Tallink Silja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: valtaosin lähteetöntä

Tallink Silja
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1957[1]
Toimitusjohtaja Margus Schults[2]
Puheenjohtaja Enn Pant[2]
Kotipaikka Helsinki[3]
Toiminta-alue  Suomi,  Ruotsi,  Viro,  Latvia
Toimiala laivaliikenne
Tuotteet risteily-, matkustaja- ja rahtiliikenne
Liikevaihto 381 milj. € (2019)[3]
Liikevoitto 0,7 milj. € (2019)[3]
Henkilöstö 1 379 (2019)[3]
Emoyhtiö AS Tallink Grupp
Tytäryhtiöt Sally Ab[4]
Omistaja pörssiyhtiö AS Tallink Grupp
Kotisivu fi.tallink.com
Silja Linen vanha logo.

Tallink Silja Oy on suomalainen varustamo[5], jonka omistaa virolainen AS Tallink Grupp. Silja Line -aputoiminimen alla yritys harjoittaa risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämeren alueella linjoilla Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ja Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma. Loppuvuonna 2020 risteilyjä oli myös reiteillä Helsinki–Riika ja Turku–Långnäs–Tallinna[6].

Silja Linen logossa on teksti Silja Line ja tekstin perässä hyljehahmo.[7] Vuodesta 2014 lähtien Silja Linen logossa on ollut selkeästi hymyilevä hylje.[8] Silja Linen mainoksissa usein kuultu tunnusmusiikki on alun perin elokuvasäveltäjä Francis Lain sävellys Un homme et une femme.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Höyrylaiva Oy (vuodesta 1976 Effoa Oy), ruotsalainen Svea-varustamo ja turkulainen Bore-varustamo perustivat vuonna 1957 yhteisyrityksen Oy Siljavarustamo – Ab Siljarederiet. Varustamo sai nimensä elokuvan Silja – nuorena nukkunut ja sen päähenkilön sointuvan nimen mukaan.[10]

Ensimmäisenä aluksena yhtiölle hankittiin matkustajalaiva Heimdall, joka sai nimen S/S Silja vuonna 1957. Samana vuonna hankittiin rahtilaiva S/S Warjo, joka kuljetti vain rahtia. Myöhempiä rahtialuksia olivat muun muassa M/S Holmia ja M/S Silvia. Yhtiön ensimmäinen moottorialus ja samalla ensimmäinen yhtiölle rakennettu alus oli M/S Sunnanhav, joka liikennöi kesän 1959.

Ensimmäiset yhtiölle rakennetut autolautat olivat M/S Skandia ja M/S Nordia, jotka valmistuivat vuosina 1961 ja 1962 ja edustivat uutta laiva-aikakautta. Myöhemmin 1960-luvulla valmistuivat M/S Fennia (1966), M/S Botnia (1967) sekä M/S Floria (1970).

Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja vuodesta 1957, joka hoiti tehtävää aina vuoteen 1974 asti ja toimi vielä vuoteen 1980 yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana, oli merenkulkuneuvoksen arvonimen saanut Nils Wetterstein.[11]

Vuonna 1970 Siljavarustamo muutettiin Oy Silja Line Ab -nimiseksi markkinointiyhtiöksi, ja varustamon laivat siirrettiin sen osakasyhtiöiden omistukseen. Vuonna 1972 käynnistyi ympärivuotinen laivaliikenne Helsingistä Tukholmaan uusilla aluksilla M/S Aallottarella ja M/S Svea Reginalla, jotka korvasivat pääasiassa vanhat höyrylaivat. Tälle linjalle tuli jo 1970-luvulla useita uusia aluksia. Bore luopui vuonna 1980 Silja Linen osakkuudesta ja myi matkustaja-aluksensa muille varustamoille. Svea-varustamo puolestaan siirtyi ruotsalaisen Johnson Linesin omistukseen seuraavana vuonna.

Vuonna 1981 valmistuivat Helsingin-linjalle jälleen uutta aikakautta edustavat M/S Finlandia ja M/S Silvia Regina. Turku–Tukholma-linjalle valmistuivat vuosina 1985 ja 1986 M/S Svea ja M/S Wellamo. GTS Finnjet siirtyi vuonna 1986 Effoan omistukseen, joka luovutti sen seuraavana vuonna Siljan liikennöitäväksi.

Vuonna 1990 valmistuivat M/S Silja Serenade Effoalle ja vuonna 1991 M/S Silja Symphony Johnson Linesille, johon Svea-varustamo oli yhdistetty. Laivojen toimitus viivästyi rakentajatelakan Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin vuoksi, ja toimituksen varmistamiseksi tilaajat menivät telakan toimintaa jatkaneen Masa Yardsin osakkaiksi.

Effoa yhdistyi vuonna 1990 Johnson Linen kanssa Effjohn-varustamoksi. Tuolloin kaikki Siljan laivat saivat hyljelogon myös savupiippuunsa – aikaisemmin savupiipussa oli ollut kunkin omistajayhtiön tunnus. Vuosina 1993–1994 Silja Linen alukset M/S Silja Festival ja M/S Frans Suell (myöh. M/S Silja Scandinavia) liikennöivät Euroway-linjalla Malmön ja Travemünden välillä. Euroway osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, ja alukset siirtyivät Suomen liikenteeseen.

Vuonna 1993 Silja Line vuokrasi käyttöönsä Viking Linelle rakenteilla olleen M/S Europan, ja antoi sille nimeksi M/S Silja Europa. Laiva tuli vuokrattavaksi, kun laivan tilaaja Rederi AB Slite ei pystynyt lunastamaan alusta pois rakennuttajatelakalta. Vuosina 1993–2001 Silja Line liikennöi Vaasanlaivat-yhtiön kumppanina Vaasa–Uumaja-linjalla M/S Fennialla ja M/S Wasa Queenilla.

Effjohn-varustamon nimeksi muutettiin vuonna 1995 Silja Oy Ab. Vuonna 1999 brittiläis-bermudalainen monialayhtiö Sea Containers Ltd osti enemmistön tästä yhtiöstä, johon myös Silja Line fuusioitiin. Ostajayhtiön pääomistaja oli yhdysvaltalainen miljonääri James Sherwood. Vuonna 2004 Silja oli kokonaan Sea Containersin omistuksessa.

Silja Linen myynti Tallinkille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Vuoden 2005 matkustajamäärälle on ilmoitettu kaksi eri lukua.

Vuonna 2003 Silja kuljetti yhteensä 5,4 miljoonaa matkustajaa, sen liikevaihto oli 517 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 3 558. Vuonna 2005 vastaavat luvut olivat enää 3,4 miljoonaa ja 380 miljoonaa euroa.lähde? Heikon kannattavuuden takia yhtiö irtisanoi väkeään. Finnjet, Silja Opera, risteilyalus Walrus ja SuperSeaCat-pika-alukset myytiin.

Sea Containersin taloudellinen asema heikkeni vuoden 2004 lopulla, pääasiassa muista kuin Siljasta johtuvista syistäselvennä. Yhtiö ajautui lähelle konkurssia, ja se ilmoitti myyvänsä Silja Linen 2006 kesään mennessä. Alustavien tarjousten jättöajan päätyttyä muun muassa Tallink ja Viking Line ilmoittivat tehneensä tarjouksen Siljasta.

12. kesäkuuta 2006 virolainen Tallink ilmoitti ostavansa Silja Linen. Kauppahinnasta Tallink maksoi 450 miljoonaa euroa käteisenä ja 20 miljoonaa euroa omilla osakkeillaan. Aiemmin maaliskuussa Tallink oli hankkinut Hangon ja Rostockin välillä liikennöineen Superfast Ferriesin kolme alusta 310 miljoonalla eurolla. Tallinkilla oli yritysostojen jälkeen velkaa noin 800 miljoonaa euroa. Silja Linen osto kaksinkertaisti Tallinkin markkinaosuuden Suomessa noin 40 prosenttiin.

Tallink osti Siljasta vain Ruotsiin suuntautuvan liikenteen kilpailuviranomaisten hyväksynnän varmistaakseen. Tallinnaan liikennöivät SuperSeaCatit säilyvät Sea Containersilla. Silja Line kuljetti vuonna 2005 4,8 miljoonaa matkustajaa ja Tallink 3,2 miljoonaa matkustajaa. Varustamojen liikevaihdot olivat 260 miljoonaa ja 470 miljoonaa euroa. Yrityksillä oli tuolloin yhteensä vajaat 6 400 työntekijää. Norjalainen Color Line ilmoitti tarjonneensa Silja Linesta noin 700 miljoonaa euroa, mutta Tallink pääsi kaupanteossa etusijalle.

Reitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Reitti[12] Reitin alukset[12]
1957 – 1964 Helsinki – Tukholma (Hammarbyhamnen) S/S Warjo
1957 – 1976 Turku – Maarianhamina – Tukholma (Skeppsbron) S/S Silja, M/S Sunnanhav, S/S Aallotar, S/S Birger Jarl, S/S Bore III, S/S Bore, S/S Svea Jarl, M/S Ilmatar, M/S Bore Nord
1957 – 1972 Helsinki – Tukholma (Skeppsbron) S/S Silja, S/S Birger Jarl, S/S Bore III, S/S Bore, S/S Svea Jarl, M/S Ilmatar
1960 – 1964 Tukholma (Skeppsbron) – Helsinki – Leningrad S/S Bore II
1960 Turku – Degerby – Norrtälje S/S Silja, S/S Regin
1961 – 1976 Turku – Maarianhamina / Långnäs – Norrtälje M/S Skandia, M/S Nordia, M/S Marina, M/S Holmia, M/S Botnia, M/S Bore V, M/S Nordek, M/S Donautal, M/S Floria, M/S Holmia, M/S Silvia, M/S Fennia, M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Drottningen
1964 – 1965 Gräddö – Maarianhamina M/S Marina
1964 – 1967 Turku – Tukholma (Hammarbyhamnen) M/S Floria
1965 – 1966 Naantali – Tukholma (Värtan) M/S Holmia
1966– Turku – Maarianhamina / Långnäs – Tukholma (Värtan) M/S Fennia, M/S Botnia, M/S Holmia, M/S Skandia, M/S Silja, M/S Floria, M/S Bore I, M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Drottningen, M/S Bore IX, M/S Svea Corona, M/S Regina, M/S Skandia, M/S Silja Star, M/S Gunilla, M/S Svea Corona, M/S Arona, M/S Granö, M/S Svea, M/S Wellamo, M/S Finnfellow, M/S Silja Star, M/S Sea Wind, M/S Silja Festival, M/S Silja Karneval, M/S Silja Serenade, M/S Silja Scandinavia, M/S Silja Europa, M/S Baltic Princess, M/S Galaxy
1966 – 1969
Tukholma (Skeppsbron) – Maarianhamina
 M/S Marina
1967 – 1968 Parainen – Maarianhamina / Långnäs – Kapellskär M/S Holmia, M/S Botnia Express, M/S Nordia
1968 – 1970 Parainen – Maarianhamina / Långnäs – Norrtälje M/S Holmia, M/S Nordia
1971 – 1973 Uusikaupunki – Norrtälje M/S Holmia, M/S Silvia
1971 –1973 Uusikaupunki – Tukholma (Värtan) M/S Holmia, M/S Silvia
1971 – 1976 Tukholma – Maarianhamina S/S Bore III, M/S Achilleus, S/S Bore II, S/S Bore Nord
1972 – 1999 Helsinki – Tukholma (Värtan) M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Bore VII, M/S Bore I, M/S Svea Corona, M/S Wellamo, M/S Bore Star, M/S Ilmatar, M/S Finlandia, M/S Silvia Regina, M/S Fennia, M/S Wellamo, M/S Silja Serenade, M/S Silja Symphony, M/S Silja Europa
1972 Norrtälje – Maarianhamina M/S Bonanza
1978 – 1980 Silja Cruises -risteilyt Malagasta M/S Ilmatar
1978 – 1980 Silja Cruises -risteilyt Välimerellä M/S Ilmatar
1978 – 1980 Silja Cruises -risteilyt Itämerellä M/S Ilmatar, M/S Regina
1987 – 1998 Helsinki – Travemünde GTS Finnjet
1992 24 tunnin risteilyt Helsingistä M/S Sally Albatross
1992 – 1993 Helsinki – Visby M/S Sally Albatross
1993 – 2006 Helsinki – Tallinna M/S Sally Albatross, M/S Silja Festival, M/S Wasa Queen, GTS Finnjet, HSC SuperSeaCat Four, HSC SuperSeaCat Three, M/S Silja Opera, HSC SuperSeaCat One
1993 – 2000 Vaasa – Uumaja M/S Fennia, M/S Wasa Queen, M/S Silja Festival, M/S Wasa Sun, M/S Wasa Express, M/S Wasa Jubilee
1993 – 1996 Vaasa – Sundsvall M/S Fennia, M/S Wasa Queen, M/S Silja Festival
1993 – 1995 Kokkola – Skellefteå M/S Fennia
1993 – 1998 Pietarsaari – Skellefteå M/S Fennia
1993 – 1999 Pietarsaari – Uumaja M/S Fennia
1993 – 1994 Malmö – Travemünde (Silja Line Euroway) M/S Frans Suell, M/S Silja Festival
1997 – 1998 Helsinki – Muuga GTS Finnjet
1999 – 2003 Helsinki – Tallinna – Rostock GTS Finnjet
1999– Helsinki – Maarianhamina – Tukholma (Värtan) M/S Silja Serenade, M/S Silja Symphony, M/S Silja Europa
2000 Göteborg – Frederikshavn HSC SeaCat Danmark
2000 Göteborg – Langesund HSC SeaCat Danmark
2001 – 2008 Turku – Maarianhamina / Långnäs – Kapellskär M/S Silja Europa, M/S Silja Opera
2002 – 2003 Helsinki – Tallinna – Visby M/S Silja Opera
2002 - 2004, tilapäinen

2021

Helsinki – Riika M/S Silja Opera ja 2021 M/S Silja Serenade
2004 – 2005 Helsinki – Maarianhamina – Visby M/S Silja Opera
2004 – 2005 Rostock – Tallinna – Pietari GTS Finnjet
2004 – 2006 Helsinki – Pietari M/S Silja Opera
2004 Tukholma (Värtan) – Tallinna M/S Silja Opera
2004 Tukholma (Värtan) – Maarianhamina M/S Silja Opera
2022

syksy-kevät

Turku – Långnäs – Kapellskär – Långnäs – Turku M/S Baltic Princess
2023-

21.8- alkaen

Turku – Långnäs – Kapellskär – Maarianhamina – Turku M/S Baltic Princess

Laivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämänhetkiset laivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laiva Rakennettu Käytössä
Silja Linellä 		Bruttovetoisuus Matkustajia
(maksimi) 		Matka-
nopeus
(solmua) 		Reitti Tietoa Lippu ja kotipaikka Kuva
M/S Silja Serenade 1990 1990– 58 376 GT 2 852 23 Helsinki – Maarianhamina – Tukholma Suomi Ahvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Silja Symphony 1991 1991– 58 376 GT 2 852 23 Helsinki – Maarianhamina – Tukholma Ruotsi Tukholma, Ruotsi
M/S Baltic Princess 2008 2013– 48 915 GT 2 800 24,5 Turku – Maarianhamina/Långnäs – Tukholma Suomi Ahvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa

Aikaisemmat laivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M/S Galaxy Tukholman saaristossa.
M/S Silja Europa saapumassa Maarianhaminan satamaan.
M/S Silja Opera lähdössä Helsingin satamasta.
HSC SuperSeaCat Four Kustaanmiekassa.

Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia.

Laiva Rakennettu Liikenteessä Silja Linellä Nykyinen tilanne
S/S Silja 1915 1957–1967 Romutettu 1971.
S/S Warjo 1927 1957–1964 Romutettu 1980.
S/S Regin 1960 1960–1961 Romutettu 1967.
S/S Bore 1899 1926–1961 Romutettu 1961.
M/S Skandia 1961 1961–1974 Upposi 1986 Atlantilla.
M/S Nordia 1962 1962–1974 Romutettu 1988.
S/S Svea Jarl 1962 1962–1976 Romutettu. Myyty 2010 M/S Prince -nimisenä romuttajalle Intiaan.
M/S Botnia Express 1960 1967 Romutettu 1987.
M/S Botnia 1967 1967–1970 Ajoi karille ja upposi 2008.
M/S Holmia 1971 1971 Romutettu 2009.
M/S Ilmatar 1964 1964–1980 Romutettu 2015.
M/S Fennia 1966 1966–1984 Romutettu Pakistanissa vuonna 2010.
M/S Floria 1970 1970–1975 Romutettu 2008.
M/S Viking 1 1969 1969 Romutettu 2002.
S/S Aallotar 1937 1970–1971 Romutettu 1975.
S/S Bore III 1952 1970–1976 Romutettu 1982.
S/S Birger Jarl 1953 1972–1973 Toimi hostellilaivana Tukholmassa. Myynnissä Baltic Star- nimellä. [13]
M/S Bonanza 1972 1972 Upposi 2012 Indonesiassa.
M/S Silvia 1971 1972–1973 Romutettu 2000.
M/S Arona 1972 1984 Romutettu 2006.
M/S Aallotar 1972 1972–1978 Romutettu 2004.
M/S Svea Regina 1972 1972–1978 Romutettu Intiassa vuonna 2005.
M/S Bore I 1973 1973–1980 Laiva on rekisteröity Kyproksen lipun alle, ja sen kotipaikka on Limassol.
M/S Svea Corona 1974 1975–1981 Romutettu Turkissa vuonna 1995.
M/S Wellamo 1975 1975–1981 Upposi M/S Jupiter -nimisenä Damrey-myrskyssä marraskuun alussa 2017 Quy Nhơnin vesillä.
M/S Wasa Queen 1976 1976–1993 Romutettu Intiassa vuonna 2013.
M/S Silvia Regina 1981 1981–1991 Liikennöi M/S Stena Saga -nimisenä Stena Linelle.
M/S Finlandia 1981 1981–1990 Liikennöi M/S Moby Dada -nimisenä Moby Linesille.
M/S Silja Karneval 1985 1985–1994 Liikennöi M/S Mega Smeralda -nimisenä Corsica Ferriesille.
GTS Finnjet 1977 1987–2005 Romutettu Intiassa vuonna 2008.
M/S Silja Star 1980 1990–1991 Upposi M/S Estonia -nimisenä Itämerellä 28. syyskuuta 1994.
M/S Silja Scandinavia 1991 1994–1997 Liikennöi M/S Gabriella -nimisenä Viking Linelle.
M/S Silja Opera 1992 2002–2006 Liikennöi M/S Celestyal Crystal -nimisenä Celestyal Cruisesille.
HSC SuperSeaCat Four 1999 2000–2006 Liikennöi M/S HSC Superrunner -nimisenä Golden Star Ferries yhtiölle.
HSC SuperSeaCat Three 1999 2003–2006 Liikennöi M/S HSC Speedrunner III -nimisenä Aegean Speed Lines yhtiölle.
HSC SuperSeaCat One 1997 2004–2005 Liikennöi M/S HSC Almudaina Dos -nimisenä Acciona Trasmediterránea yhtiölle.
M/S Silja Festival 1986 1992–2008 Liikennöi M/S Mega Andrea -nimisenä Corsica Ferriesille.
M/S Silja Europa 1993 1993–2013 Liikennöi M/S Silja Europa -nimisenä Tallinkille.
M/S Galaxy 2006 2008–2022 Lyhytaikaisella sopimuksella Hollannissa, Amsterdamissa. Uusin sopimus päättyi 10/2024.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kytö, Marjaana: Silja Line täyttää 50 vuotta Sverigesradio.se. 28.12.2007. Sveriges Radio AB. Viitattu 23.4.2015.
  2. ↑ a b Silja Line, Tallink Silja Oy (Päättäjätiedot Finder.fi-palvelussa) finder.fi. Viitattu 22.7.2020.
  3. ↑ a b c d Tallink Silja Oy (Suomen Asiakastieto Oy:n talousraportti 2019) asiakastieto.fi. Viitattu 22.7.2020.
  4. ↑ Tietoa Tallink Siljasta - Tallink & Silja Line
  5. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Tallink Siljan Riian-risteilyt jatkuvat – Silja Serenade jatkaa reitillä tammikuulle saakka (Talouselämän uutinen 17.7.2020) talouselama.fi. Viitattu 22.7.2020.
  7. ↑ Tallink Silja kiistää: Hylkeen hymyä ei hyydytetty; Taloussanomat 8.5.2012
  8. ↑ Lehdistötilaisuus m/s Silja Symphonylla 2.9.2014; Merellä-blogi 2.9.2014; www.valkeatlaivat.net
  9. ↑ [2]
  10. ↑ Silja – nuorena nukkunut Elonet. Taustaa, viitattu 15.8.2014
  11. ↑ Nils Wetterstein Biografiasampo. Viitattu 24.5.2022.
  12. ↑ a b [3]
  13. ↑ [4]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tallink Silja.
Tallink Silja
Nykyiset alukset
Entiset alukset
Muuta
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tallink_Silja&oldid=22894000”