Turun ortodoksinen kirkko
| Turun ortodoksinen kirkko | |
|---|---|
 Turun ortodoksinen kirkko kauppatorilta nähtynä. |
|
| Sijainti | Turku |
| Kirkkokunta | Suomen ortodoksinen kirkko |
| Hiippakunta | Helsingin hiippakunta |
| Seurakunta | Turun ortodoksinen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1839–1845 |
| Suunnittelija | C. L. Engel |
| Tyylisuunta | uusklassismi, empire |
 |
|
Turun ortodoksinen kirkko, virallisesti Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, on Turun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Turun kauppatorin laidalla. Vuonna 1846 käyttöön vihitty kirkko on yksi Suomen vanhimpia ortodoksisia kirkkorakennuksia.[1][2]
Kirkko rakennettiin Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan, mutta Engel ei kuitenkaan ehtinyt itse nähdä kirkon valmistumista. Kirkko on pyhitetty Pyhälle marttyyrikeisarinna Aleksandralle. Ikonostaasin ikonit on maalannut Berndt Abraham Godenhjelm, kun taas muut kirkon ikonit taas ovat peräisin Valamon luostarista.[3][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keisari Nikolai I antoi 5. tammikuuta 1838 määräyksen ortodoksisen kirkon rakentamisesta Turkuun. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen Carl Ludvig Engel oli piirtänyt kaupungille täysin uuden asemakaavan, johon kuului myös nykyisen kauppatorin paikalle suunniteltu monumentaalinen Raatihuoneentori. Engelin visioima empireaukio jäi kuitenkin suurelta osin toteutumatta, ja raatihuonettakaan ei torille rakennettu. Raatihuoneen sijaan torin laidalle nousi Nikolai I:n käskystä ortodoksinen kirkko, ja samalla tori nimettiin Aleksanterintoriksi.[3]
Ortodoksisen kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1839 ja saatiin päätökseen vuonna 1845. Rakentaminen rahoitettiin kokonaan Venäjän valtion kassasta ja hintaa sille tuli 67 886 ruplaa. Kirkko vihittiin käyttöön 2. syyskuuta 1846. Kirkko pyhitettiin Pyhälle marttyyrikeisarinna Aleksandralle, joka oli keisari Diocletianuksen puoliso. Aleksandra valikoitui kirkon suojelijaksi todennäköisesti siksi, että hän oli myös Nikoi I:n puolison Aleksandra Feodorovnan taivaallinen esirukoilija.[3][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pyhäköt Turun ortodoksinen seurakunta. Viitattu 29.6.2024.
- ↑ a b c Turun ortodoksinen kirkko täyttää 175 vuotta. Aamuset, 27.8.2021. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2024.
- ↑ a b c Kalpa, Harri & Koivikko, Pentti: Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään III. Turku: Turun Sanomat, 1976. ISBN 951-99091-2-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turun ortodoksinen kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
| Evankelis-luterilainen kirkko | Henrikinkirkko • Hirvensalon kirkko • Kakskerran kirkko • Lutherin kirkko • Maarian kirkko • Martinkirkko • Mikaelinkirkko • Paattisten kirkko • Pallivahan kirkko • Pyhän Katariinan kirkko • Pyhän Ristin kappeli • Turun linnan kirkko • Turun tuomiokirkko • Varissuon kirkko • Ylösnousemuskappeli |
|---|---|
| Muut kristilliset | Betel-kirkko • Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko • Pyhän Hengen kappeli • Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli • Turun helluntaiseurakunnan rukoushuone • Turun ortodoksinen kirkko |
| Muut uskonnolliset rakennukset | Turun buddhalainen temppeli • Turun moskeija • Turun synagoga • Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon seurakuntakeskus |
| Tuhoutuneet | Beetlehem-kirkko • Betanian kirkko • Immanuel-kappeli • Rouvasväen raamattuseuran rukoushuone |