Västanfjärd
| Västanfjärd | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kemiönsaari |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Kunnan keskustaajama Lammala vuonna 2003. |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turunmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 923 |
| Hallinnollinen keskus | Lammala |
| Perustettu | 1872 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Dragsfjärd Kemiö Västanfjärd |
| – syntynyt kunta | Kemiönsaari |
| Pinta-ala |
148,92 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 96,35 km² |
| – sisävesi | 0,75 km² |
| – meri | 51,82 km² |
| Väkiluku |
790 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 8,2 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 14,0 % |
| – 15–64-v. | 61,0 % |
| – yli 64-v. | 25,0 % |
Västanfjärd (30.12.1972[4] asti Vestanfjärd) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Kemiön saarella Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Västanfjärd liitettiin vuoden 2009 alussa uuteen Kemiönsaaren kuntaan, jonka muodostavat Västanfjärdin lisäksi myös Kemiön ja Dragsfjärdin kunnat. Asiasta päättivät kolmen kunnan valtuustot 26. kesäkuuta 2007. Kunnassa asui noin 800 henkeä, ja sen pinta-ala oli alle sata neliökilometriä. Kunta oli kaksikielinen. Sen asukkaista 88 prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia ja 11 prosenttia suomea.[5]
Västanfjärdin naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Dragsfjärd, Kemiö, Särkisalo ja Tammisaari. Entisiä naapurikuntia olivat Dragsfjärdiin vuonna 1969 liitetty Hiittinen ja Tenholaan vuonna 1977 liitetty Bromarv; Tenhola puolestaan liitettiin Tammisaareen vuonna 1993.
Vesta-silli on nimetty Västanfjärdin mukaan vuonna 1949.[6]
Vuonna 2019 Västanfjärd valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.[7][8]
"Perinteikäs kunta, joka tähtää tulevaisuuteen" oli kunnan motto.[9]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Västanfjärdin alueelta on löydetty vajaat 20 pronssikautista hiidenkiuasta, mutta esihistoriallisia esinelöytöjä ei ole tehty. Koska merkkejä rautakautisesta asutuksesta ei ole, on oletettu paikkakunnan saaneen ruotsalaiset uudisasukkaansa keskiajan kuluessa. Kaikki Västanfjärdin henkikirjakylät esiintyivät vuoden 1540 maakirjassa.[10]
Västanfjärd kuului 1600-luvulla suureen Kemiön vapaaherrakuntaan, jonka kuningas Kustaa II Aadolf lahjoitti kanslerilleen Axel Oxenstiernalle. Västanvikin ratsutilan omisti Suomen sodan jälkeen Vänrikki Stoolin tarinoissa esiintyvä eversti Carl Johan von Konow, joka asui siellä vuosina 1840–1846.[10]
Västanfjärdin aikaisempi tärkeä elinkeino jo 1600-luvulta lähtien oli kalkin louhinta ja poltto. Illon seudun maanomistajat perustivat 1880-luvulla kaivosyhtiön kalkkivarojen hyödyntämiseksi, ja kalkkiuuneja rakennettiin myöhemmin myös Bredvikiin, Brännbodaan ja Lammalaan. Särkisalolaisen Förbyn kalkkikaivoksen omistaja Karl Forsström osti 1900-luvun alkupuolella Västanfjärdin pienet kalkkiyritykset. Viimeisenä toiminut Lammalan kalkkikaivos suljettiin vuonna 1952.[10]
Västanfjärd muodostettiin Kemiön kappeliseurakunnaksi vuonna 1693, ja ensimmäisen oman papin se sai vuonna 1779. Seurakunnasta päätettiin tehdä itsenäinen vuonna 1904, mutta päätös toteutui vasta Kemiön kirkkoherran vaihtuessa vuonna 1921.[10]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Billböle, Brännboda, Finsjö, Galtarby, Gräggnäs, Kobböle, Misskärr, Nivelax, Norrlammala, Pörtsnäs, Sirnäs, Söderlammala, Södersundvik, Tappo, Västanfjärd, Vesterillo, Östanå.[11]
Tunnettuja västanfjärdiläisiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jan-Erik Enestam (s. 1947), ministeri ja kansanedustaja[12]
- Karl Lindblom (1927–2003), kauppias, yrittäjä ja yritysjohtaja, talous- ja kauppaneuvos
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Västanfjärdin alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Västanfjärdin ruotsinkielinen murre luetaan turunmaanruotsin Itä-Turunmaan murteisiin.[13]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Västanfjärdin uusi kirkko
- Västanfjärdin vanha kirkko
- Purjelaiva Eugenia[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Kuntien nimenmuutokset ajankohdan mukaan Tilastokeskus. Arkistoitu 29.3.2019. Viitattu 29.3.2019.
- ↑ Ahtiainen, Ilkka: Västanfjärd on ihanteellinen paikka (Vain HS:n tilaajille, luettavissa arkistosta ilmaiseksi.) Helsingin Sanomat. 10.10.2004. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 18.9.2006.
- ↑ Vesta (Arkistoitu – Internet Archive) Felix Abba
- ↑ Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2019 on valittu 26.8.2019. Varsinais-Suomen kylät ry. Viitattu 27.8.2019.
- ↑ Emilia Örnmark: Årets by har en klar identitet — sammanhållning, gott humör och talkoanda är nyckelorden i Västanfjärd Åbo Underrättelser. 24.8.2019. Viitattu 24.8.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Välkommen till Västanfjärd web.archive.org. 25.9.2008. Arkistoitu 25.9.2008. Viitattu 15.8.2022.
- ↑ a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 461–462. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
- ↑ Västanfjärd Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 25.3.2019.
- ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
- ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.
- ↑ http://www.purjelaivat.fi/eugenia.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Västanfjärd Wikimedia Commonsissa