Philadelphia Flyers

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Philadelphia Flyers
Historia Philadelphia Flyers
1967–
Perustettu 1967
Kaupunki Yhdysvallat Philadelphia, Pennsylvania
Kotiareena Wells Fargo Center
– kapasiteetti 19 306
Sarja NHL
Konferenssi Itäinen
Divisioona Metropolien
Värit               
Toimitusjohtaja Kanada Daniel Brière
Päävalmentaja Yhdysvallat John Tortorella
Kapteeni Kanada Sean Couturier
Omistaja Yhdysvallat Comcast Spectacor
Yhteistyöseurat Yhdysvallat Lehigh Valley Phantoms (AHL)
Yhdysvallat Reading Royals (ECHL)
Stanley Cupit 2 (1974, 1975)
Konferenssin mestaruudet 8 (1975, 1976, 1977, 1980, 1985, 1987, 1997, 2010)
Divisioonan mestaruudet 16 (1968, 1974, 1975, 1976, 1977, 1980, 1983, 1985, 1986, 1987, 1995, 1996, 2000, 2002, 2004, 2011)

Philadelphia Flyers on yhdysvaltalainen ammattilaistason jääkiekkoseura, jonka kotikaupunki on Philadelphia Pennsylvanian osavaltiossa. Seura kuuluu NHL:n Itäisen konferenssin Metropolien divisioonaan.

Philadelphia Flyers on perustettu vuonna 1967 ja se on voittanut Stanley Cupin kahdesti (1974, 1975), sekä konferenssinsa kahdeksan kertaa. Kaikkiaan seura on jäänyt yhdeksän kertaa pudotuspelien ulkopuolelle. Flyers on kuitenkin NHL-ottelujen kaikkien aikojen voittoprosenteissa toiseksi paras edellään vain Montreal Canadiens.

Flyers on pelannut kotipelinsä Broad Streetillä perustamisestaan asti ja tästä sekä 1970-luvun jopa brutaalista pelityylistään joukkue on saanut lempinimensä "Broad Street Bullies".[1][2] Vuodet 1967–1996 kotihalli oli The Spectrum ja vuodesta 1996 eteenpäin Wells Fargo Center.

Flyersilla on ollut useampia läheisiä vastustajia menneinä vuosina, ja yksi vihattu kiistakumppani lienee New Jersey Devils, jonka kanssa Flyers jakoi Atlantin divisioonan voitot vuodesta 1995 vuoteen 2007. Viisi kertaa joukkueet ovat kohdanneet pudotuspeleissä ja näistä Flyers on hävinnyt vuosina 1995, 2000 ja 2012 sekä voittanut vuosina 2004 ja 2010. Myös Pittsburgh Penguins on yksi vihatuimmista vihollisista Flyersille, ellei vihatuin, jolle Flyers hävisi 2008–2009 ensimmäisellä kierroksella pudotuspeleissä ja 2007–2008 konferenssin loppuottelussa. Näitä otteluja jossa Penguins ja Flyers kohtaavat kutsutaan Pennsylvanian taisteluiksi. Flyers voitti Penguinsin kauden 2011–2012 pudotuspeleissä otteluvoitoin 4–2. Ottelusarja oli mielenkiintoisin ja viihdyttävin ottelusarja ensimmäisellä kierroksella. Flyers putosi pudotuspeleistä Devilsille otteluvoitoin 4–1.

Philadelphia Flyersin merkittävimpiä pelaajia tällä hetkellämilloin? ovat mm. Claude Giroux, Jakub Voráček, Ivan Provorov, Sean Couturier sekä Shayne Gostisbehere. Ilkka Sinisalo teki menestyksekkään uran Flyersissa. Kimmo Timonen edusti joukkuetta seitsemän kauden ajan, vuodesta 2007, vuoteen 2015, jolloin Timonen kaupattiin kesken kauden Chicago Blackhawksiin tavoittelemaan Stanley Cuppia koska ura oli jo loppupuolella ja kirkkain kruunu puuttui vielä Timoselta.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Philadelphian kaupungilla on ollut ennen Flyersia yksi joukkue NHL:ssä: kaudella 1930–31 Philadelphia Quakers. Quakers teki ensimmäisellä ja samalla viimeisellä kaudellaan kyseenalaisen NHL-ennätyksen voittamalla vähiten otteluita yhdellä kaudella. Quakers alasajoi toimintansa ja lopetti vuonna 1936 kokonaan.

Tämän jälkeen Philadelphia sai odottaa 30 vuotta seuraavaa NHL-joukkuettaan, kunnes vuonna 1966 NHL päätti laajentaa liigaa ja Philadelphialle annettiin mahdollisuus perustaa uusi NHL-joukkue.

Flyers oli vuoden 1967 laajennuksen yhteydessä NHL:ään päässeistä joukkueista ensimmäinen, joka voitti Stanley Cupin. Se on voittanut Stanley Cupin vuosina 1974 ja 1975. Joukkueen tähti oli tuolloin Bobby Clarke. Muita kuuluja pelaajia olivat Bernie Parent, Reggie Leach ja Bill Barber. 70-luvun Flyers tunnettiin kovasta pelityylistään.

Vuonna 1975 saavuttamansa toisen mestaruuden jälkeen se on ollut kuusi kertaa Stanley Cupin loppuottelussa, mutta ei ole voittanut näistä ottelusarjoista yhtäkään.

Vuonna 1976 Flyers pelasi ystävyysottelun Neuvostoliiton punakoneena tunnetun TsSKA Moskovan kanssa. Ottelussa Flyers pelasi 70-luvulla tunnetulla tyylillänsä eli rajusti pelaten "sääntöjen rajamaissa" ja aihettamalla tappeluita. Minuutin pelin jälkeen neuvostoliittolainen Valeri Harlamov loukkaantui kaksinkamppailutilanteessa. Tilanteesta ei tullut jäähyä, minkä seurauksen punakoneen valmentaja kutsui joukkueensa pois jäältä. Viidentoista minuutin jälkeen punakone palasi takaisin kentälle toivoen, että Flyers ei pelaisi vanhalla tyylillänsä. Toisin kuitenkin kävi. Ottelu päättyi Flyersin 4–1-voittoon.

Kaudella 2006–2007 Flyers pelasi historiansa heikoimman kauden ja jäi pois pudotuspeleistä ensi kertaa sitten vuoden 1994.

Logot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1967–1989
    1967–1989
  • 1989–
    1989–

Pelaajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Philadelphia Flyers kaudella 2024–2025
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 22. joulukuuta 2024

Joukkueenjohto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapteenit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Flyers vastaan Calgary Flames kaudella 2008–2009.
Kimmo Timonen viimeistä kautta Flyersissa vuonna 2014

Jäädytetyt numerot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 4 Kanada Barry Ashbee (1970–74) 3. huhtikuuta 1975
  • 1 Kanada Bernie Parent (1967–71 & 1973-79) 11. lokakuuta 1979
  • 16 Kanada Bobby Clarke (1969–84) 15. marraskuuta 1984
  • 31 Ruotsi Pelle Lindberghin (1981–86) numero vedettiin käytöstä hänen kuoltuaan marraskuussa 1985 ja on pysynyt epävirallisesti jäädytettynä
  • 7 Kanada Bill Barber (1972–84) 11. lokakuuta 1990
  • 99 Kanada Wayne Gretzky 6. helmikuuta 2000 jäädytetty numero: ei käytetä koko liigassa
  • 2 Yhdysvallat Mark Howe (1982–92) 6. maaliskuuta 2012
  • 88 Kanada Eric Lindros (1992-2000) 18. tammikuuta 2018

Hockey Hall of Fameen valitut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flyers on saanut kiekkoilun kunniagalleria Hockey Hall of Fameen 13 entistä pelaajaansa, joista Parent, Clarke, Barber, Howe ja Lindros lasketaan "omiksi", pitkän ja menestyksellisen uran Philadelphiassa pelanneiksi hahmoiksi.

Ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eniten maaleja kaudessa: Kanada Reggie Leach, 61 (1975–1976)
  • Eniten syöttöjä kaudessa: Kanada Bobby Clarke, 89 (1974–1975 & 1975–1976)
  • Eniten pisteitä kaudessa: KanadaYhdysvallat Mark Recchi, 123 (1992–1993)
  • Eniten kausia: Kanada Bobby Clarke, 15
  • Eniten jäähyminuutteja kaudessa: Kanada David Schultz, 472 (1974–1975)
  • Eniten nollapelejä kaudessa: Kanada Bernie Parent, 12 (1973–1974 & 1974–1975)
  • Eniten pisteitä kaudessa tulokkaana: Ruotsi Mikael Renberg, 82 (1993-1994)
  • Eniten pisteitä kaudessa puolustajana: YhdysvallatKanada Mark Howe, 82 (1985–1986)

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Philadelphia Flyers on käyttänyt Kate Smithin esittämää "God Bless America" -kappaletta tuomaan onnea tärkeissä otteluissa. Vuoden 1969 jälkeen kappale on esitetty kaikkiaan 134 kertaa ja Flyers on voittanut otteluista 100.[3] Vuosi Smithin kuoleman jälkeen, häntä esittävä patsas pystytettiin Flyersien kotihallin edustalle.[4] Nykyään kappaleen laulaa Flyersin kansallislaulutkin laulava Lauren Hart "duettona" Kate Smithin kanssa. Laulun toisessa osassa jumbotronilla esitetään nauhoitettuna osa kappaleesta Kate Smithin laulamana.

Vuonna 2018 joukkueen maskottina aloitti oranssi pörröinen olento nimeltä Gritty.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Philadelphia Flyers.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Philadelphia_Flyers&oldid=22910716”