Turun linnan kirkko
| Turun linnan kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Linnankatu 80, Turku |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | ei seurakuntaa, kirkkoa hallinnoi Turun museokeskus |
| Rakentamisvuosi | 1706 |
| Istumapaikkoja | 240 |
 |
|
Turun linnan kirkko on Juhana Herttuan aikaiseen Turun linnan eteläsiiven pitosaliin sisustettu luterilainen kirkko. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1706. Sitä hallinnoi Turun museokeskus, joka vuokraa sitä kirkollisiin toimituksiin, konsertteihin ja muihin tapahtumiin. Kirkkoon mahtuu 240 henkilöä.[1]
Linnan kirkkoa käytetään erityisesti vihki- ja kastekirkkona. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjestää siellä myös jumalanpalveluksia, esimerkiksi jouluaamuna.[2]
Linnan kirkossa on mekaaniset Marcussen & Sønin 18-äänikertaiset urut vuodelta 1964.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kerros, jossa kirkko sijaitsee rakennettiin 1550-luvulla Juhana Herttuan tarpeita varten.[4][5] Tilaa kutsuttiin Suureksi saliksi ja herttuan aikana sitä käytettiin pitosalina.[5] Muiden herttuallisten edustustilojen tapaan Suuri sali oli valoisa,[5] ikkunoita on molemmilla pitkillä sivuilla ja päädyssä. Päälinnassa oli tulipalo vuonna 1614 ja sen jäljiltä vain linnan vesikatot ja välipohjat uusittiin.[5] Kun Sturen kirkko ei enää kokonsa puolesta riittänyt seurakunnan tarpeisiin, tehtiin entiseen pitosaliin uusi kirkko,[5] joka vihittiin käyttöön vuonna 1706.[1] Kirkon sisustukseen lisättiin kuninkaalliset aitiot vuonna 1775, koska Kustaa III ja Sofia Magdalena olivat tulossa vierailulle linnaan.[5] Kirkko tuhoutui täydellisesti jatkosodan pommituksen aiheuttamassa tulipalossa 1941 ja on rekonstruoitu paloa edeltäneeseen 1700-luvun asuun.[6] Ainoana esineenä palosta säilyi nykyään sakariston oven pielessä oleva rippikello, jolla pappi kutsui seurakuntaa ehtoollisen viettoon.[5] Kirkon entisöinti pommituksen jäljiltä valmistui vuonna 1961.[4] Sen vihki samana vuonna uudelleen käyttöön arkkipiispa Ilmari Salomies.
Linnan kirkko on linnan kolmesta kirkollisesta tilasta ainoa uskonpuhdistuksen jälkeen valmistunut.[7] Kirkko kunnostettiin vuosina 1990–1992.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Linnan kirkko 30.1.2012. Turun museokeskus. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Jouluaamun jumalanpalvelus Turun Linnan kirkossa 2014. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Hakanpää, Marko: Turun Linna, Linnankirkon urut Marko Hakanpää. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ a b c Turun Linnan kirkko Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ a b c d e f g Lepokorpi, Nina & Söderström, Marita (toim.): Turun linna; Päälinnan opaskirja (2. painos), s. 38–39. Turku: Turun museokeskus, 2013. ISBN 978-951-595-141-0
- ↑ Aarnipuu, Petja: Tilallista kerrontaa Turun linnassa, s. 3. (Elore, vol. 14 – 1/2007) Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry, 2007. ISSN 1456-3010 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.11.2014).
- ↑ Turun linnan kirkko juhlii 16.11. 7.11.2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 16.11.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turun linnan kirkko Wikimedia Commonsissa
| Evankelis-luterilainen kirkko | Henrikinkirkko • Hirvensalon kirkko • Kakskerran kirkko • Lutherin kirkko • Maarian kirkko • Martinkirkko • Mikaelinkirkko • Paattisten kirkko • Pallivahan kirkko • Pyhän Katariinan kirkko • Pyhän Ristin kappeli • Turun linnan kirkko • Turun tuomiokirkko • Varissuon kirkko • Ylösnousemuskappeli |
|---|---|
| Muut kristilliset | Betel-kirkko • Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko • Pyhän Hengen kappeli • Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli • Turun helluntaiseurakunnan rukoushuone • Turun ortodoksinen kirkko |
| Muut uskonnolliset rakennukset | Turun buddhalainen temppeli • Turun moskeija • Turun synagoga • Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon seurakuntakeskus |
| Tuhoutuneet | Beetlehem-kirkko • Betanian kirkko • Immanuel-kappeli • Rouvasväen raamattuseuran rukoushuone |