Pelastakaa Lapset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pelastakaa Lapset
Rädda Barnen
Perustettu 1922[1]
Perustaja Ester Ståhlberg[2]
Tyyppi Kansalaisjärjestö
Toimiala Lasten asemaa ja oikeuksia puolustava järjestö
Kotipaikka Helsinki[3]
Jäsenmäärä 3 800 [4]
Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta[5]
Puheenjohtaja Salla Vainio[6]
Päätöksentekoelin Liittokokous [6]
Kattojärjestö Save the Children
Hallitus Marja Aarnipuro
Kirsti Jerkku
Tiina Lehto-Lundén
Rilli Lappalainen
Virve Toivonen
Pauli Waroma
Eeva Heinonen
Anita Vihervaara
Päivi Tikkala[6]
Jäsenlehti Pelastakaa Lapset[7]
Aiheesta muualla
Sivusto

Pelastakaa Lapset ry (ruots. Rädda Barnen rf, engl. Save the Children Finland) on suomalainen vuonna 1922[2] perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla.[8] Pelastakaa Lapset on osa kansainvälistä Save the Children -järjestöä, joka toimii lasten hyväksi noin 100 maassa.[9] Vuoden 2023 lopussa järjestöllä oli 3 800 jäsentä, 71 toimivaa paikallisyhdistystä ja yhdistyksissä toimi yhteensä 900 vapaaehtoista.[10] Järjestön kansainvälisenä strategiana on tehdä yhdessä kaikki, jotta jokainen lapsi jää eloon, oppii ja saa suojelua vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi järjestö keskittyy kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin.[11]

Liittokokouskaudella 2022-2025 järjestön liittohallituksen puheenjohtajana toimii Salla Vainio ja valtuuston puheenjohtajana Hilkka Pöyliö.[12][6] Pelastakaa Lasten pääsihteerinä toimii Hanna Markkula-Kivisilta.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen järjestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Save the Children, Kansainvälinen Pelastakaa Lapset -liikeen perustajan Eglantyne Jebbin valokuva vuodelta 1920.

Save the Children, Kansainvälinen Pelastakaa Lapset -liike on perustettu Lontoossa toukokuussa 1919 Ison-Britannian ensimmäisen maailmansodan jälkeen jatkamien saartojen lapsiuhrien auttamiseksi esimerkiksi Berliinissä ja Wienissä. Järjestön perustivat sisarukset Eglantyne Jebb ja Dorothy Buxton. Perustava kokous pidettiin Royal Albert Hallissa.[13]

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1922 Suomen tasavallan presidentin puoliso Ester Ståhlberg perusti Suomeen lapsijärjestön nimeltään Koteja Kodittomille Lapsille, jonka tavoitteena oli etsiä sotien ja vallankumouksen jaloissa orpoutuneille tuhansille lapsille hyviä sijoituskoteja. Nimi muuttui Pelastakaa Lapset – Rädda Barneniksi vuonna 1945.[2]

Vuonna 1997 Pelastakaa Lapset liittyi kansainvälisen Save the Children -liikkeen täysjäseneksi.[12]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastakaa Lapset on Opintotokeskus Siviksen[14], Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin[15][16] ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveyden jäsenjärjestö.[17] Se on myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiusjärjestö.[18]

Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastakaa Lapsilla on yhteensä 71 paikallisyhdistystä eri puolilla Suomea. Ne toimivat vapaaehtoisten tekemällä vapaaehtoistyöllä. Ne ovat Pelastakaa Lasten jäsenyhdistyksiä ja samalla osa kansainvälistä Pelastakaa Lapset -järjestöä.[19]

Pelastakaa Lasten aluetoimistot ja keskustoimisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastakaa Lapsilla on yhteensä viisi aluetoimistoa.[6] Pohjois-Suomen aluepalvelut toimivat Oulussa, Keski-Suomen aluepalvelut Jyväskylässä, Länsi-Suomen aluepalvelut Tampereella ja Seinäjoella, Itä-Suomen aluepalvelut toimivat Joensuussa ja Kuopiossa. Etelä-Suomen aluepalvelut toimivat Helsingissä ja Turussa. Aluetoimistot järjestävät tukihenkilö-, lomakoti– ja tukiperhetoimintaa, perhehoitoa, adoptiotoimintaa sekä asiantuntijapalveluita.[20]

Keskusjärjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingissä.[5] Keskustoimistossa työskentelee noin 100 työntekijää. Siellä toimivat muun muassa kansainväliset ohjelmat, HR, varainhankinta, viestintä, talous ja digitaaliset palvelut.[21]

Liittokokous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastakaa Lasten ylin päättävä elin on liittokokous, joka kokoontuu kolmen vuoden välein. Äänioikeutettuja ovat paikallisyhdistykset ja jäsenillä on korkein päätösvalta. Liittokokous linjaa koko liiton toimintaa ja hyväksyy liiton strategian seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Se valitsee myös liittovaltuuston puheenjohtajan ja liittovaltuuston jäsenet. Liittovaltusto puolestaan valitsee liittohallituksen, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8–10 jäsentä.[6]

Lehti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastakaa Lasten jäsenlehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Pelastakaa Lapset.[22] Lehden päätoimittajana toimii pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.[23]

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestön toimintamuotoja ovat muun muassa:

Adoptiot

Joka vuosi Pelastakaa Lapset järjestön kautta Suomesta sijoitetaan 10-20 ja kansainvälisen adoption kautta 20-40 lasta. Adoptiossa vanhemman oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät lapsen adoptiovanhemmille, jolloin lapsella on adoptioperheessään oikeudellisesti saman aseman kuin perheen biologisella lapsella. Pelastakaa Lapset -järjestön aluetoimistot eri puolilla Suomea antavat adoptioneuvontaa. Kansainvälinen adoptiopalvelu auttaa muun muassa adoptioluvan hankkimisessa ja lapsen kotiin saapumisessa.[24]

Digifrendit

Digifrendi -toiminnassa 15-20 -vuotias nuori tapaa koulutetun vapaaehtoisen etänä yhteensä 10 kertaa. Toiminta tarjoaa apua matalalla kynnyksellä.[25]

Eväitä Elämälle -ohjelma

Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset tukevat vähävaraisten perheiden lapsia ja nuoria antamalla harrastus- ja oppimateriaalitukea sekä mentoroinnin kautta. Myös ruoka-apua on annettu lahjakorttien muodossa koronakriisin johdosta vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneille lapsiperheille. Tuki kohdennetaan lapsille, joiden mahdollisuus osallistua harrastuksiinsa on uhattuna tai joilla on haasteita kattaa oppimateriaalikustannuksia perheen vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi.[26]

Lastensuojelutyö

Pelastakaa Lapset auttaa kaikkein vaikeimmissa oloissa eläviä lapsia ja lapsiperheitä jaksamaan kotimaan arjessa. Järjestö tarjoaa kodinomaisia lastenkoteja pitkäaikaista sijaishuoltoa vailla oleville lapsille[27][28] sekä tukiperhetoimintaa silloin, kun vanhempien omat voimavarat ovat heikentyneet.[29]

Lomakodit

Pelastakaa Lasten lomakodit ovat vapaaehtoisina toimiva perheitä, pariskuntia tai yksin asuvia aikuisia. He tarjoavat lapselle kesällä lomanviettopaikan joko omassa kodissaan tai vapaa-ajan asunnollaan. Kohderyhmänä ovat lapset, joilla ei ole muuta lomanviettopaikkaa tai perheen taloudellinen tilanne ei mahdollista lomailua muualla.[30]

Kansainväliset ohjelmat

Järjestön kansainväliset ohjelmat edistävät lapsen oikeuksien toteutumista kehitysmaissa, myös erilaisissa kriiseissä ja konflikteissa. Järjestön toiminta perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamiseen ja sen päämäärien edistämiseen. Toiminta keskittyy humanitaariseen apuun, lasten koulunkäynnin, hyvän lapsilähtöisen hallinnon, lasten suojelun, lapsiystävällisen sosiaaliturvan sekä veden saatavuuden, sanitaation ja hygienian edistämiseen ohjelmamaissa.[31]

Suomen valmiustoiminta

Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset ovat valmiita tukemaan viranomaisia erilaisissa häiriötilanteissa, jotka koskettavat lapsia ja perheitä. Näitä ovat esimerkiksi pitkittyneet sähkö- ja vesikatkot, laajat tulipalot, myrskyt ja tulvat tai maahantulotilanteet. Vapaaehtoiset voivat esimerkiksi perustaa lapsiystävällisiä tiloja, tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja päivystää kriisichatissä.[32]

Perhehoito

Perhehoidossa sijaisperhet tarjoavat sijoitetulle lapselle tai nuorelle kodin lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa. Tarjolla on myös perhehoidon asiantuntijapalveluita sekä kotouttavaa perhehoitoa lapsille ja nuorille, jotka ovat tulleet maahan ilman huoltajaa.[33]

Perhekerhot

Perhekerho on suunnattu pakolaistaustaisille perheille Suomessa. Kerhoon vanhemmat voivat tulla lasten kanssa tai yksin. Kerhoon ei vaadita ilmoittautumista. Kerhon ohjelmassa on yhteistä tekemistä ja keskusteluja. Tarjolla on usein pientä syötävää.[34]

Perhekuntoutus

Perhekuntoutuksessa autetaan lastensuojelun asiakkaana olevaa perhettä. Sen tarkoituksena on parantaa koko perheen elämänhallintaa ja hyvinvointia sekä tehdä yhteinen arki toimivammaksi. Tämä tapahtuu kahdessa eri Pelastakaa Lasten perhekuntoutusyksikössä.[35]

Seksuaaliväkivallan ehkäisy verkossa

Nettivihje työskentelee lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi verkossa. Tavoitteena on poistaa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sisältävä kuvamateriaalia ja ennaltaehkäistä lasten ja nuorten joutumista väkivallan uhreiksi.[36]

Sporttikummit

Sporttikummina toimivat aikuiset vapaaehtoiset. Vapaaehtoiset liikkuvat nimetyn lapsen tai nuoren kanssa 1-3 kertaa kuukaudessa muutaman tunnin ajan. Tarkoituksena on edistää lasten hyvinvointia ja mahdollistaa vanhemmille hengähdystauko. Liikuntamuodot valitaan sporttikummin ja lapsen mukaan.[37]

Verkkonuorisotoiminta

Pelastakaa Lapset järjestää viikoittaista verkkotoimintaa nuorille. Tavoitteena on tukea erityisesti erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria, auttaa lapsia saamaan kavereita sekä osallistumaan verkossa sekä tarjota mahdollisuus jutella ammattilaisen kanssa. Netarin vapaaehtoiset osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa erilaisiin tapahtumiin kuten Summer Assembly, Hypecon ja Tubecon. Pelastakaa Lapset ylläpitää Netari-verkkonuorisotaloa yhdessä kuntien kanssa.[38][39]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden ikäinen Koursia Mahamadou oli vuonna 2012 Pelastakaa Lapset -järjestön ruokintaohjelmassa Yekouassa Zinderin alueella Nigerissä. Hänen vanhempansa kertoivat, että hän oli vakavasti aliravittu, mutta oli lihonut paljon, koska hän aloitti viikoittaiset käynnit ruokintakeskuksessa kahdeksan kuukauden ikäisenä.

Pelastakaa Lapset ei tavoittele toiminnallaan voittoa. Se rahoittaa toimintansa pääasiallisesti varainhankinnalla, lastensuojelun palvelumaksuilla ja avustuksilla. Avustuksia kotimaan toimintaan myöntää Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), kansainväliseen apuun Suomen ulkoministeriö ja Euroopan unioni kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisen apuun. Iso osa Suomessa ja ulkomailla tapahtuvasta toiminnasta rahoitetaan varainhankinnan tuotoin, eli yksityishenkilöiltä, yrityksiltä ja säätiöiltä saaduilla lahjoituksilla. Vuonna 2022 toiminnan tuotot olivat 64,7 miljoonaa euroa ja menot 61,2 miljoonaa euroa.[40] Järjestön keräyskulut olivat vuonna 2023 19,7%, joilla katetaan keräysten järjestämisestä syntyneet kulut kuten esimerkiksi tiedotuskulut ja muusta lahjoitushankinnasta syntyvät kulut.[41]

Huomionosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastakaa Lapset myöntää pronssisia, hopeisia ja kultaisia ansiomerkkejä ansioituneille vapaaehtoisille ja työntekijöille.[12]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Historia Pelastakaa Lapset. Arkistoitu 19.9.2015. Viitattu 7.10.2015.
  2. ↑ a b c Historia Pelastakaa Lapset. Arkistoitu 19.9.2015. Viitattu 7.10.2015.
  3. ↑ Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä: Pelastakaa Lapset YTJ. Viitattu 18.12.2023.
  4. ↑ Vuosiraportti 2023 Pelastakaa Lapset. Viitattu 10.6.2025.
  5. ↑ a b c Yhteystiedot Pelastakaa Lapset. Viitattu 25.12.2023.
  6. ↑ a b c d e f Organisaatio Pelastakaa Lapset. Viitattu 25.12.2023.
  7. ↑ Pelastakaa Lapset -lehti Pelastakaa Lapset. Viitattu 25.12.2023.
  8. ↑ Työmme Pelastakaa Lapset. Viitattu 25.12.2023.
  9. ↑ Järjestö Pelastakaa Lapset. Viitattu 25.12.2023.
  10. ↑ Vuosiraportti 2023 Pelastakaa Lapset. Viitattu 10.6.2024.
  11. ↑ Strategia Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  12. ↑ a b c Pelastakaa Lapset: Vuosikatsaus 2022 pelastakaalapset.fi. Viitattu 25.12.2024.
  13. ↑ Our History | Save the Children UK savethechildren.org.uk. Viitattu 25.12.2023. (englanniksi)
  14. ↑ Jäsenjärjestöt Opintokeskus Sivis. Viitattu 26.12.2023.
  15. ↑ Etusivu Allianssi. Viitattu 26.12.2023.
  16. ↑ Jäsenet Allianssi. Viitattu 26.12.2023.
  17. ↑ Jäsen­järjestöt 15.3.2022. Soste. Viitattu 23.12.2023.
  18. ↑ Verkosto, joka pelastaa ihmishenkiä Vapepa. Viitattu 26.12.2023.
  19. ↑ Paikallisyhdistykset Pelastakaa Lapset. Viitattu 25.12.2023.
  20. ↑ Aluepalvelut rekry.pelastakaalapset.fi. Viitattu 26.12.2023.
  21. ↑ Keskustoimisto Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  22. ↑ Pelastakaa Lapset -lehti Pelastakaa Lapset. Viitattu 25.12.2023.
  23. ↑ Pelastakaa Lapset -lehti Mediakortti Pelastakaa Lapset. Viitattu 25.12.2023.
  24. ↑ Yleistä adoptiosa Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  25. ↑ Digifrendiksi Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  26. ↑ Eväitä Elämälle -ohjelma Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  27. ↑ Lastenkoti Suvilinna Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  28. ↑ Lastenkoti Ritvala Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  29. ↑ Tukiperheeksi Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  30. ↑ Lomakodiksi Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  31. ↑ Näin kehitysyhteistyömme toimii Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  32. ↑ Kotimaan valmiustoiminta Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  33. ↑ Perhehoito Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  34. ↑ Lasten ja perheiden tukena Suomessa Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  35. ↑ Perhekuntoutus Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  36. ↑ Nettivihje ja seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  37. ↑ Sporttikummiksi - vapaaehtoistyö Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  38. ↑ Digivapaaehtoiseksi Pelastakaa Lapset. Viitattu 26.12.2023.
  39. ↑ Kunnille Netari. Viitattu 26.12.2023.
  40. ↑ Talous Pelastakaa Lapset. Viitattu 25.12.2023.
  41. ↑ Keräyskulut ja lahjoitusvarojen käyttö Pelastakaa Lapset. Viitattu 10.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pelastakaa_Lapset&oldid=22469987”