Saltvik
| Saltvik | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands landsbygd |
| Kuntanumero | 736 |
| Hallinnollinen keskus | Nääs |
| Perustettu | – |
| Pinta-ala ilman merialueita |
159,62 km² 273:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
1 166,87 km² 99:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 152,25 km² |
| – sisävesi | 7,37 km² |
| – meri | 1 007,25 km² |
| Väkiluku |
1 778 267:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 11,68 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 16,4 % |
| – 15–64-v. | 57,9 % |
| – yli 64-v. | 25,7 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 3,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 90,5 % |
| – muut | 5,6 % |
| Kunnallisvero |
18,50 % 7:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Ben-Erik Alm |
| www.saltvik.ax | |
Saltvik on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Saltvikissa on 1 778 asukasta.[2] Saltvikin pinta-ala on 1 166,87 km², josta 152,25 km² on maata, 7,37 km² sisävesialueita ja loput 1 007,25 km² merivesialueita.[1] Saltvik on maapinta-alaltaan Ahvenanmaan laajin kunta. Saltvikin naapurikunnat ovat Finström, Geta, Kumlinge, Sund ja Vårdö.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saltvik on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 90,5 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia, mikä on eniten koko Suomessa.[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.[6]
Saltvikin kautta kulkee Maarianhaminan ja Sundin Prästön välinen päätie 2, joka ylittää Finströmin rajalla sijaitsevan Färjsundetin salmen vuonna 1937 valmistunutta Färjsundin siltaa pitkin. Kunnan länsiosaa sivuaa Finströmin Godbystä Getaan kulkeva päätie 4. Kunnan sisäisen liikenteen kannalta keskeinen on Haraldsbyn ja Ödkarbyn välinen tie 50.
Saltvikin suurimmat kylät ovat kirkon ympärillä sijaitseva Kvarnbo, joka on kunnan itäisen osan keskus, ja lähellä kunnan länsirajaa sijaitseva Ödkarby, jossa sijaitsee kunnantoimisto. Ålandsbankenilla oli konttori kummassakin kylässä. Saltvikissa toimii kaksi peruskoulua, toinen Rangsbyssa lähellä kirkkoa ja toinen Ödkarbyssa.
Saltvik, Finström ja Jomala muodostavat yhdessä Ahvenanmaan tärkeimmän maatalousalueen. Huomattavimpia maatiloja ovat olleet Germundön ja Hagan kartanot. Perunalastuistaan tunnettu Chips Abp Haraldsbyssä on Ahvenanmaan suurimpia teollisia työnantajia ja sen tehdashalli päätie 2:n varressa on yksi Ahvenanmaan suurimmista rakennuksista.[7]
Saltvikin suurin kesätapahtuma on vuodesta 1999 lähtien pidetyt Viikinkimarkkinat, jotka järjestetään kirkon lähistöllä vuosittain heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.
Saltvikissä on kaksi Venäjän federaation ja yksi Venäjän presidentin hallinnon eli käytännössä presidentti Vladimir Putinin omistama tontti.[8] Maa-alueet päätyivät Venäjän omistukseen vuonna 1947, jolloin solmittiin Pariisin rauhansopimus ja saksalaisten omistukset Suomessa siirtyivät Neuvostoliitolle ja edelleen Venäjälle.[9] Kirkon vieressä sijaitsevan tilan ja läheisen 10 hehtaarin rantatontin omisti silloin saksalaisen Albrecht Grüssnerin kanssa naimisiin mennyt suomalainen Anna-Greta Grüssner. 1850-luvulla rakennettu kartano on ollut tyhjillään jo 1950-luvulta saakka ja rakennus on pahasti ränsistynyt.[10] Vuonna 2010 Venäjän omistukseen siirtyneestä rantatontista lohkottiin 1,78 ha alue Putinille.[9] Molemmat rantatontit ovat edelleen rakentamattomia, eikä lohkomisenkaan syy ole selvinnyt suomalaisille.[8] 24. lokakuuta 2024 ulosottolaitos päätti takavarikoida kaikki kolme Saltvikissa sijaitsevaa venäläisomisteista tonttia.[11]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saltvik sijaitsee Ahvenanmantereen pohjoisosassa, mutta kunnan alueeseen kuuluu myös useita saaria mantereen koillispuolella. Näistä suurimpia ovat Boxö, Ryssö, Norrö ja Sommarö. Naapurikuntien tavoin myös Saltvikissa on useita syvälle kunnan sisäosiin työntyviä kapeita merenlahtia. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi useita pikkujärviä.
Saltvikin luonto on varsin vaihtelevaa. Pohjoisosa on pääasiassa kumpuilevaa metsäseutua, kun taas eteläosa on enimmäkseen rehevää tasankoa. Kunnan alueella sijaitsee toisaalta Ahvenanmaan korkein maastonkohta, Orrdalsklint (129 m mpy.), ja toisaalta Ahvenanmaan suurin viljelysaukea Hagaslätten, jonka pinta-ala on yli 3,5 neliökilometriä. Orrdalsklint ei ole muodostunut yhtä suosituksi käyntikohteeksi kuin Getan vuoret, koska se on vaikeammin tavoitettavissa ja vuorella kasvava puusto rajoittaa näköalaa. Saltvikin pohjoisosan vuorilla ja kallioilla esiintyy erittäin runsas sammal- ja jäkälälajisto. Strömman kylän lähistöllä sijaitsevan Kasbergin laella (116 m mpy.) on Ahvenanmaan laajin pirunpelto, meriveden muinoin paljaaksi huuhtelema kivikko.[7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saltvikissa on ollut tilapäistä asutusta jo niin sanotulla kampakeraamisella kaudella noin 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua; nämä asukkaat olivat idästä tulleita hylkeenpyytäjiä. Asutus vakiintui vasta rautakaudella noin 500-luvulla ajanlaskun alkamisen jälkeen, jolloin alueelle saapui uusia asukkaita Ruotsista. Varhaiskeskiajalla Saltvikista kehittyi sijaintinsa ansiosta Ahvenanmaan ensimmäinen kauppa- ja hallintokeskus ja siellä pidettiin kaikki maakunnan keskiaikaiset maapäivät. Vuodelta 1571 peräisin olevan hopeaveroluettelon mukaan Saltvikissa oli 105 talonpoikaa.[7]
Saltvikin eteläosan halki on kulkenut historiallinen, vuosina 1638–1910 käytössä ollut niin kutsuttu Suuri Postitie. Päätie 2:n uuden linjauksen valmistuttua vanha postitien reitti on pääosin jäänyt yksityistieksi ja se on merkitty puisin kilometripaaluin.
Saltvikiin perustettiin Ahvenanmaan ensimmäinen säästöpankki jo vuonna 1854. Hagan kartanon lähistöllä aloitti toimintansa Saltvikin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1876.[7]
Saltvikin seurakunnan tiedetään olleen itsenäinen jo vuonna 1322.[12] Saltvikin kirkon edustalla on vanhan kauppa- ja käräjäpaikan muistomerkki.
Saltvikin kirkonkylän Kvarnbon alueelta löytyi vuonna 2014 ilmakuvan perusteella nuorempaan rautakauteen ajoittuva mahtitalo, jonka arkeologiset kaivaukset on aloitettu.[13][14]
..jpg)
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saltvikin kunannvaltuustossa istuu 15 kunnanvaltuutettua. Vuoden 2023 kuntavaaleissa valtuutetuista kahdeksan valittiin keskustan listalta, kolme sitoutumattoman kokoomuksen listalta, kolme liberaalien listalta ja yksi maltillisten listalta.[16]
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 aluejaon mukaan Saltvikissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Saltvikin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[18]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 36 kylää: Antböle, Bertby, Borgboda, Boxö, Daglösa, Fremmanby, Germundö, Haga, Haga kungsgård, Haraldsby, Hjortö, Hullby, Kuggböle, Kvarnbo, Laby, Lagmansby, Lavsböle, Lavö, Liby, Långbergsöda, Näs, Ovanåker, Prästgården, Rangsby, Ryssböle, Ryssö, Saggö, Sonröda, Strömma, Syllöda, Sålis, Tengsöda, Toböle, Vassböle, Åsgårda ja Ödkarby.[19]
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2017 lopussa Saltvikissa oli 1 873 asukasta, joista 943 asui taajamissa, 901 haja-asutusalueilla ja 29:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Saltvikin taajama-aste on 51,1 %.[20] Saltvikin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[21]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Ödkarby* | 393 |
| 2 | Rangsby | 305 |
| 3 | Haraldsby | 245 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Saltvikin keskuspaikka Nääs kuuluu Ödkarbyn taajamaan. Kyseinen taajama sijaitsee pääosin Saltvikissa, mutta pieniltä osin myös Finströmissä.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saltvikin alue on historiallisesti ruotsinkielistä aluetta. Saltvikin ruotsinkielinen murre luetaan ahvenanmaanruotsin Länsi-Ahvenanmaan murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Manner-Ahvenanmaalla puhuttu Länsi-Ahvenanmaan murre on lähimpänä Uplannin murteita.[22]
Tunnettuja saltviklaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oscar Bomanson (1869–1938), arkkitehti
- Pehr Henrik Nordgren (1944–2008), säveltäjä
- Atos Wirtanen (1906–1979), lehtimies ja kansanedustaja
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ a b c d Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 51–54. Porvoo: WSOY, 1978.
- ↑ a b Petri Seppä: Tällainen on Putinin rantatontti Suomessa Ilta-Sanomat. 13.7.2022. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ a b Putin omistaa rantatontin Ahvenanmaalla Keskisuomalainen. 14.10.2014. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Putin omistaa rantatontin Ahvenanmaalla – näin Venäjän vaikutusvalta saaristossa näkyy Ilta-Sanomat. 29.1.2022. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ HS:n tiedot | Suomi iski Venäjän omistuksiin ympäri maata: ”Putinin rantatontti” ja presidentinhallinnon toimistotalo takavarikoitu Helsingin Sanomat. 29.10.2024. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 7, palsta 998. Helsinki 1964.
- ↑ Nina Smeds: Unika fynder sätter Kvarnbo på järnålderskartan 14.5.2014. Nya Åland. Viitattu 17.7.2014.
- ↑ Anniina Wallius: Ilmakuva paljasti: Ahvenanmaalla sijaitsi viikinkien mahtihalli 14.5.2014. YLE Uutiset. Viitattu 17.7.2014.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Kommunalval Saltvik valresultat.ax. Viitattu 15.7.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
- ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saltvikin kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tilastokeskus – Saltvikin avainluvut
- Arbeta & Bo på Åland – Saltvik, kunnan esittely (ruotsiksi)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||