Pertti Rapion vanhemmat olivat torppari Iivari Juho Rapio (s. 1868) ja Aleksina Vilhelmiina Koivisto.[1]Sisällissodan aikana Iivari Rapio kuului Kyröskosken punakaartiin saaden elinkautisen vankeusrangaistuksen, josta hänet armahdettiin 1920-luvulla.[3]
Kansakoulun jälkeen Rapio työskenteli kotitilallaan Kyröskoskella ja oli mukana paikallisen työväenyhdistyksen sekä Sosialidemokraattisen nuorisoliiton toiminnassa. Joulukuussa 1925 hänet valittiin Hämeenkyrön kunnanvaltuustoon SDP:n edustajana. Vuosina 1926–1927 Rapio opiskeli Työväen Akatemiassa.[1] Vuoden 1928 kunnallisvaaleissa Rapio valittiin toiselle kaudelle, mutta 1930 hän joutui kolmen muun sosialidemokraattien vasenta laitaa edustaneen valtuutetun tavoin jättämään paikkansa äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen painostuksesta.[4] Saman vuoden puoluekokouksessa Rapio erotettiin kommunistiseksi katsotun toimintansa vuoksi myös SDP:n sekä Kyröskosken työväenyhdistyksen jäsenyydestä. Rapio otettiin takaisin puolueeseen vuonna 1936, jolloin hän nousi jälleen myös kunnanvaltuustoon.[5]
Vapautumisensa jälkeen Rapio jatkoi kotitilansa viljelyä. Siirryttyään kansandemokraattien riveihin hänet valittiin SKDL:n kansanedustajaksi vuoden 1951 eduskuntavaaleissa. Rapio oli myös presidentin valitsijamiehenä vuosina 1950, 1956, 1962 ja 1968.[1] Hämeenkyrön kunnanvaltuuston jösen hän oli vuoteen 1988 saakka. Rapio toimi myös valtuuston puheenjohtajana.[2] Vuonna 1979 hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi.[1]
↑ abNikkilä, Eeva: Pertti Rapio, 60 vuotta valtuustossa: ”Luovuus on hävinnyt politiikasta”. Suomen kunnat, 1985, nro 6, s. 10–13. Helsinki: Suomen kunnallisliitto. Viitattu 8.10.2020.
↑Pöytäkirja : Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XVII puoluekokouksesta, joka pidettiin Helsingin Työväenyhdistyksen talossa toukokuun 25–28 päivinä 1936, s. 38, 106. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, 1936. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Lampi, Mika: ”Jatkosodan aika”, Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela : luokka, liike ja yhteiskunta 1918–1944. Vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla II, s. 315. Tampere: Tampere University Press, 2007. ISBN 978-951-44698-7-9Teoksen verkkoversio (PDF).
