Patti
Patti (italian patto, "[rauhan]sopimus") on shakkipelin tilanne, jossa vuorossa olevan pelaajan millään nappulalla ei ole laillista siirtoa, mutta jossa pelaajan kuningas ei ole kuitenkaan uhattuna. Patti esiintyy useimmiten loppupelissä yksinäiselle kuninkaalle, kun sen sijaintiruutu ei ole uhattuna, mutta kaikki sen viereiset ruudut ovat. Tällöin pelaaja ei voi tehdä mitään siirtoa, koska kuningasta ei sääntöjen mukaan saa siirtää uhattuna olevaan ruutuun.
Patti merkitsee pelin päättymistä tasapeliin, mutta näin ei ole aina ollut. 1000-luvun Arabiassa sitä pidettiin patin aiheuttajan voittona, 1700–1900-lukujen Venäjällä ja Isossa-Britanniassa se oli patitetun voitto. Aina pattia aiheuttavaa siirtoa ei ole edes pidetty laillisena. Nykyinen tasapelinä pitäminen on lähtöisin 1400-luvun Italiasta, ja 1900-luvulla siitä tuli kansainvälisesti hyväksytty sääntö. Kaikissa shakkivariaatioissa patti ei nykyäänkään välttämättä ole tasapeli. Näin on esimerkiksi syöttöshakissa.
Patti peleissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Williamsin ja Harrwitzin pelissä vuonna 1846 musta oli ratsun ja sotilaan voitolla loppupelissä. Normaalisti tämä olisi riittävä materiaalietu, mutta musta ei voinut edetä millään saattamatta valkeaa pattiin. Peli jatkui seuraavasti:
- 72...Ta8
- 73. Tc1 estäen Rc2+:n 73...Ke3
- 74. Tc4 Ta4
- 75. Tc1 Kd2
- 76. Tc4 Kd3 (76...Rc2+ 77. Txc2+! Kxc2 olisi patti)
- 77. Tc3+! Kd4 (77...Kxc3 olisi patti)
- 78. Tc1 Ta3
- 79. Td1+ Kc5 (79...Td3 80. Txd3+! johtaisi tasapeliin.)
- 80. Tc1+ Kb5
- 81. Tc7 Rd5
- 82. Tc2 Rc3
- 83. Tb2+ Kc4
- 84. Tb3! (Kuva)
Nyt pelaajat sopivat tasapelin, koska 84...Kxb3 tai 84...Txb3 olisi patti ja 84...Ta8 seuraisi 85. Txc3+! Kxc3 patti.
Patti shakkiongelmissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joissain shakkiongelmissa vaaditaan valkeaa siirtämään ja saavuttamaan patin n siirrossa normaalin "matti n siirrossa" sijaan. Monet ovat myös yrittäneet kehittää nopeimman patin alkuasemasta alkaen. Tähän saakka lyhyimmän patin on löytänyt Sam Loyd, se on vain kymmenen siirtoa pitkä:
- 1. e3 a5
- 2. Dh5 Ta6
- 3. Dxa5 h5
- 4. Dxc7 Tah6
- 5. h4 f6
- 6. Dxd7+ Kf7
- 7. Dxb7 Dd3
- 8. Dxb8 Dh7
- 9. Dxc8 Kg6
- 10. De6 — Katso kuva oikealla.
Loyd keksi myös pattiaseman, jossa kaikki nappulat ovat vielä laudalla.
- 1. d4 d6
- 2. Dd2 e5
- 3. a4 e4
- 4. Df4 f5
- 5. h3 Le7
- 6. Dh2 Le6
- 7. Ta3 c5
- 8. Tg3 Da5+
- 9. Rd2 Lh4
- 10. f3 Lb3
- 11. d5 e3
- 12. c4 f4
Tuplapatti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuplapatiksi kutsutaan tilannetta, jossa kummallakaan osapuolella ei ole yhtään laillista siirtoa. Tuplapattia ei ole tavattu oikeassa pelissä, vaan sitä nähdäänkin vain shakkitehtävissä. Nopein tunnettu tuplapattiasema saavutetaan 18 siirtoparissa. Tämän löysi italialainen Enzo Minerva ja se julkaistiin ensimmäisenä italialaisessa sanomalehdessä 2007.
- 1. c4 d5
- 2. Db3 Lh3
- 3. gxh3 f5
- 4. Dxb7 Kf7
- 5. Dxa7 Kg6
- 6. f3 c5
- 7. Dxe7 Txa2
- 8. Kf2 Txb2
- 9. Dxg7+ Kh5
- 10. Dxg8 Txb1
- 11. Txb1 Kh4
- 12. Dxh8 h5
- 13. Dh6 Lxh6
- 14. Txb8 Le3+
- 15. dxe3 Dxb8
- 16. Kg2 Df4
- 17. exf4 d4
- 18. Le3 dxe3 tuplapatti
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanaa pattitilanne käytetään yleisesti puhuttaessa lukkiutuneesta tilanteesta (esimerkiksi sodan tai piiritystilanteen aikana). Pattitilanteessa yleensä toisella, joskus molemmilla osapuolilla, ei ole mitään järkevää toimintoa, joten tilanne muodostuu usein päivien mittaiseksi odotukseksi.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.michess.org/webzine_199907/okeefe.shtml
- Davidson, Henry (1981), A Short History of Chess (1949), McKay, ISBN 0-679-14550-8
- Kasparov, Garry (2006), My Great Predecessors, part V, Everyman Chess, ISBN 1-85744-404-3
- McCrary, John (2004), Chess Life: 26-27