Neutronipommi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Neutronipommi (korkeasäteilyinen ase) on ydinase, joka vapauttaa huomattavasti enemmän neutronisäteilyä kuin tavanomainen atomipommi. Neutronisäteily läpäisee materiaaleja paremmin kuin muut säteilylajit, ja on se biologisesti vaarallisempi, koska se pystyy aiheuttamaan muutoksia atomien ytimissä. Neutronisäteily on pommin niin sanottua alkusäteilyä. Neutronipommi on pienikokoinen vetypommi, joka vapauttaa jopa 80 prosenttia reaktioenergiastaan hyvin nopeina neutroneina. Neutroniaseen teho on noin 1–10 kilotonnia ja sen säteilyvaikutus ulottuu jopa kymmenen kertaa niin kauas kuin painevaikutus.
Neutronisäteilyn vaikutusala ulottuu suppeammalle kuin gammasäteilyn. Yhden kilotonnin neutronipommi tappaa kaksi kertaa laajemmalla alueella kuin kymmenen kilotonnin tavanomainen ydinase, mutta sen paine vaikuttaa viidesosan alueella.
Neutronipommin räjähdysteho ei ole koskaan kovin suuri, joten sillä ei voi säteilyttää laajoja alueita. Neutronipommi on tyypillinen taistelukentällä käytettävä taktinen ydinase. Jos ydinaseen voima on yli 50 kilotonnia, alkusäteilyllä ei ole merkitystä.
Neutronipommissa alkusäteilyn (neutroni- ja gammasäteilyn) osuus on noin kuusi kertaa enemmän kuin tavanomaisessa ydinaseessa.
Neutronipommi kehitettiin alun perin ohjustentorjunta-aseeksi. Neutronisäteily olisi tuhonnut vihollisen ydinkärjet avaruudessa, jossa ydinaseen painevaikutus on olematon. Kun ohjustentorjuntajärjestelmästä luovuttiin, neutronipommille yritettiin löytää käyttöä taktisena ydinaseena.
Neutroniasetta käytetään sodassa avoimessa maastossa olevaa hyökkäävää vihollista vastaan, esimerkiksi liikkuvissa panssareissa olevaa vihollista vastaan. Neutronisäteilyltä suojautuminen vaatii syvälle maahan kaivautumista. Puolentoista metrin syvyinen kaivanto riittää räjähdyksen lähelläkin. Panssari ei suojaa, koska neutronien osuessa sen materiaaleihin vapautuu muuta säteilyä, ellei panssaria ole peitetty neutroneja imevällä aineella.
Yhden kilotonnin neutroniase 1 000 metrin korkeudessa:
- 300 metriä: lamautuminen heti, kuolema 2 vuorokauden kuluessa
- 700 metriä: lamautuminen 5 minuutin kuluessa, kuolema alle 7 vuorokaudessa
- 700–1 000 metriä: sairastuminen 2 tunnissa, kuolema muutamassa viikossa
Neutronipommista puhutaan usein aseena, joka ei tuhoa rakennuksia, mutta tappaa vain ihmiset. Jotta pelkkä neutronisäteily ulottuisi maan pinnalle, pitäisi pommi räjäyttää noin kymmenen kilometrin korkeudessa. Vastaavasti pommin tehon pitäisi olla useita megatonneja. Tällainen ase on mahdollinen, mutta sellaista ei ole minkään valtion asevarastossa. Käytännössä neutronipommien säteilyvaikutus on ulottunut vain hieman painevaikutusta kauemmaksi. Yhdysvallat on poistanut W-70-neutronikärjen valikoimistaan, eikä ole koskaan testannut täysimittaista neutronipommia. Puoluejohtaja Leonid Brežnev ilmoitti vuonna 1978 Neuvostoliiton kehittäneen oman neutronipommin, mutta pidättyneen toistaiseksi sen valmistamisesta. Kiina lienee testannut neutronipommia vuonna 1988.