oli yrittänyt avata varauloskäynnin matkustuskorkeudessa, jolloin hänet sidottiin penkkiin ja koneessa matkustajana ollut unkarilainen lääkäri, konsultoituaan kahden – myös matkustajana olleen – suomalaisen lääkärin kanssa, oli antanut miehelle rahoittavan Seduxen-ruiskeen ja koneen kapteeni päätti tehdä hätälaskun Istanbuliin. Laskeutumisen aikana mies menehtyi äkilliseen verenpainepudotukseen. Koneen miehistöä sekä unkarilaislääkäriä vastaan nostettiin syyte, joka myöhemmin kuitenkin hylättiin. Tapahtumahetkellä lentokoneessa oli 190 matkustaajaa.

Vuoden 2010 turvallisuusongelmat kotikentällä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malévin kotilentokenttä oli brittiomistuksessa oleva Budapestin Ferenc Liszt -lentoasema. Malév ei omistanut tai operoinut kenttää, mutta se oli lentotoimintansa keskipiste, jonka kautta kaikki lentoyhtiön kansainväliset vaihdot tapahtuivat. Kenttä oli saanut huomiota lehdistössä 2010 heinäkuussa ja moitteita viranomaisilta turvallisuuspuutteidensa takia. The Budapest Times[5] raportoi 2010 varastelusta matkatavaroista, jopa ruumassa kulkevista laukuista. Lisäksi lentokenttä ei ainoana lentokenttänä EU:ssa läpäissyt viranomaisten turvallisuustestiä, minkä seurauksena lentokenttä sai turvallisuusluokituksekseen "epäselvä". Kenttä joutui tekemään pikaisia parannuksia turvallisuustoimintaansa, ennen kuin se sai turvallisuusluokituksensa takaisin 2010 marraskuussa.

Tunnustukset ja arvostelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 tehdyn AEA:n tutkimuksen mukaan Malév oli Euroopan kolmanneksi täsmällisin lentoyhtiö 84,8 %:n tuloksella. (Finnair oli samassa mittauksessa viides Turkish Airlinesin kanssa, 83,6 %:lla.) Malévia tarkempia lentoyhtiöitä olivat ČSA – Chez Airlines ja Brussels Airlines. Vuoden 2008 tutkimuksen ensimmäisen neljännesvuosikertomksen mukaan – joka julkaistiin 2008 huhtikuussa – aikataulujen pitämisessä (saapumisissa) Malév oli ensimmäisellä sijalla Euroopassa. Lähtöjen täsmällisyydessä yhtiö oli kolmas. Matkatavaroiden huolinnassa Malév oli viidennellä sijalla.

Muita kansainvälisiä tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Irish Travel Trade Newsin myöntämä 2. sijan palkinto 24.1.2007 "Euroopan Paras Lentoyhtiö" -tutkimuksessa.
  • Unkarilaisen "Az utazó" (=Matkailija) -aikakauslehden myöntämä 1. sija vuosina 2004, 2005, 2006 sekä 2007.
  • Amerikkalaisen Global Travelerin myöntämä "Best Airline in Eastern Europe" -palkinto vuosina 2006 ja 2007.
  • IATA:n IOSA-ryhmän jäsenyys (=Maailman laadukkaimman palvelun sekä korkeimman lentoturvallisuuden tarjoavien lentoyhtiöiden valioryhmä) vuodesta 2006 eteenpäin sekä erityismaininta 2008 huhtikuussa.
  • Matkustamohenkilökunnalle Skytraxin myöntämä Best Cabin Crew in Eastern Europe vuonna 2008.
  • Reader's Digestin myöntämä European Trusted Brands (ETB) 1. sija Unkarissa vuonna 2009 yhtiön ympäristöystävällisyydestä sekä luotettavuudesta.
  • Skytraxin myöntämä Best Airline in Eastern Europe 2010
  • Budapest Airport Zrt:n myöntämä Best Developing Airlines / Full Service Carrier Category 2010
  • Budapest Airport Zrt:n myöntämä Best Marketing Award Off Airport Category 2010
  • Prahan lentokentän myöntämät Hiljaisin Lentoyhtiö -palkinnot (Quietest Airline in Turboprop Category) vuosina 2010 sekä 2011.

Arvosteluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Review Centre -verkkosivustolla seitsemän matkustajan antaman arvosanan keskiarvo: 2,8. (Asteikolla 1–5). Heistä 57 % suosittelisi muille.[6]

Laivasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 laivasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Boeing 737-800NG (5 kpl) – 180 tai 168 istumapaikkaa (pitkät ja keskipitkät matkat esimerkiksi Tel Aviv tai Lontoo, Tukholma)
  • Boeing 737-700NG (7 kpl) – 119 istumapaikkaa (keskipitkät ja lyhyet matkat, esimerkiksi Frankfurt, Madrid, Helsinki)
  • Boeing 737-600NG (6 kpl) – 102 istumapaikkaa (keskipitkät ja lyhyet matkat, esimerkiksi Pariisi, Dublin, Ateena)
  • Bombardier Dash 8 Q400 (4 kpl) – 72 istumapaikkaa (alueelliset ja lyhyet matkat, esimerkiksi tilauslennot tai Ljubljana, Zagreb, Sarajevo)

Yhteensä: 22 ilma-alusta.

Laivaston keski-ikä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7,16 vuotta (2009 kesäkuu). Fokker-koneiden myynnin vuoksi keski-ikä pieneni vuoden 2010 alkuun mennessä.

Yhtiön käyttämiä lentokonetyyppejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Boeing 737-200
  • Boeing 737-300
  • Boeing 737-400
  • Boeing 737-500
  • Boeing 737-600
  • Boeing 737-700
  • Boeing 737-800
  • Boeing 767-200ER
  • Boeing 767-300ER
  • Bombardier CRJ200
  • Bombardier Dash 8 Q400
  • Fokker 70
  • Iljušin Il-14
  • Iljušin Il-18
  • Iljušin Il-62
  • Lisunov Li-2
  • Polikarpov Po-2
  • Tupolev Tu-134
  • Tupolev Tu-154
  • Jakovlev Jak-40

Kohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski- ja Itä-Eurooppa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Eurooppa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Lentoyhtiö Malev perunut lentonsa talousvaikeuksien takia Yle. 3.2.2012. www.yle.fi. Viitattu 4.2.2012.
  2. ↑ Malev stops flying Survival of the fittest. The Economist, 3 February 2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6 February 2012.
  3. ↑ Malev Hungarian Airlines Unveils the First FFS X(TM) in Europe news.thomasnet.com. Viitattu 9.3.2022.
  4. ↑ Group buys Malev Hungarian Air for $1M moldova.org. Viitattu 1.12.2007.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ The Budapest Times: Ferihegy Airport fails security test, 2.8.2010.
  6. ↑ Review Centre: Reviews for MALEV Hungarian Airlines, 3.12.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malév.
Oneworldiin kuuluvat lentoyhtiöt

Alaska Airlines | American Airlines | British Airways | Cathay Pacific | Finnair | Iberia | Japan Airlines | Malaysia Airlines | Qantas | Qatar Airways | Royal Air Maroc | Royal Jordanian | S7 Airlines | SriLankan Airlines

Oneworld Connect: Fiji Airways

Entiset jäsenet: Aer Lingus | Air Berlin | Canadian Airlines | LATAM | Malév | Mexicana

Eurooppalaisten lentoyhtiöiden yhteistyöjärjestön (AEA) jäsenet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malév&oldid=20910354”